Räjähdys­vaara suurin huoli – Inkoon terästehdas saisi lupa­prosessissa luultavasti ohitus­kaistan

HS selvitti, mitä ympäristökysymyksiä liittyy Inkooseen kaavailtuun vihreän teräksen jätti-investointiin.

Nestemäisen maakaasun eli lng:n terminaalialus Exemplar hinattiin Inkoon satamaan joulukuun lopulla. Terästehdas lisäisi liikennettä satamassa merkittävästi.

4.1. 2:00 | Päivitetty 4.1. 6:08

Uutinen Inkooseen kaavaillusta vihreän teräksen jättitehtaasta on otettu ympäristöpiireissä vastaan myönteisesti.

Teräksen teko nykyisellä hiilen polttoon perustuvalla tekniikalla synnyttää paljon hiilidioksidia. SSAB:n Raahen tehdas tuottaa noin seitsemän prosenttia Suomen kasvihuonepäästöistä.

Inkoon investointiaie herättää toiveita siitä, että terästä voitaisiin tehdä vähin päästöin jo tällä vuosikymmenellä.

Lue lisää: Norjalaisyhtiö valmistelee miljardien eurojen arvoista teräs­tehdasta Suomeen

Silti kaikilla hankkeilla on ympäristövaikutuksia.

HS selvitti, mitä ympäristökysymyksiä Inkoon jätti-investointiin voisi liittyä ja kuinka kauan lupaprosessi voi kestää.

Selkein esille tullut uhka on vedyn räjähdysvaara. Lisäksi meri- ja tieliikenne alueella kasvaisi.

Luontovaikutuksia vähentäisi, että hanke toteutettaisiin olemassa olevalle teollisuusalueelle, jossa myös sähkön siirtoyhteyksiä on jo ennestään olemassa.

Tiedot itse projektista ovat vielä hyvin puutteellisia, ja siksi tämän artikkelin arvioihin pitää suhtautua terveellä varauksella.

Kestosta voi sanoa karkeasti, että kaavoitus, ympäristövaikutusten arviointi ja ympäristöluvan myöntäminen veisivät yhteensä luultavimmin vähintään kaksi vuotta.

Kesto riippuu mahdollisista valituksista, yrityksen ripeydestä ja myös siitä, kuinka paljon prosessit menevät limittäin.

Inkoon hanke voisi saada lupakäsittelyssä ohituskaistan juuri voimaan tulleen lakimuutoksen vuoksi.

Inkoon vihreää terästehdasta suunnitellaan alueelle, jossa oli ennen Fortumin hiilivoimala.

Pohjois-Pohjanmaalla on kokemusta vastaavasta hankkeesta.

SSAB suunnittelee muuttavansa Raahen terästehtaan käyttämään fossiilitonta valmistustekniikkaa. Sellaista Inkoonkin tehdas käyttäisi. Raahen koksiuuni korvautuisi sähköä käyttävällä valokaariuunilla.

Terästä tehtäisiin molemmissa vetykaasun avulla. Vetykaasua tuotettaisiin elektrolyysillä. Sekä valokaariuuni että varsinkin vetykaasun teko syövät suuria määriä sähköä. Jotta toimintaa voisi kutsua vihreäksi, sähkö pitää tuottaa uusiutuvilla energianlähteillä, kuten tuulivoimalla.

Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskuksen yksikön päällikkö Juhani Kaakinen kertoo, että Raahessa muutoksen suurin ympäristövaikutus on ilmanlaadun paraneminen.

Raahen terästehtaan masuunit kuvattuina helmikuussa 2018. Ne aiotaan korvata sähköä käyttävällä valokaariuunilla.

Hiilen poltto tuottaa hiilidioksidin lisäksi myös muita, paikallisemmin vaikuttavia päästöjä.

”Ilmanlaatu paranee ilman muuta, se on ihan selvä”, Kaakinen sanoo.

Inkoossa ei ole ollut koksia polttavaa terästehdasta, mutta hiiltä sielläkin on poltettu. Norjalaisyhtiö Blastr tahtoisi rakentaa neljän miljardin euron terästehtaansa tontille, jossa toimi aiemmin Fortumin hiilivoimala.

Kaakinen muistuttaa, että Raahessa viranomaisprosessi on paljon suoraviivaisempi kuin se Inkoossa tulisi olemaan. On eri asia hankkia lupia uudelle tehtaalle kuin muokata vanhaa.

Lisäksi erona on, että Raaheen ei luultavasti tulisi omaa vedyntuotantoa. Inkooseen tulisi tällä tietoa terästehtaan lisäksi myös vetyä tuottava laitos.

Prosessi Inkoon investoinnissa etenisi kolmessa vaiheessa: kaava, ympäristövaikutusten arviointi, ympäristölupa. Kaavasta ja ympäristöluvasta voi valittaa.

