Tutkijat tyrmäävät Saarikon ajatuksen: asuntolainojen korkovähennys hyödyttäisi lähinnä hyvätuloisia

Taloustieteilijöiden mukaan korkovähennysoikeuden palauttaminen hyödyttäisi pääasiassa hyvätuloisia.

Suomen Pankin kotimaisen talouspolitiikan prosessipäällikkö Essi Eerola, tutkimuslaitos Laboren johtaja Mika Maliranta ja Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen toimitusjohtaja Aki Kangasharju.

11.1. 17:12 | Päivitetty 11.1. 17:30

Kolmen taloustieteilijän mielestä asuntolainojen korkovähennysoikeuden palauttaminen ei ole perusteltua.

”Ei kuulosta järkevältä, koska asuntolainojen korkovähennysoikeuden palauttaminen olisi julkisen talouden näkökulmasta haitallista eikä kohdistuisi riittävän tarkasti niihin kotitalouksiin, jotka ovat suurimmassa ahdingossa. Lisäksi poukkoilevat muutokset sekoittaisivat verojärjestelmää”, sanoo tutkimuslaitos Laboren johtaja Mika Maliranta.

Poukkoilevilla muutoksilla Maliranta tarkoittaa sitä, että asuntolainan korkovähennysoikeutta on supistettu vaiheittain vuodesta 2012 lähtien. Tänä vuonna se poistuu kokonaan.

Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk) väläytti asuntolainojen korkovähennysoikeuden palauttamista tiistaina Ilta-Sanomien tentissä. Hän kertoi selvityttävänsä asiaa ministeriössä.

Valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Juha Majanen kertoo saaneensa tiistaina kello 10.47 ministeri Saarikon valtiosihteeriltä Timo Reinalta viestin, jossa pyydetään selvittämään velkakattoa ja korkovähennysoikeuden palauttamista.

”Selvityksessä arvioitaisiin asunto-, korko- ja lainamarkkinoiden viime aikojen muutosta, näkymiä ja mahdollisesti tarvittavia toimia. Julkisuudessakin on keskusteltu mm. lainakatosta [velkakatto] ja myös asuntolainojen korkojen verovähennysoikeuden palauttaminen noussee uudelleen keskusteluun. Tähän voisi katsoa ulkopuolisen tekijän tai tehdä VM:n omana työnä", Reina kirjoitti kansliapäällikkö Majasen mukaan.

Velkakaton tarpeellisuuden selvittäminen on yllättävää, sillä ministeri Saarikko päätti kesällä 2021 keskeyttää sen valmistelun.

Lue lisää: Asiantuntijat yrittivät estää suomalaisten ylisuuret asunto­lainat, mutta Annika Saarikko hautasi esityksen

Suomen Pankin kotimaisen talouspolitiikan prosessipäällikön Essi Eerolan mielestä korkovähennysoikeuden palauttaminen ei ole järkevä keino hillitä korkotason kohoamisen vaikutuksia asuntovelallisen kotitalouksien lainanhoitokustannusten kasvuun.

”Tutkimusten mukaan korkovähennysoikeus yleensä lisää velkaantumista, nostaa asuntojen hintoja ja siitä hyötyvät pääasiassa hyvätuloiset”, Eerola sanoo.

Suomessa ja monissa muissa maissa omistusasuminen on verotuksellisesti edullisemmassa asemassa kuin vuokra-asuminen.

Korkovähennyksestä luopumisella pyritään yhtenäistämään omistus- ja vuokra-asumisen verokohtelua. Eerolan mielestä korkovähennysoikeutta tulisi tarkastella tästä näkökulmasta osana verojärjestelmän kokonaisuutta.

Myös Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen toimitusjohtaja Aki Kangasharju torjuu ajatuksen asuntolainojen korkovähennysoikeuden palauttamisesta.

”Suomessa on pitkään haluttu vähentää omistusasumisen suosimista verotuksessa. On vaikea ymmärtää, miksi yhteiskunnan varoja käytettäisiin omistusasumisen tukemiseen, kun vuokra-asuntoja on tarjolla. Korkovähennysoikeuden palauttaminen rasittaisi julkista taloutta ja siitä hyötyisivät yhteiskunnan hyväosaiset, joilla on varaa ostaa asunto”, Kangasharju sanoo.

Kolmanneksella suomalaisista kotitalouksista on asuntolainaa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita