Japanin keskus­pankki on löysän raha­politiikan ”viho­viimeinen linnake”

Japanin keskuspankki on kokeillut miltei kaikkea mahdollista, kun se on yrittänyt lietsoa maan inflaatiota. Tulokset ovat jääneet laihoiksi, ja sijoittajat odottavat löysän rahapolitiikan loppua lähiaikoina.

Japanin keskuspankin pääjohtaja Haruhiko Kuroda on kokeillut rahapolitiikassaan äärimmäisiä keinoja.

20.1. 2:00 | Päivitetty 20.1. 6:50

Kuluttajahintojen nousua pelästyneet Euroopan ja Yhdysvaltain keskuspankit nostavat korkojaan ennätyksellisen nopeasti, mutta Japanin keskuspankki pitää itsepäisesti kiinni elvytyslinjastaan.

Viimeisin merkki keskuspankin omalaatuisuudesta saatiin keskiviikkona, kun se piti kiinni elvyttävästä rahapolitiikastaan. Päätös tuli markkinoille pienimuotoisena yllätyksenä, sillä osa sijoittajista on odottanut Japanin keskuspankin koronnostoja jo jonkin aikaa.

Japanin keskuspankki on pitänyt lyhyet korot nollassa vuosien ajan. Lisäksi se pitää Japanin 10-vuotisten velkakirjojen korkoa hyvin matalalla, 0,25–0,50 prosentin vaihteluvälissä. Käytännössä keskuspankki ostaa Japanin liikkeelle laskemia velkakirjoja markkinoilta siten, että korko pysyy kyseisessä haarukassa.

”Japanin keskuspankki on löysän rahapolitiikan vihoviimeinen linnake”, analyysiyhtiö Inderesin ekonomisti Marianne Palmu sanoo.

Japanin keskuspankki tunnetaan omalaatuisista linjauksistaan. Se oli ensimmäinen suuri keskuspankki, joka kokeili nollakorkoja, kun se laski ohjauskorkonsa nollaan vuonna 1999. Japanin keskuspankki oli edelläkävijä myös vuonna 2001, kun se aloitti velkakirjojen ostot markkinoilta. Lukuisat muut keskuspankit ovat sittemmin kokeilleet samantyyppisiä keinoja.

Japanin keskuspankki on mennyt kokeiluissa kaikkein pisimmälle, kun se on yrittänyt lietsoa inflaatiota kaikilla mahdollisilla tavoilla. Keskuspankki on ostanut tuhansien miljardien eurojen edestä Japanin valtion liikkeelle laskelmia velkakirjoja, ja japanilais­yhtiöiden osakkeita se on ostanut sadoilla miljardeilla euroilla. Siten keskuspankista on tullut yksi suurimpia sijoittajia Tokion pörssissä.

Toisin kuin voisi kuvitella, Japanin osakemarkkinat eivät ole singahtaneet kohti taivasta, vaikka markkinoilla on ollut jättimäinen ostaja. Tokion pörssin Nikkei 225 -indeksi on jäänyt viime vuosina selvästi jälkeen Yhdysvaltain osakemarkkinoiden kehityksestä, mittasi osakekursseja sitten jeneissä tai dollareissa.

Elvytyksen tulokset ovat jääneet muutenkin laihoiksi. Nollakoroista ja suurista osto-ohjelmista huolimatta Japanin inflaatio junnaa sitkeästi alempana kuin muualla maailmassa. Japanin inflaatio oli joulukuussa 3,8 prosenttia, kun esimerkiksi euroalueella inflaatiovauhti on ollut viime kuukausina kymmenen prosentin tuntumassa.

”Japanin keskuspankin inflaatiotavoite on kaksi prosenttia, mutta keskuspankki uskoo edelleen, että nykyinen inflaatio on ohimenevää”, Palmu sanoo.

Vaikka Japanin keskuspankki ei ole saanut aikaiseksi inflaatiota tai pörssihurmosta, elvytyslinja on aiheuttanut merkittäviä liikkeitä valuuttamarkkinoilla.

Japanin jeni heikkeni noin kolmasosalla suhteessa dollariin vuosien 2021–2022 aikana. Parin viime kuukauden aikana jeni on kuitenkin vahvistunut huomattavasti. Ilmeisesti sijoittajat odottavat, että Japani seuraa muiden keskuspankkien esimerkkiä ja lopettaa rahapoliittiset kokeilunsa lähiaikoina.

Elvytyslinja saattaa muuttua keväällä, kun Japanin keskuspankkia vuodesta 2013 johtaneen Haruhiko Kurodan valtakausi päättyy.

Valuuttaliikkeiden lisäksi nollakorot ja suuret osto-ohjelmat ovat helpottaneet Japanin valtion velanottoa. Japanin valtionvelka suhteessa maan bruttokansantuotteeseen on yli 200 prosenttia, mikä tekee siitä yhden maailman velkaantuneimmista valtioista. Maa on saanut uutta velkaa kuitenkin edullisesti, koska keskuspankki on pitänyt korot keinotekoisen matalalla.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita