Laskelma: Suomalaisyritysten vienti vähentää päästöjä enemmän kuin Suomi niitä tuottaa

Elinkeinoelämän keskusliitto EK lasketutti Suomen ilmastokädenjäljen ensimmäistä kertaa.

Mahdollisia vientivaltteja. Lahti Energia suunnittelee panostavansa vihreään vetyyn. Spinnovan värjättyä kuitua. Tuulivoimapuisto Hangossa tuottaa päästötöntä sähköä. Kvanttitietokone Espoossa.

17.1. 2:00 | Päivitetty 17.1. 6:57

Suomalaisyritysten hiilikädenjälki eli ilmastovaikutus maailmalla on nyt arvioitu ensimmäistä kertaa.

Suomen hiilikädenjälki tarkoittaa globaaleja päästövähennyksiä, joita syntyy ilmastoratkaisujen viennin avulla.

Laskelman mukaan Suomesta viedyt tavarat ja palvelut vähentävät maailmalla päästöjä enemmän kuin päästöjä Suomessa syntyy.

Arvion on tilannut Elinkeinoelämän keskusliitto EK ja sen on tehnyt suunnitteluyhtiö Afry.

Afryn laskelman mukaan Suomesta vuoden aikana viedyt tuotteet vähensivät maailmalta ilmastopäästöjä 63 miljoonaa tonnia hiilidioksidia. Tämä siis on Suomen vihreän ilmastokädenjäljen suuruus.

Samaan aikaan Suomessa tuotetaan ilmastopäästöjä 49 miljoonaa tonnia vuodessa hiilidioksidiksi muutettuna.

Hiilikädenjäljen vastinpariksi ajatellaan yleensä hiilijalanjälkeä, joka lasketaan eri tavalla kuin valtion alueella tuotetut päästöt. Suomalaisten yhteenlaskettu hiilijalanjälki on noin 55 miljoonaa tonnia hiilidioksidia.

Käytti kumpaa laskutapaa tahansa, Afryn laskelman mukaan suomalaisen viennin ilmastohyöty on isompi kuin Suomen tai suomalaisten päästöt.

Afryn laskelma ei ole tarkka mittaus suomalaisviennin ilmastohyödyistä, vaan pikemminkin arvio. Laskelma kertoo viennin ilmastovaikutuksen suuruusluokasta.

Suomalaisyritysten ilmastohyöty on laskettu vertaamalla vietyä tavaraa tai palvelua vastaavaan tuotteeseen, jonka se korvaa. Vähäpäästöisempi suomalaistuote on voitu valmistaa vaikkapa vähemmällä energialla tai vähemmillä materiaaleilla.

Suomen vihreästä kädenjäljestä pääosa eli 60 prosenttia syntyy metsä-, kemian- ja tekstiiliteollisuudessa. Kone-, laite- ja kulkuneuvoteollisuuden osuus vihreästä kädenjäljestä on 16 prosenttia.

Laskelmassa on omat heikkoutensa.

Ensinnäkin mukaan on otettu vain Suomessa tuotetut palvelut ja tavarat. Jos suomalaisyrityksillä on tuotantoa ulkomailla, sieltä myydyt tuotteet eivät ole laskelmassa mukana.

”Eli kaikki suomalaiset ratkaisut tai suomalainen teknologia eivät ole tässä mukana”, sanoo johtava asiantuntija Janne Peljo EK:sta.

Yksi esimerkki on suomalaisyhtiö Neste, joka tekee uusiutuvaa dieseliään Singaporen-jalostamollaan ja myy sitä maailmalle sieltä.

Toisekseen yritysten tuotannon aiheuttamat päästöt eivät ole mukana. On siis katsottu tuotteen ilmastohyötyjä mutta ei tuotteen valmistamisen aiheuttamia päästöjä. Tämä johtuu laskentatavasta eli siitä, millä tavoin kädenjälkilaskelmia on tapana tehdä.

”Hyöty ei myöskään tule näkyviin Suomen valtion päästölaskelmaan. Kun Suomessa valmistettu tuote vähentää päästöjä jossain toisessa maassa, lasketaan päästövähennys hyödyksi jossain muualla kuin Suomessa. Mutta tietysti Suomessa aiheutuneet päästöt voisivat olla mittatikkuna rinnalla”, Janne Peljo sanoo.

Pelkästään teollisuuden omat prosessit aiheuttavat vuosittain noin 5,5 miljoonan tonnin ilmastopäästöt eli yli kymmenen prosenttia Suomen päästöistä – ja päälle tulee vielä teollisuuden käyttämä energia.

Kolmas näkökulma on se, että kaikki suomalaisvienti ei ole maailman huippua tai päästöjä vähentävää vihreää teknologiaa.

Varmasti on myös suomalaisia vientituotteita, joiden käyttö aiheuttaa enemmän ilmastopäästöjä kuin markkinoiden parhaat tuotteet.

”Itse ajattelen, että tällaisia ei pitkällä aikavälillä pitäisi olla. Uskon, että ne kyllä karsiutuvat markkinoilta, ja olen sitä mieltä, että yritysten pitäisi itsekin karsia tällaiset tuotteet pois”, sanoo laskelman tehnyt toimialajohtaja Petri Vasara Afrysta.

Leivos, jossa on täytteenä laboratoriossa tuotettua proteiinia. Solar Foods.

Jokaisen suomalaisen vientituotteen päästöjä ei ole pystytty laskemaan, vaan Suomen hiilikädenjälki on muodostettu jakamalla vienti kuuteen lohkoon ja ottamalla sitten kustakin edustavat tuotteet. Vientituotekohtaisia laskelmia on tehty 40–50, ja niiden avulla on muodostettu arvio kädenjäljen koosta.

Joka tapauksessa laskelma on ensimmäinen yritys hahmottaa Suomen ilmastovaikutusta maailmalla. Sen on samalla tarkoitus olla viennin strateginen työkalu, suomeksi sanoen siis apuna, kun Suomelle etsitään vientivaltteja ja kilpailuetuja. Niitä löytyikin lukuisia.

Yksi on ”vihreä laskenta” tai ”vihreä it”, mikä tarkoittaa tieto- ja viestintätekniikan hoitamista vähemmillä päästöillä.

”Se on ihan sitä, miten energiatehokkaasti konesaleja pyöritetään, mikä koodi valitaan, kuinka tehokas koodi on, paljonko varataan pilvipalvelukapasiteettia ja tämän tyyppisiä asioita”, sanoo EK:n vihreän kasvun johtaja Ulla Heinonen.

Ulla Heinonen

Myös hyvin kylmien lämpötilojen tuottaminen on vientituote. Niitä tarvitaan vaikkapa covid-rokotteiden kuljettamisessa. Myös tässä on Suomella vahvuuksia, Petri Vasara sanoo.

Sekä lisääntyvää laskentaa että äärikylmien lämpötilojen saavuttamista tukee kvanttilaskenta.

Myös vetyyn perustuva terästuotanto eli vihreä teräs voisi olla Suomen vientivaltteja.

Muita lupaavia aloja ovat esimerkiksi uudet tekstiilikuidut, vähäpäästöiset materiaalit ja synteettiset kemikaalit sekä uudenlainen ruuantuotanto.

Lue lisää: Suomen ensimmäinen kvantti­tietokone valmistui, mutta se on vasta alkua: ”Tätä käytetään ennen kaikkea siihen, että oppisimme lisää”

Lue lisää: Suomi lähti vetybuumiin jälki­junassa, mutta 2022 oli käänne – Suomeen investoidaan pian miljardeilla

Suomen hiilikädenjälki ei ole mikään pysyvä saavutus.

”Sen voi menettää todella nopeasti. Pitää koko ajan juosta, että pysyy paikallaan”, Petri Vasara Afrysta sanoo.

Kädenjälkilaskelma perustuu erotukseen: siihen, että jokin suomalaistuote on tehokkaampi kuin muut markkinoilla olevat. Mutta koska yritykset muissa maissa kehittävät tuotteitaan, pitää teknologinen etumatka säilyttää Suomessa koko ajan ja mielellään kasvattaa sitä.

Afry on arvioinut, että vientipalettia muuttamalla ja tuotteita edelleen parantamalla suomalaisviennin ilmastovaikutus olisi nostettavissa noin sataan miljoonaan hiilidioksiditonniin vuoteen 2035 mennessä. Tämä ei vaatisi edes viennin määrän kasvattamista nykyisestä.

EK:lle tämä ei riitä. Ulla Heinonen esittää, että seuraava hallitus ottaisi tavoitteeksi kaksinkertaistaa Suomen hiilikädenjäljen koon vuonna 2030.

Se tarkoittaisi, että tuolloin Suomesta viedyt tavarat ja palvelut vähentäisivät päästöjä maailmalla 126 miljoonaa tonnia.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita