Asiantuntijat: Suomeen ajettava ennätysinvestointi on yhä todella epävarma

Sijoittamisen asiantuntijoiden mukaan ruotsalainen akkutehdasyhtiö Northvolt loi pohjoismaisen ennakkotapauksen suurteollisuutta rakentavasta start-upista, mutta se ei tarkoita, että jokainen hanke onnistuisi.

Tesla ja ruotsalainen akkutehtaiden rakentaja Northvolt kuuluvat maailman tunnetuimpiin teollisiin start-up-yrityksiin. Vasemmassa kuvassa Northvoltin Skellefteån-tehdas.

4.1. 15:48

Tiistaina kerrottu uutinen norjalaisyritys Blastr Green Steelin jättimäisestä terästehdashankkeesta Inkoossa kirvoitti nopeasti myös kriittisiä ääniä.

Muun muassa S-pankin sijoitusjohtaja Mika Leskinen arvioi Twitterissä hankkeen toteutumisen todennäköisyydeksi ehkä kymmenen prosenttia.

Oulun yliopiston professori Jukka Kömi arvioi STT:lle, että etenkin hankkeen julkistettu aikataulu on täysin epärealistinen.

Avoinna on niin rahoitus kuin teknologia. Julkistettu on oikeastaan vain aie ja paikka. Mitä norjalaisten hankkeesta siis realistisesti pitäisi ajatella?

Työeläkeyhtiö Varman toimitusjohtaja Risto Murto on tarkastellut eri rooleista käsin investointeja ja sijoituskohteita kriittisellä silmällä jo vuosikymmenten ajan. Kysytään siis häneltä.

Murto onkin pohtinut asiaa juuri sopivasti: Inkoon tehdashanke on hänen mukaansa osa uutta ilmiötä, jossa myös suuria teollisia projekteja käynnistetään start-up-henkisesti.

Siksi hanketta pitää tarkastella samalla silmällä kuin muitakin start-uppeja.

”Perinteisesti start-up-kulttuuria on nähty paljon pienemmissä yrityksissä, jotka eivät vaadi niin suuria investointeja ja prosessiosaamista. On myös totuttu siihen, että merkittävä osa näistä yrityksistä kaatuu, se kuuluu toiminnan luonteeseen”, hän sanoo.

Aloittelevista kasvuyrityksistä vain pienestä osasta tulee menestystarinoita. Sama pätee todennäköisesti myös teollisiin start-uppeihin, vaikka osin niiden logiikka on väistämättä toisenlainen.

Siinä, missä menestyvän mobiilipelin tai ohjelmiston kehittäminen voi onnistua jo vaikkapa opiskelijoilta ja suhteellisen pienellä rahoituksella, teräs-, akku- tai autotehtaan rakentaminen vaatii miljardeja euroja pääomaa, useita vuosia aikaa ja prosessiteollisuuden kokemusta.

”Onnistumisen kynnys on vielä dekaadia korkeampi”, Murto muotoilee.

Tunnetuin esimerkki onnistuneesta teollisesta start-upista lienee sähköautoja tekevä Tesla. Perinteinen autoteollisuus yllättyi ja järkyttyi Teslan kyvystä polkaista nopeasti pystyyn menestyvä autoyritys.

Pohjoismaissa lähes vastaavan ihmesuorituksen on tehnyt akkutehdasyhtiö Northvolt. Ruotsalaisyhtiö synnytettiin lähes tyhjästä vain kuusi vuotta sitten eli vuonna 2017. Moni epäili pienen yhtiön resursseja ja kykyä rakentaa monimutkaista prosessiteollisuutta.

Mutta niin vain yhtiö onnistui keräämään tehtaiden rakentamisen vaatimat miljardit ja hankki tarvittavan osaamisen. Ensimmäinen tehdas Pohjois-Ruotsin Skellefteåssa on jo toiminnassa. Eri vaiheissa suunnitteilla on jo ainakin neljän muun tehtaan rakentaminen.

Muutenkin teollinen start-up-kulttuuri näyttää kukoistavan juuri Ruotsissa. Osin samoja sijoittajia kuin Northvoltissa on mukana myös ruotsalaisessa H2 Green Steelissä, joka on jo kerännyt rahoitusta vihreän terästehtaan rakentamista varten.

Ruotsissa on myös esimerkiksi ydinvoiman rakentamisesta kiinnostuneita kasvuyrityksiä. Energiakriisi ja vihreä siirtymä houkuttelevat siis nuoria osaajia odottamattomillekin aloille.

Onnistuneista esimerkeistä huolimatta Inkoon tehdashankkeella on edessä vielä monta korkeaa kynnystä ennen kuin peruskiveä kenties muurataan.

”Minun olettamukseni on, että perinteisen teräksen hiilidioksidipäästöille pitää saada päästöoikeuden kautta hinta, ennen kuin päästöttömästä teräksestä voi tulla kannattavaa”, Murto sanoo.

Kilpailu rahoituksesta ja muistakin rajallisista resursseista on myös kovaa. Kovin monta hiilidioksitonta terästehdasta Pohjoismaihin ei välttämättä mahdu. SSAB on omassaan jo pitkällä ja H2 Green Steelkin paljon norjalaisia edellä.

Ennen rahoituksen hankkimista hankkeelle pitää esittää uskottava kannattavuuslaskelma, ja päästöttömän mutta kalliimman teräksen ostamiseen valmiita asiakkaitakin pitäisi olla valmiina.

Murto arvelee, että hankkeen varhaisen julkistamisen taustalla on ainakin tarve löytää näitä potentiaalisia asiakkaita.

Kenties eniten hankkeen taustalla olevien yrittäjien uskottavuutta syö räikeän epärealistinen aikataulu. Blastrin toimitusjohtaja Hans Fredrik Wittusen kertoi HS:lle, että investointipäätös tehdään ehkä vuonna 2025. Silti mahdollisen tehtaan kerrotaan käynnistyvän jo vuonna 2026.

Niin nopeasti tehdasta ei yksinkertaisesti ole mahdollista rakentaa.

S-pankin Leskinen toteaa ensin, että arvio kymmenen prosentin todennäköisyydestä on vedetty hatusta. Arvion takana on kuitenkin perusteltu ajatus. Terästehdashankkeen edessä on vielä paljon haasteita, joista rahoitus ei ole kaikkein pienin.

Verrattuna esimerkiksi Northvoltin esimerkkiin rahoituksen saatavuus on kiristynyt huomattavasti.

”Pari vuotta sitten se olisi ollut huomattavasti helpompaa, koska nyt korot ovat nousseet ja keskuspankkien toimet imevät likviditeettiä markkinoilta”, Leskinen sanoo.

Leskinen kuitenkin uskoo, että hyviin hankkeisiin rahoitusta löytyy yhä, koska energiajärjestelmään ja vihreään siirtymään liittyvät haasteet ovat niin suuria ja ratkaisuja on pakko löytää.

”Mutta ensin pitäisi todistaa, että hanke on hyvä. Näkisin, että yhtiön varhaisessa ulostulossa voi olla intressinä heittää ilmaan tällainen aikomus ja odottaa sitten, minkälaista vastaantuloa Suomen tai jonkun muun valtion taholta olisi tulossa”, hän sanoo.

Vaikka norjalaisten hankkeesta ei lopulta tulisi mitään, niin edes aie on toisaalta merkki siitä, että uusiutuvan sähköntuotannon nopea kasvu Suomessa houkuttelee maahan tämän tyyppisiä investointeja.

”Tämän hankkeen kohdalle laittaisin vähän jarruja, koska se ei ole lainkaan selvä. Totta kai toivon että se toteutuu. Mutta tämän tyyppisiä hankkeita varmasti nähdään jatkossa lisää”, Leskinen sanoo.