EKP vihjasi korkojen nosto­tahdin hidastumisesta, milloin asuntolainojen korkojen nousu päättyy?

Euroopan keskuspankin korkojen nostotahdista käydään vilkasta keskustelua. Näkemys tulevista korkopäätöksistä vaikuttaa myös asuntolainojen viitekorkoihin.

Euroopan keskuspankin pääjohtaja Christine Lagarde keskusteli euroalueeseen liittyneen Kroatian valtiovarainministerin Tomislav Ćorićin kanssa Brysselissä 16. tammikuuta.

18.1. 12:05 | Päivitetty 18.1. 12:15

Euroopan keskuspankin (EKP) neuvoston jäsenet pohtivat korkojen nostotahdin hidastamista siitä, mitä pääjohtaja Christine Lagarde viesti joulukuussa, ovat lähteet kertoneet Bloombergille.

Tarkoittaako nostojen mahdollinen hidastaminen sitä, että asuntolainojen viitekorkona käytettävien euriborkorkojen nousu pysähtyy?

”Eilen markkinoille vuodetut kommentit ovat ensimmäinen vihje siitä, että kaikkein aggressiivisimmat koronnostonäkymät eivät välttämättä toteudu ja että keskuspankki ei ole härkäpäisesti nostamassa korkoja talouskuvaan liittyvästä epävarmuudesta huolimatta”, kirjoittaa OP-ryhmän seniorimarkkinaekonomisti Jari Hännikäinen kommentissaan keskiviikkona.

Pankin mukaan markkinoiden odotukset asuntolainoihin vaikuttavasta ohjauskorosta kääntyivät laskuun.

”Markkinoiden koronnostohinnoittelu on maltillistunut ja markkinat hinnoittelevat nyt talletuskoron nousevan 3,2 prosenttiin kesään mennessä, kun vielä tovi sitten hinnoiteltiin 3,5 prosentin tasoa”, Hännikäinen kirjoittaa.

Nordeasta ja Danske Bankista todetaan, että mediaan vuodetut tiedot korkojen nostotahdin hidastamisesta korostavat erityisesti keskuspankin sisäisiä linjaeroja. Osa kovemman linjan edustajista on väläyttänyt jopa neljän 0,5 prosenttiyksikön lisänoston mahdollisuutta.

”Keskuspankin sisällä on eriäviä näkemyksiä siitä, mihin rahapolitiikkaa pitäisi viedä. Toiset ovat kyyhkymäisempiä ja sanovat, että vähempi kiristäminen riittää”, sanoo Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki.

Kuoppamäen mukaan EKP:n sisältä annetut näkemykset viestivät käynnissä olevasta keskustelusta.

”Lähestytään sitä pistettä, että EKP on lopettamassa koronnostot”, Kuoppamäki sanoo.

Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich sanoo, että toistaiseksi EKP:n neuvostossa enemmistössä ovat olleet haukat eli kiristyksiä ajavat jäsenet.

”Neuvosto on aika jakaantunut, ja siellä on erilaisia äänenpainoja. Tiistaina uutisoidun perusteella emme tiedä, kuka ja kuinka moni on sitä mieltä [että korkojen nostotahti hidastuu]”, von Gerich sanoo.

Suomalaispankit eivät ole tehneet muutoksia odotuksiinsa. Yleinen odotus edelleen on, että EKP tekee 0,5 prosenttiyksikön noston sekä helmi- että maaliskuussa ja tämän jälkeen yhden 0,25 prosenttiyksikön noston toukokuussa tai kesäkuussa. Ohjauskorko nousisi siten nykyisestä 2,0 prosentista 3,25 prosenttiin.

Markkinat ovat jo hinnoitelleet nämä tulevat korkojen nostot asuntolainojen viitekorkoina käytettäviin euriboreihin, ja 12 kuukauden euribor on jo yli 3,3 prosentissa.

Vuoden euriborin pankit odottavat nousevan tänä vuonna noin 3,5 prosenttiin tai sen yli, ja kääntyvän laskuun ennen vuoden loppua.

HS:n viime vuoden lopussa julkaistussa uutisessa analyytikot ja ekonomistit arvioivat vuoden euriborin voivan nousta kesällä neljään prosenttiin.

Lue lisää: Suomen suosituimman asunto­lainan korko voi nousta neljään prosenttiin

Euriborkorot hinnoitellaan markkinoilla, jotka ennakoivat EKP:n korkopäätöksiä. Näin ollen euriborit voivat lähteä laskuun ennen kuin EKP alkaa laskea ohjauskorkojaan.

OP-ryhmäkään ei ole muuttanut omia odotuksiaan korkojen nostolle, mutta maaliskuun koronnostoon liittyy nyt merkittävää epävarmuutta, Hännikäinen arvioi.

Hän korostaa, että maaliskuun korkopäätös määräytyy inflaatiokehityksen ja tuolloin julkaistavien tuoreiden ennusteiden perusteella. EKP seuraa erityisesti euroalueen pohjainflaatiota, jossa vielä ei ole nähty merkittävää laskua.