Suomen Pankki huolestui suurista lainoista – suomalaiset voivat joutua jopa pakko­myymään asuntojaan

Kotitalouksien suurista asuntolainoista voi tulla ongelma korkojen kohotessa. Suomen Pankin mielestä hallituksen hylkäämä velkakatto olisi ollut hyödyllinen.

Suomen Pankin johtokunnan varapuheenjohtaja Marja Nykänen.

6.1. 2:00 | Päivitetty 6.1. 6:55

Suomen Pankki on huolissaan kotitalouksien suurista ja pitkistä asuntolainoista korkojen kohotessa.

”Olemme jo pidempään havainneet, että matalan korkotason aikana pankit myönsivät yhä suurempia ja pidempiä asuntolainoja, mikä on kasvattanut entisestään kotitalouksien velkaantumista ja lainanhoidon riskejä”, sanoo Suomen Pankin johtokunnan varapuheenjohtaja Marja Nykänen.

Euroopan keskuspankin ohjauskorkojen ollessa euroalueella liki kymmenen vuotta nollassa, lainahoitokulut olivat poikkeuksellisen pienet. Toisin sanoen monilla kotitalouksilla oli mahdollisuus aiempaa suurempiin asuntolainoihin ja kohtalaisen avokätiseen kulutukseen.

Kun lainanhoitokulut kasvavat korkojen kohoamisen takia, kotitaloudet voivat joutua supistamaan kulutustaan. Tämä taas hidastaa talouskasvua ja inflaatiota, koska kysyntä vähenee.

”Jos täytyy vähentää viisi ulkomaanmatkaa neljään, se ei tarkoita merkittävää elintason huononemista. Ongelmia alkaa olla silloin, jos kotitaloudet joutuvat tinkimään välttämättömistä menoistaan”, Nykänen sanoo.

Pahimmillaan kotitalous voi joutua myymään asuntonsa, jos asuntolaina on hyvin suuri käytettävissä oleviin tuloihin nähden eikä se selviä lainanhoitokulujen kasvusta. Kolmanneksella suomalaisista kotitalouksista on asuntolainaa.

Nykänen korostaa, että etukäteen on likimain mahdotonta arvioida, milloin yksittäinen asuntolaina on ”liian suuri”. Kotitalouksien maksukykyyn vaikuttavat tulojen lisäksi etenkin säästöt ja esimerkiksi mahdollinen työttömyys tai sairastuminen.

Kokonaiskuva on silti se, että kotitalouksien kasvanut velkataakka on lisännyt riskejä. Nämä riskit alkavat tyypillisesti toteutua korkojen kohotessa.

Asuntolainojen suosituin viitekorko on 12 kuukauden euribor. Korko on kohonnut jo 3,3 prosenttiin. Viime vuoden alussa se oli –0,5 prosenttia.

Kesään mennessä 12 kuukauden euribor saattaa kohota neljän prosentin tuntumaan, koska Euroopan keskuspankki aikoo jatkaa tänä vuonna rahapolitiikan tuntuvaa kiristämistä inflaation hillitsemiseksi.

”Asetelma on monille kotitalouksille hankala, sillä korot nousevat samaan aikaan, kun talouden näkymät ovat heikot. Korkomenojen lisäksi monien kotitalouksien piinaa lisää energian ja elintarvikkeiden kallistuminen.”

Euroopan keskuspankin on väistämättä kiristettävä rahapolitiikkaa, koska ripeän inflaation takia palkansaajien reaalitulot supistuvat ja yritysten kustannukset kasvavat.

Asuntolainojen riskit eivät rajoitu pelkästään kotitalouksiin.

Jos suurella määrällä kotitalouksia on vaikeuksia selvitä lainanhoitokuluistaan, tämä alkaa näkyä pankkien järjestämättömien eli ongelmalainojen määrässä.

”Toistaiseksi pankkien raportoimat järjestämättömät asuntolainat eivät ole kasvaneet merkittävästi eikä myönnettyjen lyhennysvapaiden määrä ole vielä koronaviruspandemian alkuvaiheen tasolla. Seuraamme asiaa erittäin tarkasti samoin kuin kulutusluottojen määrää, joka voi kasvaa, jos varat eivät riitä välttämättömiin menoihin.”

Kaikesta huolimatta kotitalouksien velkaantumisen kasvu ei ole uusi ilmiö.

Suomen Pankki on viime vuosina toistuvasti varoittanut kotitalouksien velkaantumisen kasvusta. Se myös kannatti valtiovarainministeriön valmistelemaa velkakattoa eli enimmäisvelkasuhdetta, josta olisi säädetty lainmuutoksella.

Velkakatto olisi rajoittanut sitä, kuinka suuren asuntolainan pankki voi kotitaloudelle myöntää suhteessa kotitalouden maksukykyyn. Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk) ilmoitti kesällä 2021, että velkakaton valmistelusta on luovuttu.

”Velkakatto olisi osaltaan hillinnyt kotitalouksien velkaantumista ja vähentänyt niitä riskejä, jotka saattavat nyt toteutua lainanhoitokulujen kasvaessa.”

Tekikö hallitus mielestänne virheen hylätessään velkakaton?

”Olisimme Suomen Pankissa mielellämme nähneet, että velkakatto olisi ollut osa lakikokonaisuutta, jolla kotitalouksien velkaantumista hillitään.”

Laissa säädetyn velkakaton asemesta Finanssivalvonta on kehottanut pankkeja noudattamaan pidättyväisyyttä sellaisten lainojen myöntämisessä, joissa riskit ovat suuret.

Finanssivalvonnan alun perin vuonna 2010 antaman suosituksen mukaan pankkien on asuntolainoja myöntäessään arvioitava kotitalouksien lainanhoitokykyä enintään 25 vuoden takaisinmaksuajalla ja vähintään kuuden prosentin korolla.

Tämän vuoden alussa voimaan tuli suosituksen täsmennys. Siinä pankkien suositellaan 25 vuoden takaisinmaksuajan ja kuuden prosentin koron lisäksi ottamaan huomioon, että kotitalouksien kaikkien lainojen pahan päivän varalle testatut kulut olisivat yleensä alle 60 prosenttia velallisen nettotuloista.

Täsmennetty suositus tarkoittaa yksinkertaistaen sitä, että kotitalouden, jonka nettotulot ovat 4 000 euroa kuukaudessa, kaikkien lainojen hoitokulut eivät näillä oletuksilla saisi ylittää 2 400 euroa kuukaudessa.

”Suomessa toimivat pankit ovat noudattaneet varsin hyvin Finanssivalvonnan suosituksia eikä ole näyttöä siitä, että pankit olisivat merkittävästi niistä poikenneet.”