Sunny Car Center vai Tesla? Näin Suomeen saapunut Blastr puolustaa suunnitellun jätti-investointinsa uskottavuutta

Norjalaisen Blastrin investointiaikeet ovat herättäneet Suomessa epäuskoa. Keskiviikkona yhtiö saapui Inkooseen vakuuttamaan, että se saa tarvitsemansa teknologian ja rahoituksen.

Blastrin toimitusjohtaja Hans Fredrik Wittusen esitteli keskiviikkona paikkaa, jonne yhtiö suunnittelee terästehdasta. Paikalla sijaitsi aiemmin Fortumin kivihiilivoimala.

18.1. 16:34

Paikalla, jolla kaksi vuotta sitten seisoi käytöstä poistettu Pohjoismaiden suurin hiilivoimala, on nyt vain lanattu sorakenttä. Sen laidalla seisovat norjalaisen Blastrin toimitusjohtaja Hans Fredrik Wittusen ja yhtiön uunituore Suomen-johtaja Antti Kaikkonen.

Hyytävässä tammikuun tuulessa Wittusen ja Kaikkonen kertovat, miltä alue heidän visioissaan näyttää muutaman vuoden päästä. Sitten, kun tai jos paikalle nousee uusi terästehdas.

Tuonne, Kaikkonen sanoo ja viittoo rantaan, tulee varastorakennuksia. Sinne rautapelletti saapuu laivoilla Norjasta. Sieltä maanalainen liukuhihna kuljettaa pelletit pelkistykseen tuonne, Kaikkonen kertoo ja viittoo toimittajajoukon pään yli sisämaan suuntaan. Vetylaitos tulisi tuonne, kylmävalssaus tuonne. Jokaista käden heilahdusta seuraa kameroiden suljinäänten sarja.

Paikalla on paljon mediaa, onhan kyse historiallisesta hankkeesta. Norjalaisyhtiö suunnittelee Inkoon Joddböleen uutta vihreän teräksen tehdasta. Jos hanke toteutuu, kyseessä olisi noin neljän miljardin euron investointi. Edellisen kerran Suomeen on rakennettu uusi terästehdas 1970-luvulla.

Suunnitelmat piti julkistaa alkujaan keskiviikkona, mutta osapuolet joutuivat tuomaan hankkeen julkisuuteen etuajassa sen jälkeen, kun HS uutisoi siitä 3. tammikuuta.

Lue lisää: Norjalaisyhtiö valmistelee miljardien eurojen arvoista teräs­tehdasta Suomeen

Sen jälkeen Blastrin aikeista on keskusteltu julkisuudessa vilkkaasti. Osin keskustelun sävy on ollut syvän skeptinen. Kansalaiskeskustelussa norjalaisyhtiön suunnitelmia on verrattu jopa Sunny Car Centeriin, monin tavoin epäonniseen ja hämärään hankkeeseen, jossa tarkoitus oli rakentaa Hämeenlinnaan Euroopan suurin autokauppa.

Blastrin suunnitelmat todella ovat kunnianhimoisia. Vuonna 2021 perustettu pikkufirma aikoo käynnistää teollisen mittakaavan terästuotannon Inkoossa vuoteen 2026 mennessä. Kyseessä olisi vetypohjainen tuotantoprosessi, joka leikkaa teräksen valmistuksen päästöjä 95 prosenttia. Kukaan maailmassa ei vielä valmista terästä tällä menetelmällä teollisessa mittakaavassa. Yhtiö ei vielä tiedä tarkalleen, mitä teknologiaa se valmistuksessa aikoo käyttää. Omaa teknologiaa sillä ei ole. Blastrilla ei myöskään ole vielä rahoitusta neljän miljardin euron investointiin.

Toimitusjohtaja Wittusen saikin keskiviikkona perustella moneen otteeseen hankkeen uskottavuutta.

Hänen mukaansa teknologia on jo saatavilla markkinoilta.

”Meillä on jokaiseen tuotannon vaiheeseen eri vaihtoehtoja ja useita mahdollisia toimittajia”, Wittusen sanoi.

Rahoituksen osalta hän sanoo yhtiön etenevän normaalin tapaan askel kerrallaan. Ensimmäisen pääomakierroksen yhtiö aikoo järjestää jo tämän vuoden lopulla. Niillä varoilla yhtiö pystyy jatkamaan lupa- ja suunnitteluprosesseja. Myöhemmin tiedossa on toinen pääomakierros sekä velkarahoituksen haaliminen.

Wittusen korostaa, etteivät pääomat tule vain Norjasta tai Suomesta, vaan yhtiö hakee rahoitusta kaikkialta maailmasta. Hänen mukaansa useat sijoittajat ovat kiinnostuneita hankkeesta.

On myös epäilty sitä, kuinka Blastr uutena yrityksenä onnistuu aloittamaan teräksen tuotannon. Wittusen kuitenkin korostaa, että vetypohjaiseen prosessiin siirtyminen tarkoittaa myös perinteisille teräsyhtiöille kokonaan uusien teknologioiden ja prosessien opettelua.

”Vihreä siirtymä vaatii uusia teknologioita ja uusia yrityksiä.”

Blastr aikoo myös lyöttäytyä yksiin teknologiatoimittajien ja muiden yritysten kanssa ja hyödyntää niiden osaamista. Lisäksi yhtiö rekrytoi ihmisiä, joilla on kokemusta terästeollisuudesta. Yhtiö on jo saanut kumppanikseen maailman suurimpiin kuuluvan raaka-ainevälittäjä Cargillin, joka turvaa yhtiön rautamalmin saannin.

Suomen valtionhallinnossa Blastria pidetään uskottavana yrityksenä.

Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk) vertaa yhtiötä amerikkalaiseen sähköautovalmistajaan Teslaan, joka tuli tyhjästä ja haastoi perinteiset autovalmistajat.

”Yhtiö on uusi tuttavuus, hyvin kunnianhimoinen ja visionäärinen”, Lintilä kuvaa.

Hänen mukaansa vihreä siirtymä on myös terästeollisuudessa avaamassa kentän uusille toimijoille. Blastrin rinnalla apajilla ovat muun muassa ruotsalainen H2 Steel sekä ranskalainen Gravithy.

”Yhtiöllä on vielä valtavasti haasteita edessään, mutta käymieni keskustelujen pohjalta uskon, että tästä tulee vielä hyvä hanke.”

Lintilä korostaa, ettei valtio ole laittanut Blastrin hankkeeseen vielä senttiäkään rahaa. Valtio ei myöskään ole luvannut yhtiölle tukia. Jos yhtiö tukia hakee, ne käsitellään normaalissa prosessissa, Lintilä sanoo. Hän uskoo, että rahoitusta voi tulla EU:sta.

Wittusen sanoo, että yhtiö selvittää mahdollisuudet hakea tukia, mutta ei ole asettanut niiden saamista investoinnin ehdoksi.

”Meidän strategiamme on rakentaa liiketoimintamalli, joka ei ole riippuvainen julkisista tuista. En voi sanoa sijoittajille, että olemme tuista riippuvaisia. Hankkeen täytyy olla kaupallisesti kannattava.”

Hän uskoo, että yhtiön teräkselle löytyy ostajia, vaikka tuotantokustannukset ovatkin arviolta viidenneksen suuremmat kuin perinteisessä, fossiilisessa tuotannossa. Etenkin eurooppalaisen autoteollisuuden odotetaan tarvitsevan vihreää terästä.

”Asiakkaat ovat valmiita maksamaan preemiota vihreästä teräksestä”, Wittusen sanoo.

Norjalainen Blastr suunnittelee vihreän teräksen tehdasta Inkoon Joddböleen. Paikka valikoitui muun muassa läheisen sataman ja sähkön siirtoyhteyksien perusteella.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita