Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn kannattaa yhä merkittäviä koronnostoja

Uutistoimisto Bloombergin mukaan Euroopan keskuspankissa olisi halukkuutta hidastaa koronnostoja maaliskuussa.

Suomen Pankin pääjohtajan Olli Rehnin mielestä merkittävät koronnostot lähiaikoina ovat perusteltuja inflaation hillitsemiseksi.

18.1. 16:11 | Päivitetty 18.1. 17:49

Suomen Pankin pääjohtajan Olli Rehnin mielestä Euroopan keskuspankin olisi syytä jatkaa rahapolitiikan merkittävää kiristämistä ainakin kevättalven mittaan.

”On syytä toimia edelleen johdonmukaisesti, jotta inflaatio-odotukset pysyvät ankkurissa. Merkittävät koronnostot lähiajan rahapoliittisissa kokouksissa ovat perusteltuja, jotta inflaatio-odotukset pysyvät kurissa”, pääjohtaja Rehn sanoo.

Koronnostot ovat merkittäviä, kun ne ovat vähintään 0,50 prosenttiyksikköä. Viime joulukuussa Euroopan keskuspankki nosti ohjauskorkojaan 0,50 prosenttiyksikköä. Sitä ennen ohjauskorkoja nostettiin kahdesti peräti 0,75 prosenttiyksikköä.

Rahapolitiikasta päättävän neuvoston seuraavat ”korkokokoukset” ovat 2. helmikuuta ja 16. maaliskuuta.

Uutistoimisto Bloomberg kertoi tiistaina, että keskuspankissa olisi halukkuutta hidastaa korkojen kohottamisvauhtia maaliskuussa. Bloombergin mukaan osa neuvoston jäsenistä kannattaa 0,25 prosenttiyksikön koronnostoa maaliskuussa.

Keskuspankin pääjohtaja Christine Lagarde vihjasi joulukuussa, että ohjauskorkoja nostetaan tänä vuonna useasti 0,50 prosenttiyksikköä.

Rehnin mielestä vielä on aivan liian ennenaikaista arvioida, kuinka suuret koronnostot ovat perusteltuja maaliskuun jälkeen. Hän korostaa, että rahapoliittiset päätökset tehdään aina uusimpien käytettävissä olevien tietojen perusteella.

Suomen Pankin pääjohtaja on virkansa puolesta Euroopan keskuspankin rahapolitiikasta päättävän neuvoston jäsen. Neuvostoon kuuluvat kaikkien eurovaltioiden keskuspankkien pääjohtajat ja Euroopan keskuspankin johtokunnan kuusi jäsentä.

”Kun pidämme nyt johdonmukaisesti kiinni riittävän kiristävästä rahapoliittisesta linjastamme, voimme välttää kysyntää ja kasvua rujosti supistavan Volcker-šokin tulevaisuudessa” Rehn sanoo.

Yhdysvaltojen keskuspankin entisen pääjohtajan Paul Volckerin aikakaudella 1980-luvulla keskuspankki joutui kiristämään rahapolitiikkaa erittäin voimakkaasti, koska inflaatio ryöpsähti valloilleen 1970-luvun öljykriisin jälkeen. Ohjauskorko oli pahimmillaan yli 20 prosenttia vuonna 1981, minkä seurauksena Yhdysvaltojen talous vajosi taantumaan.

Ranskan keskuspankin pääjohtaja François Villeroy de Galhau arvioi keskiviikkona uutistoimisto Reutersin mukaan, että ohjauskorot voivat olla korkeimmillaan kesään mennessä.

”Meidän on pysyttävä kurssillamme, kun taistelemme inflaatiota vastaan. Sitä [taistelua] ei ole vielä voitettu.”

Kuluttajahintojen kallistuminen eli inflaatio hidastui euroalueella joulukuussa 9,2 prosenttiin. Keskuspankin hintavakaustavoitteen mukaan inflaation pitäisi olla kaksi prosenttia keskipitkällä aikavälillä.

”Inflaatio on yhä poikkeuksellisen nopeaa euroalueella. Siksi olisi aivan perusteltua, että keskuspankki nostaisi ohjauskorkoa 0,50 prosenttiyksikköä sekä helmikuussa että maaliskuussa. Tämän jälkeen meillä on jo enemmän tietoa siitä, alkaako inflaatio myös euroalueella hidastua selvästi niin kuin Yhdysvalloissa on tapahtunut”, sanoo Säästöpankkiryhmän pääekonomisti Henna Mikkonen.

Voimakkaan inflaation takia kotitalouksien reaalitulot supistuvat ja yritysten kustannukset kasvavat, jolloin kulutus ja tuotanto vähenevät. Keskeiset syyt ripeään inflaation ovat kansanväliset tarjontahäiriöt ja liian suuri kysyntä.

Rahapolitiikkaa kiristämällä keskuspankki pyrkii saamaan euroalueen kysynnän ja tarjonnan paremmin tasapainoon inflaation hillitsemiseksi.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita