Energia­kriisi jatkuu vielä viisi talvea, ja kauppa­sodat piinaavat – Raportti varoittaa maailmaa riski­sumasta

Lyhyen ja pidemmän ajan riskit tappelevat päättäjien huomiosta. Energiakriisi voi jatkua vielä viisi talvea, ja samalla pitäisi torjua ilmastokriisiä. Maailman talousfoorumin uusi riskiraportti varoittaa riskiryppäistä.

Luonnonkatastrofit, äärimmäiset sääilmiöt ja epäonnistuminen ilmastokriisin torjumisessa ovat WEF:n raportin mukaan lähitulevaisuuden isoja riskejä. Mercedin kaupungissa tulvi myrskyn seurauksena tiistaina Yhdysvaltain Kaliforniassa.

15.1. 2:00 | Päivitetty 15.1. 6:58

Lontoo

Maailman talousfoorumin (WEF) kuluvalla viikolla julkistettu riskiraportti on synkkää luettavaa. Edessä on poikkeuksellisen epävakaa vuosikymmen.

Venäjän käymä hyökkäyssota ja geoekonomiset jännitteet ovat synnyttäneet uusia globaaleja riskiryppäitä.

Uusien riskien rinnalle ovat palanneet ”retroriskit”: inflaatio, kauppasodat, energiakriisi, elinkustannuskriisi, sosiaaliset levottomuudet sekä jopa ydiniskuilla uhkailu.

Yli 80 prosenttia WEF:n haastattelemista johtajista ja asiantuntijoista näkee lähitulevaisuuden kriisisumana.

Poliittiset päättäjät ovatkin kovilla: lyhyen ajan ongelmien ohella pitäisi ratkoa pidemmän ajan ongelmia. Niistä vakavin ja kiireellisin on ilmastonmuutoksen torjuminen.

WEF:n johtaja Saadia Zahidi kuvattuna viime vuoden toukokuussa Sveitsin Davosissa.

”Asiantuntijat arvioivat, että vielä kahdenkin vuoden kuluttua elinkustannuskriisi tulee olemaan riskilistan ykkönen”, sanoi WEF:n johtaja Saadia Zahidi toimittajille Lontoossa.

Näin Maailman talousfoorumin tuoreessa raportissa listataan keskeisimmät riskit seuraavan kahden vuoden aikana:

  1. Elinkustannuskriisi

  2. Luonnonkatastrofit ja äärimmäiset sääilmiöt

  3. Geoekonomiset konfliktit

  4. Epäonnistuminen ilmastokriisin torjumisessa

  5. Sosiaalisen yhteenkuuluvaisuuden rapautuminen

Mutta jos katsoo kymmenen vuoden päähän, riskilistan kärkisijoja hallitsevat ilmastonmuutokseen, luontokatoon ja luonnonkatastrofeihin liittyvät riskit. Iso riski tulee olemaan myös luonnonmullistusten käynnistämä laajamittainen ja hallitsematon pakolaisuus.

Pääriskit seuraavan kymmenen vuoden aikana:

  1. Epäonnistuminen ilmastokriisin torjumisessa

  2. Epäonnistuminen ilmastokriisiin sopeutumisessa

  3. Luonnonkatastrofit ja äärimmäiset sääilmiöt

  4. Luontokato ja ekosysteemin romahdus

  5. Laajat muuttoliikkeet (pakolaisuus)

Valtioiden lisäksi riskeihin yritetään varautua yrityksissä.

”Riskit ovat keskinäisriippuvaisia. Tämä taas vaikuttaa siihen, kuinka yritykset katsovat strategiaansa. Huolilistasta on tullut entistä pidempi”, riskienhallintajohtaja Carolina Klint Marsh-yhtiöistä sanoi.

Carolina Klint on Marsh-yhtiöissä Manner-Euroopasta vastaava riskienhallintajohtaja.

Marsh tarjoaa vakuutusmeklari- ja riskinhallintapalveluja. Se on WEF:n yhteistyöyritys riskiraportin koostamisessa yhdessä Zurich-vakuutusyhtiön kanssa.

