Suomessa on Ruotsin jätti­mäiseen maametallilöytöön verrattuna ”mega­luokan hanke”

GTK:n tutkimusjohtajan mukaan Itä-Lapissa sijaitseva Sokli on ”megaluokan hanke” verrattuna ruotsalaisen LKAB:n torstaina kertomaan esiintymään.

Suomen Malmijalostus Oy osti Soklin kaivospiirin norjalaiselta Yaralta vuonna 2020. Soklissa ei ole vielä varsinaista kaivostoimintaa, mutta alueella on vanha koerikastamo.

15.1. 18:12 | Päivitetty 16.1. 15:40

Ruotsalainen kaivosyhtiö LKAB kertoi torstaina löytäneensä merkittävän esiintymän harvinaisia maametalleja eli REE-metalleja (rare earth element). Useat kaivosyhtiöt tutkivat harvinaisten maametallien hyödyntämistä myös Suomessa.

Itä-Lapissa sijaitsevan Soklin kaivosyhtiö selvittää parhaillaan, voisiko se ottaa talteen esiintymästään muiden raaka-aineiden lisäksi myös harvinaisia maametalleja.

”Vuoden päivät olemme tehneet alustavaa kannattavuusselvitystä ja kuluvan talven aikana on tarkoitus julkistaa tutkimustuloksia ja mahdollisia etenemisvaihtoehtoja”, Soklin projektijohtaja Pasi Heino kertoo.

Lannoiteyhtiö Yara myi Soklin kaksi vuotta sitten valtion omistamalle Suomen Malmijalostus oy:lle. Yara oli kiinnostunut Soklissa lähinnä fosfaatista, mutta uusi omistaja tutkii Soklin esiintymää laajemmin.

”Olemme katsoneet hanketta kokonaisvaltaisesti. Aiemmin Soklissa on keskitytty tiettyyn tai tiettyihin raaka-aineisiin. Me katsomme nyt kaikkia potentiaalisia raaka-aineita.”

Sokli on valtava, kymmenien neliökilometrien laajuinen ja useita kilometrejä syvä esiintymä, josta suuri osa on vielä tutkimatta. Se on kuitenkin selvää, että Soklista löytyy suuri kirjo erilaisia raaka-aineita.

Fosfaatin ja harvinaisten maametallien lisäksi alueelta löytyy mahdollisesti niobia, hafniumia, tantaalia, rautaa, mangaania, vermikuliittia, zirkonia, kuparia, hopeaa ja uraania, Heino luettelee. Nyt tavoitteena on löytää ratkaisu, jotta ainakin joidenkin raaka-aineiden kerääminen olisi teknisesti ja taloudellisesti mielekästä.

”Pärjäämme tässä kisassa hyvin ruotsalaisille.”

”Mikä sitten on se päätuote, se liittyy siihen, mitä malmeja lopulta otettaisiin ylipäätään talteen”, Heino sanoo.

Soklin malmiota on tutkittu vuosikymmenien ajan, mutta varsinaista kaivostoimintaa alueella ei ole, eikä sellaista välttämättä tulekaan. Alue on syrjäinen ja vailla kunnollista infrastruktuuria, mikä vaikeuttaa projektin aloittamista.

Myös ympäristöluvat uupuvat. Korkein hallinto-oikeus palautti Soklin ympäristö- ja vesitalousluvan takaisin aluehallintoviraston käsittelyyn viime keväänä. Käytännössä kaivosyhtiön pitää siis teettää teknisten ja taloudellisten selvitysten lisäksi lisää ympäristöselvityksiä ja saada suunnitelmilleen luvat ennen kuin hanke voi edetä.

Lue lisää: Syvällä Lapin erämaassa uinuu 360 miljoonaa vuotta vanha Sokli – pian siitä saattaa tulla sähköautojen aarreaitta, ja se herättää osassa kauhua

”Suomesta löytyy lukuisia kiinnostavia harvinaisten maametallien esiintymiä. Niistä ehkä kaikista kiinnostavin on mielestäni Sokli, joka on aivan megaluokan hanke verrattuna LKAB:n kertomaan esiintymään”, Geologian tutkimuskeskuksen tiede- ja innovaatiojohtaja Saku Vuori kertoo.

