Suomalaisten ruokalasku turposi viime vuonna yli 500 eurolla, eikä nousu ole vielä ohi – ”Ruoka on erittäin kallista”

Ruoan raaka-aineiden markkinahinnat ja maatilojen tuotantokustannukset ovat olleet laskusuunnassa. Suomalaisten ostoskorit kallistuvat vielä, mutta eivät yhtä rajusti kuin viime vuonna.

Venäjän sota Ukrainassa vaikutti satoihin molemmissa maissa vähemmän kuin pelättiin. Kuvassa puimuri vehnäpellolla Ukrainan separatistialueella Novoazovskissa heinäkuun lopussa.

21.1. 18:31

Ruokalasku kallistui viime vuonna nopeammin kuin naismuistiin, mutta millaisiin hintamuutoksiin on syytä varautua nyt?

Ensin hyvät uutiset: Hintojen kiihkein nousu on jo takanapäin. Viime vuonna ruoan hinnat nousivat Suomessa keskimäärin 10,5 prosenttia.

Ja sitten huonot: Ruoan kallistuminen jatkuu vielä.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) erikoistutkija Hanna Karikallio arvioi, että vielä alkuvuonna hinnat nousevat viime vuoteen verrattuna näkyvästi, mutta vauhti rauhoittuu koko ajan. Hän uskoo, että hintahuiput nähtiin viime marraskuussa, johon verrattuna ruoan hinnat kääntyivät jo joulukuussa laskuun.

”Kevään aikana hintojen nousu olisi noin 5–10 prosenttia ja loppuvuosi mennään nollan molemmin puolin. En ihmettelisi, jos loppuvuonna jonain kuukautena käytäisiin laskussakin”, Karikallio arvioi.

Pääsyy hintojen mahdolliseen laskuun olisi toisaalta se, että vertailukauden eli viime vuoden syksyn hinnat olivat jo ennätysmäisen nousun tulosta.

Viime toukokuussa Luke ennakoi, että ruoan hinnat nousisivat vuonna 2022 noin 10 prosenttia, mikä lisäisi suomalaisten vuosittaista ruokalaskua 500 eurolla. Toteutunut hintojen nousu oli 10,5 prosenttia.

Tänäkin vuonna ruoka nipistää aiempaa suuremman osuuden suomalaisten käytettävissä olevista tuloista.

”Jos hintojen nousu menee noin viiteen prosenttiin, se tarkoittaa, että ruokaan pitäisi tänäkin vuonna vuositasolla löytyä 200 euroa lisää rahaa”, Karikallio sanoo.

Ruoan maailmanmarkkinoilla energian hintojen nousu ja Venäjän aloittaman sodan aiheuttama sokki saivat hintakäyrät kohoamaan kohti taivaita. Paine hintojen nousulle alkoi kuitenkin jo vuoden 2021 syksyllä, sanoo Pellervon taloustutkimuksen (PTT) tutkimusjohtaja Sari Forsman-Hugg.

”Silloin maatalouden tuotantopanosten kustannukset, eli energia, rehut ja lannoitteet, alkoivat kallistua. Sota oli iso markkinasokki tähän päälle”, hän sanoo.

Viljan ja kasviöljyjen markkinahinnat ovat olleet viime kuukausina näkyvässä laskussa. Osa hinnoista on jo päätynyt samalle tasolle kuin ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan.

Suomalaiset huomasivat esimerkiksi kahvin hinnan nousevan poikkeuksellisen nopeasti. Viime vuonna kahvi kallistui 37 prosenttia edellisvuodesta. Nyt kahvin markkinahinta on laskenut reilusti vuodentakaista alemmaksi ja sadot ovat olleet hyvät. Jossain vaiheessa sen pitäisi näkyä myös kauppojen hyllyillä.

Ruoan hintojen nousua ylläpitävät kuitenkin tuotantokustannusten nousun vaikutukset tuottajiin. Kaikki kasvaneet kulut eivät ole vieläkään heijastuneet tuottajille maksettaviin hintoihin.

Tuotantopanokset eli energian ja lannoitteiden hinnat ovat olleet laskusuunnassa. Tällä hetkellä tuottajahinnat nousevat nopeammin kuin tuotantopanosten hinnat. Kiinni kurottavaa on kuitenkin edelleen, koska kustannukset nousivat todella kovaa ja nopeasti.

”Tilanne on rauhoittunut ja suunta on oikea. Tuotantopanosten hinnat maataloudessa ovat enemmänkin laskussa tällä hetkellä. Esimerkiksi energian hinnat ovat korkeat, mutta hallittavissa”, Karikallio sanoo.

Forsman-Huggin mukaan maatalouden kustannukset ovat myös edelleen merkittävästi korkeammalla kuin ennen syksyllä 2021 alkanutta rajua kustannusten nousua. Osa kustannuksista on jo palautunut sotaa edeltävälle tasolle.

”Ruoantuotannon kustannukset ovat edelleen tavanomaista korkeammat, vaikka monista kustannuspiikeistä on tultu myös alaspäin”, Forsman-Hugg sanoo.

”Oletus on, että hintataso jää totuttua korkeammaksi”, hän sanoo.

Sekä Luken Karikallio että PTT:n Forsman-Hugg toteavat, että hintakehityksen arviointia vaikeuttaa valtava epävarmuus, joka on viime vuosina vain lisääntynyt markkinoilla.

Odotus hintojen nousun tasaantumisesta ei ota huomioon mahdollisia uusia yllätyksiä tai sokkeja. Arviot lähtevät siitä, että esimerkiksi sadot ovat tavanomaiset tai keskimääräiset.

”Tilannetta ei voi sanoa hyväksi, ruokahan on erittäin kallista tällä hetkellä, mutta jos sadot olisivat keskimääräiset, tilanne on vakaa”, Luken Karikallio sanoo.

Hintoihin vaikuttavat esimerkiksi ensi kasvukauden tuotantopanosten hinnat, energiakustannukset, sotatilanteen vaikutukset talouden kehitykseen sekä sääolosuhteet.

”Vuoden 2021 heikko sato oli osaltaan vaikuttamassa siihen, että viljan hinnat nousivat”, PTT:n Forsman-Hugg sanoo.

Viljojen ja kasviöljyjen markkinahinnat lähtivät rajuun nousuun heti Venäjän hyökättyä Ukrainaan viime helmikuussa. Pelkona oli, että maailman vilja-aitan eli Ukrainan tuotanto ja vienti kyykkäävät täysin. Myös Venäjä on ollut tärkeä ruoan vientimaa.

Ukrainan sato onnistui pelättyä paremmin ja maasta myös lähti ruokaa ulkomaille, sanoo Karikallio. Ylipäänsä satojen onnistuminen vaikuttaa maailman ruokamarkkinoihin merkittävästi. Viime vuosi oli sääoloiltaan hyvin vaihteleva eri puolilla maailmaa.

Venäjä ja Ukraina olivat niiden maiden joukossa, joissa sadot onnistuivat. Paikoin viljelijät kärsivät pahoistakin tulvista tai kuivuudesta, kuten Intiassa, Karikallio sanoo.

”Keskimäärin viime vuoden sadot olivat ihan hyvät, jos ottaa huomioon, että alunperin ajateltiin, että Ukrainasta ei saada vietyä viljaa”, Karikallio sanoo.

Silti useat Afrikan maat ovat käytännössä olleet riippuvaisia Ukrainasta tuotavasta viljasta, ja sota onkin kärjistänyt nälänhätää näissä maissa.

”Tilanne on huolestuttava, mutta ei ehkä niin paha kuin pelättiin sodan alettua.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita