Suomi oli vielä hiljan tasoissa Ruotsin kanssa, nyt Suomi velkaantuu ”räjähtävällä uralla” – mitä tapahtui?

Suomen julkisen talouden velkaantuminen on erkaantunut pohjoismaisista verrokkimaista täysin omalle polulleen.

Valtioneuvoston linna Helsingissä.

10.1. 2:00 | Päivitetty 10.1. 7:15

Suomen julkisen talouden suhteellinen velkaantuminen on kehittynyt selkeästi muita Pohjoismaita heikommin lähes 15 vuotta, eikä tilanne ole tuoreimpien ennusteiden mukaan korjaantumassa nopeasti.

Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD:n keräämien tietojen mukaan Suomen velkaantuminen on erkaantunut pohjoismaisista verrokkimaista Ruotsista ja Tanskasta omalle polulleen vuosien 2007–2009 finanssikriisistä alkaen.

Suomen julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen (bkt) on kasvanut vuoden 2008 alle 35 prosentista viime vuodelle ennustettuun reiluun 72 prosenttiin. Samassa ajassa Ruotsin julkinen velka on laskenut noin 38 prosentista noin 32 prosenttiin ja Tanskan noussut noin 33 prosentista noin 36 prosenttiin.

”Syylliset” naapurimaita erilaiseen velkakehitykseen ovat vertailumaita heikompi talouskasvu ja poliittisten päätöksen tekijät, sanoo Elinkeinoelämän keskusliiton johtaja Sami Pakarinen.

”Olimme muiden Pohjoismaiden kanssa samassa tilanteessa ennen finanssikriisiä. Sitten tuli finanssikriisi ja meille lisäksi Nokian ja paperiteollisuuden rakennemuutos. Sen perään tuli eurokriisi ja Venäjän kriisi”, Pakarinen luettelee.

Finanssikriisin aikaan Suomea johti Matti Vanhasen (kesk) kakkoshallitus. Hallituksen valtiovarainministerinä toimi Jyrki Katainen (kok). Vuoden 2011 vaalien jälkeen pääministeriksi nousi Katainen ja valtiovarainministeriksi Jutta Urpilainen (sd).

Tilastoista näkee, että suhteellisen velkaantumisen kasvu saatiin vaivoin hallintaan Juha Sipilän (kesk) hallituksen aikana, jolloin myös Suomen talouskasvu piristyi.

”Julkinen talous oli paremmassa kunnossa, kun Sipilän hallitus lopetti, mutta ylipäätään velkatason nousu on jatkunut finanssikriisistä lähtien koko ajan”.

Kevään 2019 eduskuntavaalien jälkeen valtaan astui ensin Antti Rinteen (sd) ja myöhemmin Sanna Marinin (sd) hallitus.

Niiden valtakauden aikana maailmaa ovat kurittaneet niin koronaviruspandemia, Ukrainan sota, inflaatio ja suoraan Venäjän hyökkäyssodasta juurensa juontava energiakriisi. Osin koronan ja sodan seurauksena hallitus on ottanut ennätysmäärän uutta velkaa.

Kaikki nämä Suomen talouteen iskeneet kriisit ovat heikentäneet talouskasvua ja vähentäneet siten valtion tuloja sekä aiheuttaneet painetta valtion menoihin, kun hallitukset ovat pyrkineet elvyttämään taloutta finanssipolitiikalla.

Talouden kriisit ovat aiheuttaneet valtiolle menotarpeita, mutta samaan aikaan poliittiset päättäjät ovat tehneet päätöksiä pysyvistä menolisäyksistä.

HS:n marraskuussa julkaiseman selvityksen mukaan esimerkiksi Marinin hallitus on lisännyt valtion menoja runsaat 25 miljardia euroa, josta yli 10 miljardia euroa on käytetty muuhun kuin koronakriisin hoitoon tai Venäjän hyökkäyssodan aiheuttamiin menoihin.

Ruotsissa ja Tanskassa taloudet ovat myös toipuneet kriiseistä nopeammin kuin Suomessa.

Esimerkiksi Ruotsissa talouskasvua on vauhdittanut työikäisen väestön kasvu ja yksityisten palvelualojen tuottavuuden vahvistuminen, jota Suomessa ei ole tapahtunut.

”Ruotsi ja Tanska ovat myös reagoineet kriiseihin elvyttämällä, mutta velkaantuminen siellä ei ole lähtenyt lapasesta”, Pakarinen sanoo.

Lue lisää: Hallitus selittää rajua velanottoa kriiseillä, mutta se on osatotuus: Grafiikka näyttää, mihin rahat ovat menneet

Danske Bank ennustaa viime viikolla julkaistussa Nordic Outlook -suhdanne-ennusteessaan, että Suomen julkinen velka suhteessa bkt:een on kuluvana vuonna 71 prosenttia eli lähellä viime vuoden lukua.

Sen sijaan Ruotsissa ja Tanskassa julkisen velan osuus bkt:sta laskee Dansken ennusteen mukaan jo alle 30 prosentin. Ruotsissa velkasuhde laskee 29 prosenttiin ja Tanskassa 28 prosenttiin.

Myös OECD:n ennusteen mukaan Suomen velkaantuminen jatkuu tänä ja ensi vuonna. Tanskassa ja Ruotsissa velkaantumisen taittuminen jatkuu OECD:n mukaan myös vuosina 2023 ja 2024.

EK:n Pakarinen sanoo, että huolestuttavin asia onkin velkasuhteen näkymä. Hän huomauttaa, että Suomella on Pohjoismaiden ikääntyneiden väestö, heikko työllisyysaste verrattuna verrokkimaihin ja ”kohta kolminkertainen” velkasuhde Ruotsiin ja Tanskaan verrattuna.

”Meillä ei ole edes näköpiirissä, että velkasuhde lähtisi taittumaan vaan se on koko ajan kasvavalla räjähtävällä uralla”, Pakarinen sanoo.

Suomen julkisen talouden velka on alhainen, jos sitä vertaa muihin euromaihin keskimäärin. Euromaissa julkisen velan osuus huitelee keskimäärin yli 90 prosentissa. Lukua nostavat ylöspäin ennen kaikkia Etelä-Euroopan velkaiset maat kuten Italia.

Kansainvälinen valuuttarahasto IMF kuitenkin arvioi lokakuussa julkaistussa raportissa, että Suomen julkisen velan suhde kasvaa 6,1 prosenttiyksikköä vuosina 2020–2027 eli eniten kehittyneiden talouksien joukosta.

Lue lisää: Suomen velkaantuminen kääntyi täysin uuteen asentoon. Kuinka huolissaan nyt täytyy olla?

Julkisen talouden velkaantumista mitataan suhteellisella luvulla, johon vaikuttaa bkt:n kehitys.

Poliittiset päättäjät eivät yleensä pysty vaikuttamaan päätöksillä talouskasvuun, mutta julkisen talouden vahvistamiseen, rakennetoimiin ja työllisyystoimiin päätöksillä voidaan vaikuttaa.

Viime vuosien merkittävimpiä rakenneuudistuksia on ollut työurien pidentämiseen tähtäävä eläkejärjestelmän uudistus vuonna 2017 ja vuoden alussa voimaan tullut sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus.

Danske Bank arvioi raportissaan, että sote-uudistuksen aiheuttamat ylityöt aiheuttavat kuitenkin ainakin alkuvaiheessa lisäkustannuksia.

Pankki ei muutenkaan odota sote-uudistuksen saavuttavan säästöjä pian, koska palveluita järjestäviä hyvinvointialueita on liian monta, jotta kustannussynergioita syntyisi.