Vuoren mukaan Soklin esiintymä on kokonaisuudessaan jopa tuhansia kertoja suurempi kuin esiintymä, josta LKAB kertoi torstaina. Eri kaivoshankkeiden vertailu ei ole aivan suoraviivaista, koska Soklissa läheskään kaikki malmi ei sisällä harvinaisia maametalleja, mutta kokoero Soklin ja LKAB:n ilmoittaman REE-esiintymän välillä on silti vastaansanomaton.

”Pärjäämme tässä kisassa hyvin ruotsalaisille”, Vuori sanoo.

Myös Sotkamossa entisen Talvivaaran kaivosta pyörittävä Terrafame saattaa hyödyntää lähivuosina harvinaisia maametalleja. Terrafamen tuotanto perustuu bioliotukseen, jossa metallit, kuten nikkeli, sinkki, kupari ja uraani liukenevat irti muusta maa-aineksesta. Samalla liukenevat myös harvinaiset maametallit, kuten dysprosium, neodyymi ja skandium.

Terrafame kertoi joulukuussa aloittavansa uraanin talteenoton kesään 2024 mennessä. Uraanin talteenotto liittyy olennaisesti REE-metalleihin, sillä yhtiön pitää erottaa uraani, jotta harvinaisempia metalleja voi edes teoriassa hyödyntää.

”Selvitämme lähivuosien aikana, onko meidän taloudellisesti kannattavaa ottaa harvinaisia maametalleja talteen. Jos talteenotto on kannattavaa, se voisi alkaa tämän vuosikymmenen loppupuolella.”, Terrafamen toimitusjohtaja Joni Lukkaroinen kertoo.

REE-metalleista tuskin tulee Terrafamen pääbisnestä.

”Tuotamme nikkeliä 30 000 tonnia ja sinkkiä 60 000 tonnia vuodessa . Uraania saamme tulevaisuudessa noin 200 tonnia vuodessa, ja harvinaisten maametallien suuruusluokka on samaa kuin uraanissa.”

Soklin omistava Suomen Malmijalostus oy on myös Terrafamen pääomistaja. Terrafamen vähemmistöomistajat ovat raaka-aineyhtiö Trafigura ja vakuutuskonserni Sampo.

Terrafamen nikkelikaivos Sotkamossa.

REE-metallit ovat kriittisen tärkeitä lukuisissa huipputekniikan laitteissa ja prosesseissa. Kun vielä sata vuotta sitten teollisuus pyöri muutamien perusmetallien avulla, nyt teknologiakisassa tarvitaan huomattavasti suurempaa määrää erilaisia materiaaleja, muun muassa REE-metalleja.

REE-metallien saatavuus on ollut viime aikoihin asti hyvä, joten kyseisten metallien merkitys on jäänyt verrattain vähälle huomiolle. Nyt niiden kysyntä ja taloudellinen merkitys kasvavat kuitenkin nopeasti energiamurroksen ja muun teknologisen kehityksen seurauksena.

”REE-metallien pitoisuudet malmissa ovat hyvin pieniä ja monien REE-metallien hinnat ovat verrattain matalia”, Vuori kertoo.

Esimerkiksi neodyymiä käytetään muun muassa kestomagneeteissa ja valaisintekniikassa. Vaikka neodyymi on oleellinen palanen huipputeknologiaa, neodyymin hinta on tällä hetkellä noin 200 dollaria kilolta, eli murto-osa verrattuna vaikkapa jalometallien hintaan. Neodyymipitoisuudet voivat olla malmiossa hyvin pieniä, joten taloudellinen yhtälö on kaivosyhtiöille hankala.

”Matalan hinnan vuoksi talteenotto ei ole kaivokselle läheskään aina taloudellisesti kannattavaa. Suurin osa REE-metalleista otetaan talteen muun kaivostoiminnan sivuvirtoina”, Vuori kertoo.

Lukuisat valtiot ovat havahtuneet viime vuosina harvinaisten maametallien taloudelliseen ja strategiseen merkitykseen. Kiina hallitsee REE-metallien maailmanmarkkinoita ja on käyttänyt kyseisiä raaka-aineita myös ulkopolitiikkansa välineenä.

Oikaisu 16.1. kello 15.39: Geologian tutkimuskeskusta kutsuttiin artikkelissa aiemmin virheellisesti Geologian tutkimuslaitokseksi.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita