Neljä miljardia euroa ja 1 200 työ­paikkaa? Tämä norjalaisten ennätys­investoinnista Suomeen tiedetään

Norjalaisyhtiö Blastr Green Steel suunnittelee Suomeen jättimäistä investointia. HS kertoo, mitä hankkeesta tiedetään ja mitkä kysymykset ovat yhä auki.

Länsi-Uudenmaan rannikolla sijaitsevaan Inkooseen suunnitellaan ennätyksellisen suurta tehdasinvestointia. Tehdas on määrä rakentaa Fortumin omistamalle teollisuusalueelle Joddbölessä. Kuvan päällä on norjalaisyhtiö Blastr Green Steelin logo.

3.1. 12:08 | Päivitetty 3.1. 17:23

Norjalaisyhtiö Blastr Green Steel suunnittelee Suomeen historiallisen suurta terästehdas­investointia. HS kertoi hankkeesta tiistaiaamuna.

Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk) ja inkoolaiset päättäjät iloitsivat suunnitelmasta tuoreeltaan aamulla, mutta hankkeeseen liittyy yhä paljon kysymys­merkkejä. HS kertaa, mitä hankkeesta tiedetään ja mitä ei.

Lue lisää: Norjalaisyhtiö valmistelee miljardien eurojen arvoista teräs­tehdasta Suomeen

Kuinka suuri investointi?

Investoinnin arvo on yhtiön alustavan arvion mukaan neljä miljardia euroa. Tämä tarkoittaa, että se olisi Suomen historian suurimpia teollisia investointeja.

Viime aikojen suurimpia teollisuusinvestointeja on ollut Metsä Groupin 1,8 miljardin euron sellutehdas Kemiin.

Lintilä sanoi HS:n haastattelussa, että tehdas olisi Suomen suurin investointi Olkiluoto 3:n jälkeen, jos investointi siis toteutuu kokonaan.

”Tämä on erittäin merkittävä investointi Suomelle ja nimenomaan tähän ajankohtaan. Tämä antaa uskoa. Vaikka nyt on synkkää, niin kasvun siemeniä on, ja tämä on iso siemen”, Lintilä sanoi.

Lue lisää: Elinkeinoministeri Lintilä: Norjalais­yrityksen jätti-investointi mahdollinen Suomen vihreän siirtymän vuoksi

Minne tehdasta suunnitellaan?

Länsi-Uudenmaan rannikolla sijaitsevaan Inkooseen. Tehdas on määrä rakentaa Fortumin omistamalle teollisuusalueelle Joddbölessä.

Kuinka paljon työpaikkoja tehdas toisi?

Blastr arvioi tehtaan työllistävän aikanaan 1 200 työntekijää. Määrä on valtava, sillä Inkoossa asuu noin 5 400 ihmistä.

Milloin tehdas valmistuisi?

Blastrin tavoitteena on aloittaa teräksen tuotanto Inkoossa vuoden 2026 loppuun mennessä. Aikataulua voi pitää erittäin kunnianhimoisena.

Mitä Inkoo ajattelee?

Inkoon johto haluaa tehtaan kuntaansa.

”Teemme osaltamme kaikkemme, että Blastrin hanke toteutuu ja että voimme vastata näihin tarpeisiin”, sanoi kunnanjohtaja Robert Nyman HS:n haastattelussa.

Inkoo käsittelee tehtaan vaatimaa kaavamuutosta vielä tänä vuonna. Nymanin mukaan kaava voidaan hyväksyä aikaisintaan kesällä.

Lue lisää: Inkoon kunnan johto iloitsee miljardi-investoinnista: ”Tällä tulee olemaan vaikutuksia kaikkeen”

Mikä Blastr on?

Vuonna 2021 perustettu norjalainen yritys. Sen tarkoitus on aloittaa nopeasti niin sanotun vihreän teräksen tuotanto.

Yhtiö on hyvin uusi. Sillä ei ole esimerkiksi vielä lainkaan omaa tuotantoa tai liikevaihtoa.

Yhtiön tilinpäätöksen mukaan sen pääoma oli vuoden 2021 lopussa kaikkiaan 4,5 miljoonaa Norjan kruunua eli noin 430 000 euroa.

Lue lisää: Norjalais­yhtiö ajaa Suomeen ennätys­suurta investointia olemattomalla liike­vaihdolla – Tämä yhtiöstä tiedetään

Yhtiö on saanut kumppanikseen maailman suurimpiin raaka-aineyhtiöihin kuuluvan monialayhtiö Cargillin. Se tuo hankkeelle selkänojaa. Cargill auttaa Blastria muun muassa rautamalmin hankinnassa.

Blastrin omistaa norjalainen sijoitusyhtiö Vanir Green Industries. Sillä on yhteys myös toiseen vireillä olevaan suurinvestointiin Suomessa. Vanirin perustaja ja Blastrin hallituksen puheenjohtaja Tore Ivar Slettemoen tunnetaan akkuyhtiö Freyr Batteriesin perustajana. Freyr suunnittelee rakentavansa Vaasaan ison akkukennotehtaan.

Yhtiöllä ei ole vielä lainkaan omaa tuotantoa eikä liikevaihtoa. Käytännössä yhtiö on perustettu aloittamaan niin sanotun vihreän teräksen tuotanto. Tavoitteena on, että teräksen valmistuksessa ei käytettäisi perinteiseen tapaan fossiilisia polttoaineita, vaan prosessi nojaisi vetyyn.

Blastrin toimitusjohtaja Hans Fredrik Wittusen sanoi STT:lle tiistaina, että yhtiötä voi ”ilman muuta” kutsua startup-yhtiöksi.

Mistä rahat?

Neljän miljardin euron summa on valtava. Hankkeen kannalta suurimpia kysymys­merkkejä on juuri se, mistä rahat tulisivat. HS:n tietojen mukaan Suomi ei ole luvannut investointiin julkista rahoitusta.

”Olemme vasta alkuvaiheessa, eikä rahoitusta ole vielä hankittu. Tarkoituksena on hankkia rahoitusta pääoma­markkinoilta ja ottamalla velkaa”, toimitusjohtaja Wittusen sanoi HS:lle.

Seuraavaksi yhtiö kerää rahaa hankkeen tarkempaan suunnitteluun. Myös se vie rahaa.

Cargillin on tarkoitus auttaa Blastria rahoituksen järjestämisessä.

Wittusen sanoi tiistaina STT:lle, että rahoitusta on tarkoitus hakea sekä Pohjoismaista että muualta maailmasta. Norjan valtion umpirikas öljyrahasto ei ole rahoittajien joukossa mukana, hanke jää sen mandaatin ulkopuolelle.

Mitä vihreä vety on?

Sen valmistuksessa ei käytetä perinteiseen tapaan fossiilisia polttoaineita, vaan prosessi nojaa vetyyn.

Kun vety valmistetaan elektrolyysillä käyttämällä päästötöntä sähköä, prosessi on lähes päästötön. Blastr arvioi prosessin vähentävän teräksen valmistuksen hiilidioksidi­päästöjä jopa 95 prosenttia. Blastrin teknologiasta ei tiedetä toistaiseksi juuri mitään.

Teräksen valmistus aiheuttaa noin kahdeksan prosenttia globaaleista hiilidioksidi­päästöistä. Vihreän teräksen kehittämisessä onkin käynnissä kova maailmanlaajuinen kilpailu.

Fossiilittomalle teräkselle on kysyntää esimerkiksi autoteollisuudessa.

Perinteisistä teräsyhtiöistä ruotsalainen SSAB on investoinut kehitystyöhön paljon, ja yhtiöllä on jo Ruotsin Luulajassa vihreän teräksen pilottilaitos. Yhtiö aikoo muuttaa terästehtaansa Luulajassa ja Raahessa fossiilittomiksi vuoteen 2030 mennessä.

Miksi investointi halutaan juuri Suomeen?

Blastr etsi tehtaalle sijoituspaikkaa eri puolilta Pohjoismaita, mutta Inkoo nousi nopeasti lupaavimmaksi kohteeksi.

Yksi tärkeimmistä syistä on puhtaan sähkön saatavuus. Vetyyn perustuva teräksen valmistus kuluttaa valtavia määriä sähköä.

Blastr arvioi tehtaan kuluttavan noin kuusi terawattituntia sähköä vuodessa, mikä vastaa seitsemää prosenttia koko Suomen viime vuoden kulutuksesta. Tehtaasta tulisi Suomen suurin yksittäinen sähkönkuluttaja.

Aiemmin yhtiö suunnitteli terästehtaan rakentamista Pohjois-Norjaan Fauskeen. Se kuitenkin luopui tästä suunnitelmasta muun muassa siksi, että paikalliset kunta­päättäjät eivät hyväksyneet tuulivoiman rakentamista alueelle.

”Suomessa ja Norjassa poliitikot ovat puhuneet tuulivoiman lisäämisen tarpeellisuudesta, mutta Suomessa hallitus on toiminut selvästi päättäväisemmin”, Wittusen sanoi HS:lle.

Blastr myös suunnittelee investoivansa Suomessa uuteen tuulivoimatuotantoon turvatakseen sähkönsaantinsa. Etelä-Suomi on Blastrin mukaan houkutteleva sijainti myös osaavan työvoiman saatavuuden takia.

Miten hanke etenee?

Lopullinen investointipäätös on tarkoitus tehdä viimeistään vuoden 2025 alussa eli siis jo kahden vuoden päästä. Seuraavaksi valmistelutöihin kuuluu yhtiön toteuttama yksityiskohtainen kannattavuus­laskelma. Tehtaasta tehdään myös ympäristö­vaikutusten arviointi.

Kuinka todennäköinen hankkeen toteutuminen on?

Sitä on hyvin vaikeaa vielä arvioida. Tehtaan kannalta lupaavaa on, että neuvottelut sekä valtion että kunnan kanssa ovat pitkällä. Toisaalta vaadittava rahamäärä on poikkeuksellisen suuri. Selvää ei ole myöskään se, että tehdas saa vaadittavat ympäristöluvat. Siksi ainakin osa rahoitusalan ammattilaisista suhtautuu hankkeen toteutumismahdollisuuksiin varauksella.

”Toivottavasti investointi toteutuu, todennäköisyys sille lienee reippaasti alle 50% (10%?) tässä vaiheessa, vaikka otsikoissa puhutaan käytännössä varmana. #sijoittaminen”, kirjoitti esimerkiksi S-pankin likvidistä salkunhoidosta ja allokaatiosta vastaava Mika Leskinen Twitterissä tiistaina.