Suomalaisen vetytalouden perustukset ovat jo paikoillaan. Paalujen päät törröttävät jäisestä maasta Harjavallan suurteollisuuspuiston kupeessa. Tontti on vielä avoin, mutta pian paikalle nousee vihreää vetyä valmistava elektrolyysilaitos. Viereen on rakennettu perustukset pienemmälle laitokselle, jossa vedystä jalostetaan edelleen synteettistä metaania.
Toiminnassa laitoksen pitäisi olla jo ensi vuoden kesällä. Silloin se on Suomen ensimmäinen puhtaan vedyn ja synteettisen metaanin tuotantolaitos.
Ensimmäinen, muttei luultavasti ainoa. Lähivuosina vihreän vedyn tuotantolaitoksia pitäisi nousta vähän joka puolelle Suomea. Pitkällä valmistelussa on jo parin miljardin euron arvosta investointihankkeita.
Jos asiat menevät suunnitelmien mukaan, tästä käynnistyy suomalainen vetytalous. Tavoite on, että Suomesta tulee edelläkävijä koko Euroopassa ja iso peluri eurooppalaisille vetymarkkinoille.
Valtioneuvoston tuoreen periaatepäätöksen mukaan Suomella on edellytykset tuottaa vähintään kymmenen prosenttia Euroopan unionin päästöttömästä vedystä vuonna 2030.
HS esittelee tänä keväänä eri puolilta Suomea kohteita, jotka kertovat jo tänään, miltä energiajärjestelmä näyttää tulevaisuudessa. Siinä järjestelmässä vihreällä vedyllä on suuri rooli.
Puhdasta vetyä tarvitaan teollisuuden päästöjen vähentämiseen. Nykyisin teollisuuden käyttämä vety on käytännössä täysin fossiiliperäistä. Se valmistetaan yleensä maakaasusta erottamalla, jolloin kaasun sisältämä hiilidioksidi vapautuu ilmakehään.
Puhdas tai vihreä vety taas valmistetaan elektrolyysissä, eli vety erotetaan vedestä sähkön avulla. Jos elektrolyysin tarvitsema sähkö on tuotettu päästöttömästi, ei vedyn tuotanto aiheuta hiilidioksidipäästöjä.
Puhtaalle vedylle povataan kysyntää esimerkiksi kemianteollisuudessa ja lannoitteiden valmistuksessa. Terästeollisuuden suunnitelmat päästöjen vähentämiseksi nojaavat nekin vetyyn.
Myös Harjavallan-laitos palvelee teollisuutta. Sijainti Suurteollisuuspuiston naapurissa ei tietenkään ole sattumaa. Laitoksen omistavan P2X Solutionsin toimitusjohtaja Herkko Plit ei paljasta asiakkaiden nimiä, mutta aivan naapurissa on isoja teollisuuslaitoksia, kuten Norilsk Nickelin sekä Bolidenin metallinjalostamot.
Sijainti on otollinen myös sikäli, että laitoksen sivuvirrat saadaan hyötykäyttöön. Elektrolyysissä syntyy myös happea, jonka laitos voi myydä naapureilleen. Elektrolyysiprosessi tuottaa lisäksi valtavasti hukkalämpöä, karkeasti kolmannes sähköstä muuttuu lämmöksi. Tämänkin P2X voi myydä teollisuudelle.
Koska elektrolyysi on sähkösyöppö prosessi ja hukkalämmön osuus suuri, hukkalämpöjen hyödyntäminen on oleellista investointien kannattavuuden kannalta.
”Selkeästi helpottaa yhtälöä, jos hukkalämpö voidaan hyödyntää”, Plit sanoo.
P2X Solutionsin toimitusjohtaja Herkko Plit.
Harjavaltaan nousee Suomen ensimmäinen vihreän vedyn ja synteettisen metaanin tuotantolaitos.
Puhtaasta vedystä toivotaan myös ratkaisua liikenteen päästövähennyksiin.
Harjavallan-laitos jalostaa osan tuottamastaan vedystä eteenpäin synteettiseksi metaaniksi. Se sopii lyhyen aikavälin ratkaisuksi raskaan tieliikenteen päästöihin, sillä synteettinen metaani sopii sellaisenaan jo tällä hetkellä käytössä olevien kaasurekkojen polttoaineeksi. Dieselrekan voi myös kohtuullisin kustannuksin muuttaa kaasukäyttöiseksi.
Plit tosin näkee synteettisille polttoaineille paljon suuremman kysyntäpotentiaalin meri- ja lentoliikenteessä, missä sähköistäminen ei ole näköpiirissä etenkään pitkillä etäisyyksillä.
”Volyymit ovat maaliikenteessä suhteellisen marginaaliset, kun niitä verrataan laiva- tai lentoliikenteeseen.”
Moni muukin Suomessa suunnitteilla oleva vetylaitos noudattaa samaa mallia, eli ainakin osa vedystä jalostetaan eteenpäin synteettiseksi polttoaineiksi. Näin orastava vetytalous on luomassa Suomeen hiilidioksidin kierrätyksen markkinoita.
Hiilidioksidin talteenotto on ”kypsää” teknologiaa, joka on kuitenkin yleistynyt hitaasti. Nyt teknologialle syntyy uutta tarvetta, sillä synteettisten polttoaineiden valmistuksessa tarvitaan hiilidioksidia, joka puolestaan napataan talteen teollisuuslaitoksen tai voimalan savukaasuista.
Yhden sektorin hiilidioksidipäästöistä on näin tulossa toisen raaka-ainetta. Erityisesti kysyntää on biomassan polttamisesta syntyvälle bioperäiselle hiilidioksidille. Sillä tavoin synteettisten polttoaineen hiilijalanjälki jää mahdollisimman pieneksi.
Plit ei kerro, mistä Harjavallan laitoksen tarvitsema hiilidioksidi tulee, mutta sekin on bioperäistä.
Perustajaosakas ja toimitusjohtaja Herkko Plit kävelee P2X Solutionsin työmaalla Harjavallassa.
Vedylle kaavaillaan myös isoa roolia koko energiajärjestelmän tasapainottajana.
Tulevaisuuden energiajärjestelmässä uusiutuvilla tuotantomuodoilla on paljon nykyistä suurempi rooli, mikä tarkoittaa, että sähkön tuotanto ja hinta elävät entistä voimakkaammin sään mukaan. Vaihteleva tuotanto tarvitsee rinnalleen joustavaa kulutusta, ja tähän vedyn tuotannon uskotaan sopivan ihanteellisesti.
Vedyn tuotannon joustavuuteen liittyvät odotukset voivat kuitenkin olla osin ylimitoitettuja. Plit huomauttaa, että laitokset ovat miljoonien eurojen teollisia investointeja, joten tavoite on, että käyttöaste on mahdollisimman korkea.
”Ei tuollaisen investoinnin kannattavuus synny niin, että sitä ajetaan vain halvan sähkön aikaan. Mutta kulutushuippujen aikana voimme välttää tuotantoa.”
Oleellista jouston kannattavuudelle on myös se, missä määrin laitos altistuu sähkön markkinahinnalle. Sähkö on vetylaitoksen suurin kuluerä, joten sen hankintaa suojataan esimerkiksi pitkäaikaisilla hankintasopimuksilla.
Plit sanoo, että osa Harjavallan-laitoksen sähköstä suojataan, osa jätetään markkinahintaiseksi. Silti ainakaan alkuvaiheessa P2X:n tarkoitus ei ole, että Harjavallan tuotanto eläisi sähkön hinnan mukaan. Tulevaisuudessa on mahdollista, että laitos osallistuu kapasiteettimarkkinoille eli myy kysyntäjoustoa markkinoille, Plit arvelee.
”Tulevaisuuden markkinamallit ovat vielä jossain määrin luomatta.”
Ilmakuva tuotantoalueen rakennusperustuksista.
