Suomeen kaavaillun jätti-investoinnin taustalta löytyy ”maailman vastuuttomimmaksi” väitetty yritys

Inkooseen jätti-investointia suunnitteleva Blastr on tekemässä yhteistyötä Cargillin kanssa. Monialayhtiö Cargill on ryvettynyt useissa skandaaleissa, jotka koskevan niin lapsityövoiman käyttöä, Amazonin sademetsien laittomia hakkuita kuin koronavirustakin.

Yhdysvaltalainen monialayhtiö Cargill on ryvettynyt muun muassa toimitusketjujensa vastuullisuutta koskevissa kohuissa. Kuva yhtiön pääkonttorilta Minnesotan Wayzatasta.

6.1. 2:00 | Päivitetty 6.1. 9:24

Inkoon jätti-investoinnin takaa löytyy skandaaleissa ryvettynyt yhdysvaltalaisyritys Cargill.

Norjalaisyhtiö Blastr Green Steel on kertonut, että se aloittaa niin sanotun vihreän teräksen valmistuksen vuonna 2026 Inkoossa.

Blastr on uusi yhtiö, jolla ei ole vielä lainkaan omaa tuotantoa. Se saa apua monialayhtiö Cargillilta, jonka on tarkoitus avittaa Blastria esimerkiksi Inkoon hankkeen rahoituksen järjestämisessä ja rautamalmin hankinnassa. Rautamalmi on tarkoitus hankkia pohjoismaisista kaivoksista.

Jo ennen kuin Inkoon hankkeesta kerrottiin julkisuuteen, yritykset ilmoittivat yhteistyöstään. Lokakuussa yhdysvaltalainen Cargill ilmoitti tekevänsä yhteistyötä Blastrin kanssa Pohjoismaissa. Tuolloin tiedotettiin, että Cargillin on tarkoitus auttaa norjalaisyhtiötä vihreiden tuotteiden kehittämisessä, riskienhallinnassa ja rahoituksen avulla. Lisäksi avustaa Blastria logistiikassa ja merikuljetuksissa.

Cargill on suurin yhdysvaltalainen yritys, joka ei ole listautunut pörssiin.

Yritys perustettiin vuonna 1865. Sillä on 155 000 työntekijää, ja se toimii 70 eri maassa. Yritys kertoi liikevaihtonsa olevan viime fiskaalivuonna 165 miljardia dollaria.

Yhtiö on sanalla sanoen valtava. Mittava on myös yritykseen liitettyjen vastuullisuusskandaalien lista.

Monialayhtiö toimii useilla eri sektoreilla. Metallien ja rautamalmin lisäksi liiketoiminta linkittyy monelta osin ruokateollisuuteen ja maatalouteen. Yrityksen vastuullisuusskandaalit liittyvät erityisesti ruokapuoleen.

Helsingin Sanomat kertoo yrityksen taustoista, sillä yrityksen toiminta eri sektoreilla kertoo laajemmin yrityksen arvoista ja toimintatavoista.

Ympäristöjärjestö Mighty Earth nimesi heinäkuussa 2019 julkaistussa raportissaan Cargillin maailman pahimmaksi yritykseksi.

Raportissa yrityksen toimintaa pidetään pahana sen vuoksi, että monet vastuuttomat toimet olisivat vältettävissä, jos yritys niin haluaisi.

Cargillia ja Nestlé SA:ta vastaan nostettiin syyte vuonna 2005 lapsityövoiman käytöstä. Lapsia salakuljetettiin Malista Norsunluurannikolle. Lapset pakotettiin työskentelemään 12–14 tuntia päivässä. Lapsille ei maksettu kunnon palkkaa ja heitä hakattiin usein. Lisäksi lapset saivat vain vähän ruokaa ja unta.

Kesällä 2021 Yhdysvaltain korkein oikeus hylkäsi kanteen siitä, että yritykset olisivat tietoisesti auttaneet siinä, että orjuutus jatkui Norsunluurannikon kaakaotiloilla. Syytteessä kyse oli siitä, voiko yrityksiä saattaa vastuuseen niiden ulkomailla toimivia toimitusketjun osien toiminnasta.

Tuolloin molemmat yritykset torjuivat lapsityövoiman käytön. Nestlé kielsi koskaan käyttäneensä syytteen mukaista lapsityövoimaa. Cargillin tiedottaja sanoi, ettei yritys salli lapsityövoiman käyttöä ja tekee joka päivä töitä torjuakseen lapsityövoiman käytön.

Kuva Cargillin soijapapujalostamolta Ohiosta, Yhdysvalloista.

Lapsityövoiman lisäksi Cargill on ryvettynyt ympäristövastuuta koskevissa asioissa.

Yritystä on syytetty siitä, että se hankkii soijapapuja sellaisilta yrityksiltä, jotka on liitetty Amazonin sademetsien laittomiin hakkuisiin. Kyseisten raaka-aineiden toimittajat, Fiagril ja Aliança Agrícola do Cerrado ovat saaneet useita kertoja sanktioita sademetsien hakkuiden vuoksi.

Cargill kiistää, että se olisi ostanut soijapapuja suoraan viljelijöiltä. Cargill sanoi, että se selvittää yritysten toimintaa.

Myös koronaviruksen kanssa on ollut haasteita, huomauttavat HS:n taloustoimittaja Juha-Pekka Raeste ja Hannu Sokala teoksessaan Maailman 50 vaarallisinta yhtiötä (2021). Cargill on listauksella sijalla 25.

Yhdysvaltojen Hazletonin lihatehtaalla suuri osa työntekijöistä sairastui keväällä 2020 koronavirukseen. Työntekijät yrittivät saada johtoa puuttumaan ongelmaa. Tehtaan pyöriminen oli kuitenkin tärkeämpää.

Yritys on ryvettynyt useissa muissakin lihateollisuuteen liittyvissä skandaaleissa. Vuonna 2000 seitsemän ihmistä kuoli ja 29 sairastui kalkkunan listeriabakteerin vuoksi. Tapaus linkittyi yrityksen Texasissa sijaitsevaan tehtaaseen.

Samana vuonna yksi kuoli ja 140 sairastui syötyään Cargillin tehtaassa pakatusta lihasta. Syynä oli suolistobakteeri kolibakteeri.

Kolibakteeri pilasi myös hampurilaisia vuonna 2009. Syynä oli heikkolaatuinen naudanliha.

Näiden skandaalien lisäksi Cargillin toiminnasta on raportoitu useita muita ongelmakohtia.