Prosessit voivat mennä jossain määrin päällekkäin.

Inkoon kunnanhallituksen puheenjohtaja Henrik Wickström (r) sanoi HS:lle aiemmin, että kaava saadaan valmiiksi tämän vuoden aikana, aikaisintaan kesällä.

Lue lisää: Inkoon kunnan johto iloitsee miljardi-investoinnista: ”Tällä tulee olemaan vaikutuksia kaikkeen”

Jo kaavoituksen aikana huomioidaan ympäristökysymyksiä, kertoo Uudenmaan ely-keskuksen ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualueen johtaja Satu Pääkkönen.

Varsinainen ympäristövaikutusten arviointi (yva) käynnistyy Pääkkösen mukaan luultavasti sitten, kun investointipäätös on tehty.

”Yva vie yleensä noin vuoden. Voi viedä parikin. Riippuu siitä, kuinka nopeasti konsultti saa yva-arviointia tehtyä”, Pääkkönen kertoo.

Inkoon syväsataman läheisyys oli tärkeä kriteeri, kun norjalaisyhtiö valitsi kohdetta investointiaikeilleen.

Arvioinnissa tuotetaan tietoa, jota myöhemmin ympäristöluvan myöntämisessä hyödynnetään.

”Siinä arvioidaan kysymyksiä ihan laidasta laitaan. Ilman laatu, vaikutukset pohjavesiin ja pintavesiin, mahdolliset ympäristöonnettomuuksiin liittyvät kysymykset”, Pääkkönen luettelee.

Inkoon satamaan on jo saapunut suuri lng-terminaalilaiva, eikä ole tietoa, kuinka kauan se siinä on. Joka tapauksessa terästehdas lisäisi sataman liikennettä ja sitä kautta myös onnettomuusriskejä.

Jos uusia sähkölinjoja täytyisi raivata, niidenkin luontovaikutukset pitäisi selvittää.

Varsinaisen ympäristöluvan myöntäisi Etelä-Suomen aluehallintovirasto.

Ympäristölupaosaston johtaja Veli-Matti Uski kertoo, että investointihankkeissa tavoiteaika käsittelylle on kymmenen kuukautta.

Aloittamaan päästäisiin luultavasti nopeasti, sillä Inkoon tehdas voisi saada työjonossa ohituskaistan vuodenvaihteessa voimaan tulleen lakimuutoksen tuella.

Laki kehottaa viranomaisia suosimaan lupatyöskentelyssä vihreän siirtymän hankkeita. Laissa on lueteltu edun saajiksi muun muassa vetytalouden hankkeet ja fossiilisia polttoaineita korvaava teollisuus. Niitä Inkoon projekti edustaisi.

Ympäristöluvassa asetetaan ehdot ja rajat laitosten päästöille. HS kysyi Etelä-Suomen aluehallintovirastolta, mitä päästöjä vedyn tuottamisesta voisi tulla esimerkiksi ilmaan tai vesistöön. Sähköpostitse saatu vastaus on varovainen.

”Yleisesti ottaen vihreän vedyn valmistuksesta ei synny merkittäviä päästöjä, mutta tähän yksittäiseen tapaukseen ei voida tässä vaiheessa ottaa kantaa, koska meillä ei ole hakemusta vireillä, jonka pohjalta toteutustapa ynnä muut seikat selviävät.”

Lisäksi Inkoon terästehdas tarvitsisi luvan Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesilta.

Tukesin teollisuusyksikön johtaja Kirsi Levä kertoo, että ilmeisin heidän tontilleen kuuluva huoli on vedyn olemus kaasuna. Se nimittäin räjähtää harvinaisen helposti. Tukesin pitää valvoa, että säilöminen ja kuljetus on hoidettu asiallisesti.

Vedyn säilömisen standardeja ei vielä yksilöidä laissa samalla tavalla kuin vaikkapa maakaasun kohdalla tehdään.

”Vety on hyvin herkästi syttyvää. Siihen liittyy ne suurimmat riskit laitoksen rakentamisen, tuotannon ja käytön kannalta”, Levä sanoo.

”Se voi syttyä hankauksesta, jos on vaikka vääränlaiset vaatteet päällä. Ja ihan pienikin vuoto riittää.”

Voiko syttymiseen riittää vaikkapa villapaidan staattinen sähkö?

”Kyllä.”

Pienen vuodon syttyessä voi syttyä myös se isompi säiliö, josta vetyä vuotaa. Norjassa räjähti vuonna 2019 kokonainen vetyautojen tankkausasema.

Levä ei kuitenkaan halua liikaa pelotella. Kyse ei ole kokonaan uudesta asiasta.

”Vedyn tuotantokäyttö on jo tunnettua. Sitä on Suomessa olemassa Tukesin luvilla.”

Levän mukaan räjähdysriski on lähtökohtaisesti ”epätodennäköinen mutta mahdollinen”.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita