Koulutus on jätettävä miljardi­leikkausten ulkopuolelle, sanoo EK:n hallituksen puheenjohtaja

Taloutta on sopeutettava miljardeilla, mutta verotusta ei saa nostaa, sanoo Elinkeinoelämän keskusliiton hallituksen puheenjohtaja Harri Broman. Hän uskoo, että veroale lisäisi kulutusta ja investointeja ja maksaisi itsensä takaisin.

Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) tilat Eteläranta 10:ssä Helsingissä ovat tulossa yhä tutummiksi Harri Bromanille. Hän on toiminut EK:n hallituksen puheenjohtajana vuoden alusta lähtien.

21.1. 2:00 | Päivitetty 21.1. 11:39

Suomen julkisen talouden velkaantuminen on lopetettava ja julkisia menoja pitää karsia seuraavan kahden vaalikauden aikana 7–8 miljardilla eurolla, vaatii Elinkeinoelämän keskusliitto (EK). Tämä tarkoittaa suunnilleen miljardin euron uusia säästöjä joka vuosi seuraavan kahden vaalikauden ajan.

Näin suuria säästöjä on vaikea toteuttaa niin, että yksikään politiikan lohko niiltä välttyisi. On kuitenkin yksi kohde, jonka EK haluaisi jättää leikkausten ulkopuolelle.

”Koulutukseen ei missään tapauksessa pidä tehdä leikkauksia”, sanoo EK:n hallituksen puheenjohtaja Harri Broman.

Järjestön huoli on, että koulutusleikkaukset nakertavat Suomen kilpailukykyä.

”Tiedämme jo nyt, että peruskoulussa oppimistulokset ovat heikentyneet pidemmän aikaa. Olimme ennen aivan maailman huippua, mutta emme ole enää. Meidän on saatava suunta kääntymään ihan peruskoulusta alkaen.”

Lue lisää: Oppimis­tulokset ovat heikentyneet Suomessa poikkeuksellisen nopeasti – syyt on selvitettävä, vaatii ministeriö

Lähikuukaudet ovat lobbareille kiireistä aikaa. Puolueet valmistautuvat vaaleihin ja sen jälkeisiin hallitusneuvotteluihin. Noissa neuvotteluissa sovitaan hallitusohjelmasta, joka käytännössä määrittää politiikan suunnan neljäksi vuodeksi. Joka ikinen edun­valvoja yrittää nyt ujuttaa ajatuksiaan puolueille ja sitä kautta tulevaan hallitus­ohjelmaan. Niin myös EK.

Yksi järjestön pääviesteistä on juuri julkisen talouden tervehdyttäminen. Se ei tapahdu yhdessä vaalikaudessa, mutta jo seuraavan hallituksen on ryhdyttävä karsimaan julkisia menoja, EK katsoo.

Broman tosin puhuisi mieluummin toimintojen tehostamisesta ja rakenteellisista uudistuksista kuin leikkauksista.

”Me vierastamme sanaa leikkauslista”, hän sanoo.

”EK ei ole tehnyt varsinaisia leikkauslistoja, emmekä halua markkinoida viestiämme leikkausten kautta.”

Samalla Broman kuitenkin myöntää, että edessä on epäilemättä myös leikkauksia. EK katsoo, että kohteita voisivat olla esimerkiksi työttömyysturva ja asumistuet. Säästöjä pitäisi saada aikaan myös sosiaali- ja terveysmenoissa, jotka väestön vanhenemisen vuoksi kasvavat vuosi vuodelta.

Järjestö laskee, että jos sote-sektorilla onnistuttaisiin tehostamaan toimintaa 0,25 prosenttia joka vuosi, se pienentäisi julkisen talouden kestävyysvajetta jopa pari miljardia euroa.

”Yrityselämässä se tehostamisprosentti tuntuu niin pieneltä, että sen pitäisi olla mahdollista.”

EK ajaa säästöjen rinnalla veronalennuksia.

Periaatteessa julkista taloutta voi tasapainottaa kahta kautta: menoja karsimalla tai verotuloja lisäämällä. EK kuitenkin sulkee toisen keinon pois.

”Verotusta ei pidä kiristää”, Broman sanoo.

Itse asiassa EK jopa ajaa säästöjen rinnalla veronalennuksia. Järjestö vaatii muun muassa tuloverotuksen keventämistä sekä perintö- ja lahjaveron alentamista.

Broman perustelee tuloverotuksen keventämistä talouskasvun vauhdittamisella. Hän uskoo, että veroale lisäisi kulutusta ja investointeja, ja tätä kautta veroale ikään kuin maksaisi itseään takaisin.

Säästöjen rinnalle EK vaatii kasvupanostuksia kuten julkista rahaa yritysten tutkimus- ja tuotekehitystoiminnan (t&k) tukemiseen.

Kaikki eduskuntapuolueet ovat sitoutuneet siihen, että Suomen tutkimus- ja tuotekehityspanostukset nousevat neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta (bkt) vuoteen 2030 mennessä. Yrityksiä kannustetaan t&k-investointeihin valtion tuilla. Valtion t&k-menot nousevat 1,2 prosenttiin bkt:stä vuoteen 2030 mennessä.

Kyse ei ole pikkurahoista: tavoitteeseen yltäminen edellyttää, että valtion t&k-menot kasvavat 260 miljoonaa euroa joka vuosi. Koska t&k-investoinnit tuovat tuloja vasta pitkällä aikavälillä, laskee valtiovarainministeriö, että investoinnit lisäävät valtion alijäämää ja velkaa noin 1,8 miljardia euroa seuraavan vuosikymmenen aikana.

Broman pitää t&k-tukien kasvattamista välttämättömänä.

”Jos tämäntyyppiset panostukset jätetään tekemättä, pitkällä aikavälillä on aivan selvää, että meidän kilpailukykymme heikkenee.”

EK:n mielestä t&k-tuet voitaisiin rahoittaa osin sillä, että valtio myy osakeomistuksiaan noin miljardilla eurolla vuosittain koko hallituskauden ajan.

EK ajaa säästöjen rinnalla veronalennuksia. ”Verotusta ei pidä kiristää”, Harri Broman sanoo.

Näyttää siltä, että vaaleihin edetään nyt synkissä tunnelmissa, leikkauslistoja vertaillen.

Kun EK on vaatimassa tuntuvaa sopeutusta, mikä on se visio, jota järjestö kansalaisille tarjoaa?

”On ihan selvää, että myös EK:n tavoite on, että elämme jatkossakin hyvinvointi­valtiossa”, Broman sanoo.

Hän pitää sopeutusta silti välttämättömänä. Suomi on velkaantunut nopeammin kuin verrokkimaat Ruotsi ja Tanska, ja korkojen noustessa velanhoitokulut alkavat jo itsessään syödä valtion rahoja.

”Jos emme nyt tee sopeutusta, kierre on väärään suuntaan. Jossain vaiheessa pää tulee vetävän käteen, ja silloin on pakko tehdä paljon rajumpia toimenpiteitä.”

Sopeutuksessa on kyse myös oikeudenmukaisuudesta. Jos kansalaiset kokevat, että heiltä viedään ja he joutuvat luopumaan, mistä elinkeinoelämä on valmis luopumaan?

”En tunne yritystukijärjestelmää riittävän hyvin, että voisin puhua siitä kovin hyvin, mutta siellä puolella on varmasti osa-alueita, joita voi tarkastella.”

Oikaisu 21.1. kello 11.39: Velkaantumisen lopettaminen ja julkisten menojen karsiminen vaatisivat noin miljardin euron vuotuisia säästöjä kahden seuraavan vaalikauden ajan, ei kahden vuoden aikana.

Kuka?

Harri Broman

  • Elinkeinoelämän keskusliiton hallituksen puheenjohtaja 1.1.2023 alkaen.

  • Muun muassa ketjut Motonet ja AD Varaosamaailma omistavan Broman Groupin hallituksen puheenjohtaja.

  • Syntynyt vuonna 1961 Helsingissä.

  • Koulutukseltaan ylioppilas-merkonomi.

  • Asuu Joensuussa, vaimo ja kolme aikuista lasta.

  • Harrastaa padelia, metsästystä ja laskettelua.