Suomi on vajoamassa taantumaan: tätä se tarkoittaa

Uusimpien ennusteiden perusteella Suomen talous supistuu tänä vuonna energiakriisin voimistaman inflaation takia.

Suomen talous on jäähtynyt ja taantuman vaara kasvaa talven aikana.

22.1. 2:00 | Päivitetty 22.1. 10:54

Suomen talous on todennäköisesti suistumassa taantumaan. Useiden ennusteiden perusteella mahdollisesta taantumasta on onneksi tulossa lievä ja lyhyt.

Keskeiset syyt taantumaan ovat talouskasvun hidastuminen euroalueella ja kulutuksen väheneminen nopean inflaation takia.

Kun taantuman vaarasta keskustellaan lähes päivittäin, saattaa herätä kysymys, mitä taantuma oikeastaan tarkoittaa.

Taantuminen tarkoittaa palaamista kehityksessä aikaisemmalle alemmalle tasolle. Kun talouden supistuminen koskettaa laajasti yrityksiä ja kotitalouksia, kyseessä on taantuma.

Taantumaa voidaan arvioida useilla mittareilla. Yksinkertaisin mutta puutteellinen määritelmä on se, että elintasoa mittaava bruttokansantuote supistuu kahdella peräkkäisellä vuosineljänneksellä.

”Taantuma arvioitaessa on otettava huomioon paljon paljon muitakin seikkoja kuin vain bruttokansantuote. Sen supistuminen voi johtua esimerkiksi vain viennin vähenemisestä, mikä kertoo enemmän vientimaiden taloudesta kuin kotimaan taloudesta”, sanoo Aalto-yliopiston taloustieteen emeritusprofessori Matti Pohjola.

Bruttokansantuotteen lisäksi taantuman määrittelyssä on otettava huomioon työllisyyden, työttömyyden, kotitalouksien tulojen, kulutuksen, investointien ja tehtyjen työtuntien kehitys.

”Taloustieteessä tarkastelemme taantumaa enemmänkin tuotantokuilun näkökulmasta. Tuotantokuilussa keskeinen tekijä on kokonaistuottavuus, joka voidaan laskea vasta jälkikäteen”, Pohjola sanoo.

Tuotantokuilu tarkoittaa bruttokansantuotteen poikkeamaa potentiaalisesta tuotannosta. Toisin sanoen kysymys on siitä, kuinka paljon enemmän tai vähemmän talous on kasvanut suhteessa siihen, kuinka paljon se olisi voinut kasvaa. Mitä suuremmaksi tuotantokuilu kasvaa, sitä pahempi taantuma on.

Kokonaistuottavuus tarkoittaa puolestaan sitä osaa bruttokansantuotteen kasvusta, jota ei voida selittää työn ja pääoman kasvulla.

Taantumasta kärsivät yhtä lailla yritykset kuin kotitaloudet. Kun yritysten myymien tavaroiden ja palveluiden kysyntä vähenee, ne joutuvat taantumassa usein turvautumaan työpaikkojen vähennyksiin tai lomautuksiin.

Edellisessä taantumassa eli koronaviruspandemian pahimmassa vaiheessa eniten kärsivät palvelualojen yritykset ja työntekijät, koska tartuntojen hillitsemiseksi määrätyt rajoitukset iskivät pahiten niihin.

Tällä kertaa näköpiirissä häämöttävän taantuman syyt ovat hyvin erilaiset. Se johtuu pääasiassa energiakriisistä, joka kiihdytti inflaatiota viime vuonna voimakkaasti. Energiakriisin takia yritysten kustannukset kasvavat, jolloin ne joutuvat supistamaan tuotantoaan.

Inflaation hillitsemiseksi Euroopan keskuspankki on kiristänyt rahapolitiikkaa voimakkaasti saadakseen kysynnän ja tarjonnan paremmin tasapainoon. Kansainvälistä taloutta rasittavat edelleen jossain määrin myös tarjontahäiriöt.

Lähihistorian pahin taloudellinen ahdinko oli eurokriisin aikana, jolloin Suomi oli taantumassa kolme vuotta vuosina 2012–2015. Sitä ennen pankkikriisistä johtunut 1990-luvun lama on oma lukunsa Suomen taloushistoriassa.

Silloin Suomi vajosi lamaan, joka tarkoittaa poikkeuksellisen vakavaa taantumaa. Lamalle tyypillistä on lisäksi suurtyöttömyys.

”Lähin vertailukohta historiasta on 1970-luvun öljykriisi, jolloin inflaatio kiihtyi myös voimakkaasti öljyn kallistumisen takia ja Suomi vajosi taantumaan. Taantuma oli verraten lyhyt ja lievä mutta kuitenkin pahempi kuin mitä nyt Suomeen ennustetaan energiakriisin takia”, sanoo taloushistorian emeritusprofessori Sakari Heikkinen.

Energian kallistumisesta johtunutta inflaatiota torjuttiin 1970-luvulla etupäässä katuvaloja sammuttamalla ja rakennusten lämpötiloja laskemalla.

Yksi 1970-luvun energiakriisin opetuksia on, että tarjontahäiriöstä johtuvaa inflaatiota ei pidä alkaa torjua finanssipolitiikkaa keventämällä. Tämä johti myöhemmin 1980-luvulla monissa maissa ennennäkemättömään inflaatioon, joka saatiin kuriin valtavalla rahapolitiikan kiristämisellä. Seurauksena oli taantuma.

”Tarjonnan taloustiede ei ollut vielä 1970-luvulla voimissaan vaan ajateltiin, että energiakriisistä selvitään elvyttämällä. Nykyisessä energiakriisissä finanssipolitiikan keventämisessä samalla kun rahapolitiikkaa kiristetään ei olisi mitään järkeä, koska ne toimisivat toisiaan vastaan”, sanoo Pohjola.

Viime vuonna Suomen bruttokansantuote supistui heinä–syyskuussa 0,3 prosenttia edellisestä vuosineljänneksestä, työllisten määrä supistui ja tehdyt työtunnit vähenivät.

”Jos viimeinen vuosineljännes on suunnilleen samanlainen, olemme menossa taantumaa kohti”, Pohjola arvioi.

Suomen Pankki julkaisi edellisen ennusteensa Suomen taloudesta runsas kuukausi sitten. Ennustepäällikkö Meri Obstbaumin mukaan talouden lähiajan näkymissä ei ole sen jälkeen tapahtunut muutosta suuntaan eikä toiseen. Suomi vaikuttaa siis edelleen olevan suistumassa taantumaan.

”Viime aikoina on esitetty näkemyksiä, että energian halpeneminen ja Kiinan päätös purkaa rajoituksia tarkoittaisivat taantuman uhan poistumista euroalueella. Markkinat tosiaan odottavat energian halpenemisen jatkuvan, mutta sen vastapainona markkinat odottavat korkojen nousevan aikaisempaa enemmän.”

Korkojen kohotessa kotitaloudet vähentävät kulutustaan ja yritykset investointejaan. Myös Obstbaum korostaa, että laajamittaista finanssipoliittista elvytystä olisi nykyisissä oloissa syytä välttää, koska se voimistaisi entisestään inflaatiota.

”Inflaatio leikkaa kotitalouksien ostovoimaa ja sen seurauksena kulutusta, joka on bruttokansantuotteen suurin yksittäinen erä. Myös suuret palkankorotukset kiihdyttäisivät ajan mittaan inflaatiota, jolloin ne eivät kestävästi parantaisi ostovoimaa vaan voisivat pikemminkin pitkittää kotitalouksien ahdinkoa”, Obstbaum sanoo.

Suuret palkankorotukset johtavat yritysten työvoimakustannusten kasvuun. Tämän takia yritysten pitää nostaa myymiensä tavaroiden ja palvelujen hintoja. Seurauksena on inflaation kiihtymistä vahvistava kierre.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos julkaisi edellisen suhdanne-ennusteensa syyskuussa. Silloin se arvioi Suomen talouden supistuvan tänä vuonna ainoastaan 0,1 prosenttia.

Ennustepäällikkö Päivi Puontin mukaan Suomen talouden näkymät ovat muuttuneet hieman valoisammiksi aivan viime aikoina.

”Maailmantalouden kasvua tukee koronavirusrajoitusten purkaminen Kiinassa, joka vauhdittaa taloutta etenkin Saksassa, joka on Suomen tärkein kauppakumppani. Lisäksi energian halpeneminen on hyväksi Saksan teollisuudelle.”

Saksan talous kasvoi viime vuonna ennakkotietojen perusteella 1,9 prosenttia, mikä oli ennakoitua enemmän ja suunnilleen yhtä paljon kuin Suomen ennustettu talouskasvu.

Puonti pitää erittäin todennäköisenä, että Suomen talouskasvu pysähtyy tänä vuonna, mutta kaikesta huolimatta taantuma voidaan myös välttää.

”Aika paljon riippuu siitä, miten euroalueen talous kehittyy lähiaikoina.”

Euroopan keskuspankin pääjohtaja Christine Lagarde arvioi joulukuun puolivälissä, että euroalueen talous saattaa energiakriisin takia supistua loka–joulukuussa ja tammi–maaliskuussa.

Keskuspankin ekonomistien laatiman suhdanne-ennusteen mukaan euroalueen bruttokansantuote kasvaa tänä vuonna 0,5 prosenttia. Viime vuonna se kasvoi ennusteen mukaan 3,4 prosenttia.

Tosin torstaina pääjohtaja Lagarde sanoi uutistoimisto AFP:n mukaan, että euroalueen talouden tila on paljon pelättyä parempi.