Monissa yrityksissä ollaan siirrytty juuri oikeaan aikaan -ajattelusta kaiken varalta -ajatteluun. Käytännössä tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että yritys haluaa hallita koko tuotantoketjuaan alusta loppuun.

Pandemian ja Venäjän hyökkäyssodan aikana on nähty, kuinka herkkiä yritysten toimitusketjut ovat häiriöille. Toiselle puolelle maailmaa ulkoistetut toiminnat eivät ole johdon hallinnassa.

Klintin mukaan nykyistä energiakriisiä ei ratkaista hetkessä. Edessä on hyvinkin vielä viisi kriisitalvea.

”Ja siinä välissä kesät ja lämpöaallot.”

Unohtaa ei saa myöskään kyberriskejä ja informaatiosotaa, joka luo uhkia niin yritysmaailmalle kuin valtiollisille instituutioillekin.

Britanniassa sekä Royal Mail -posti että The Guardian -lehti ovat joutuneet äskettäin kyberhyökkäyksen kohteeksi, Financial Times -lehti raportoi keskiviikkona.

Royal Mailiin kohdistunut hyökkäys esti ulkomaanpostin lähtemisen. The Guardianiin hyökänneet saivat käsiinsä työntekijöiden passi- ja palkkatietoja. The Guardianin mukaan lehteen iskettiin joulukuussa.

Yksi riskinhallinnan ongelmista on se, että juuri käsillä oleva kriisi vie usein huomion muista riskeistä ja etenkin pidemmän ajanjakson ongelmista.

Äskettäin pandemian aikana mieliin ja uutisiin mahtui vain koronavirus. Energiakriisin kärjistyessä huomion vie energian hinta. Inflaation noustessa puhutaan eniten ruoan hinnasta.

”Riskiasiantuntijana olen aina kiinnostunut niistä riskeistä, joihin ei kiinnitä huomiota”, Klint sanoi.

Euroopassa riskien minimointi on yhteispeliä.

Ainakin Suomen poliittisissa piireissä tulevat riskit ja etenkin Venäjän uhka otetaan nyt hyvin tosissaan. Riskitietoisuus näkyi Ilta-Sanomien tiistaisessa vaalipaneelissa, kun puoluejohtajat listasivat lopuksi viime vuoden opetuksia Venäjän hyökättyä Ukrainaan.

Keskustan Annika Saarikko sanoi, että eteen voi tulla mitä tahansa ja kaikkeen pitää olla varautunut. Kokoomuksen Petteri Orpo komppasi: Venäjän naapurissa pitää olla aina varuillaan.

Pääministeri eli demarien Sanna Marin harjoitti eurooppalaista itseruoskintaa ja sanoi, että Euroopassa on oltu ”naiiveja ja väärässä”. Tulevaisuudessa pitää olla vahvempi ja omavaraisempi.

Myös perussuomalaisten Riikka Purra perään kuulutti naiiviuden ja sinisilmäisyyden lopettamista sekä asioiden ottamista omiin käsiin.

Mitä mieltä kansainväliset riskiasiantuntijat ovat suomalaisesta inhorealistisesta Eurooppa-analyysista?

WEF:n Saadia Zahidin mukaan kaikkia riskejä ei voi koskaan eliminoida. Euroopassa riskien minimointi on yhteispeliä. Päättäjillä pitäisi olla kyky katsoa samaan aikaan kaksilla linsseillä: sekä lyhyttä että pidempää aikajännettä.

Marshin Carolina Klint puolestaan muistuttaa, että Baltiassa Venäjän muodostama geopoliittinen riski nähtiin selvästi jo silloin, kun muualla ajateltiin vielä aivan muita asioita.

Opetus on, että päätöksentekoon ja riskien arviointiin tarvitaan diversiteettiä eli monimuotoisuutta.

”Pitää kysyä niiltä, jotka asioista tietävät”, Klint sanoi.

Pääministeri Marin osallistuu WEF:n järjestämään Davosin talousfoorumiin tiistaina.

Marin esiintyy Davosissa Venäjän hyökkäyssotaa ja Euroopan tilannetta käsittelevässä paneelissa.