Tappioputki, epäonnistumisia ja isovanhempien kiinnitetty talo – Näin Angry Birds pelasti Rovion

Rovion tarina kilpistyy yhteen hittiin. Pian yhtiö saattaa lentää ulkomaalaisomistukseen.

Angry Birds -elokuvan ensi-iltaa vietettiin Los Angelesissa toukokuussa 2016.

20.1. 14:49 | Päivitetty 20.1. 15:36

Peliyhtiöstä brändiyhtiöksi pyristellyt Rovio on lentämässä pois pörssistä, mikäli israelilaisen Playtika-yhtiön ostotarjous menee läpi.

Supercellin ohella Rovio on yksi tunnetuimmista suomalaisista peliyhtiöistä. Rovion Angry Birds -peli oli huippuaikoinaan kenties tunnetuin mobiilipeli koko maailmassa.

Tässä jutussa HS käy läpi Rovion historian tärkeimmät käänteet.

Rovion perustivat vuonna 2003 Niklas Hed kahden opiskelijakaverinsa Jarno Väkeväisen ja Kim Dikertin kanssa. Alun perin yhtiön nimi oli Relude.

Seuraavaksi mukaan liittyi Niklaksen serkku Mikael Hed, joka oli yhtiön toimitusjohtaja vuosina 2004–2005 ja 2009–2014. Hänen isänsä Kaj Hed sijoitti yhtiöön miljoona euroa vuonna 2004.

Rovion alkuvuoden eivät olleet menestysjuhlaa. Vuosina 2005–2009 Rovio teki pelejä alihankkijana ja teki jatkuvasti tappiota.

Ennen superhittiään Rovio teki 52 kännykkäpeliä. Yhtiö oli vaikeuksissa, joutui vähentämään työntekijöitä ja kävi lähellä konkurssia.

Marraskuussa 2009 julkaistiin ensimmäinen Angry Birds -peli. Kaj Hed oli sijoittanut yhtiöön neljä miljoonaa euroa, ja lopulta isovanhempien talo kiinnitettiin pankkilainaa vastaan.

Vuonna 2010 Angry Birds alkoi takoa menestystä. Peli nousi eniten rahaa tuottavien pelien listan ykköseksi ja pysyi kärkikahinoissa pari vuotta.

Rovion toimitusjohtaja Mikael Hed (vasemmalla) ja markkinointijohtaja Peter Vesterbacka vuonna 2010.

Ensimmäinen kosketuskäytöllisten Iphone-älypuhelinten hittipeli Angry Birds teki nimeä ympäri maailmaa.

Vuonna 2011 pääomasijoittaja Accel Partners osti 30 miljoonalla eurolla 20,9 prosentin osuuden Roviosta. Yhtiön johto alkoi rakentaa Angry Birdsistä kansainvälistä viihdebrändiä.

New York Times kirjoitti marraskuussa 2011, että yhdysvaltalainen Zynga olisi yrittänyt ostaa Rovion kesällä 2011. Lehden mukaan Rovio hylkäsi jopa 2,25 miljardin dollarin eli 1,7 miljardin euron ostotarjouksen.

Heini Kaihua ja Blanca Juti (oikealla) olivat Rovion Angry Birds Stellan takana. Kuva vuodelta 2014.

Rovio lähti lypsämään kaiken irti vihaisista linnuistaan. Rovio perusti animaatiostudion, kuluttajatuoteyksikön ja kasvatti oheistuotekauppaansa ja tuotemerkin lisensointia. Angry Birdsit alkoivat lennellä leluihin, vaatteisiin, kosmetiikkaan, karkkeihin, kirjoihin, piirrettyihin ja sarjakuviin.

Rovion liikevaihto kasvoi lupaavasti, mutta vuoden 2012 jälkeen lupaava kehitys pysähtyi. Rovio paisui, kärsi kasvukivuista ja poukkoilevasta strategiasta.

Syksyllä 2014 yhtiön pelit putosivat kokonaan sadan tuottavimman sovelluksen listalta Yhdysvaltojen markkinoilla. Tilanteen vakauttamiseksi Mikael Hed jätti toimitusjohtajan pestin ja seuraajaksi valittiin ammattijohtaja Pekka Rantala, joka ryhtyi karsimaan yhtiön rönsyjä.

Vuoden 2015 lopulla Rovio kertoi jälleen toimitusjohtajan vaihtuvan. Vuoden 2016 alussa ohjaksiin siirtyi yhtiön lakiasiainjohtajana työskennellyt Kati Levoranta.

Rovion toimitusjohtajana työskennellyt Kati Levoranta vuonna 2016.

Kesällä 2016 ilmestyi Angry Birds -elokuva, joka oli noin 75 miljoonan euron budjetillaan Suomen historian kallein elokuva.

Syksyllä 2017 Rovio listautui Helsingin pörssiin. Merkintähinta oli 11,5 euroa osakkeelta. Hyvin mennyt listautumisanti päättyi mahalaskuun.

Vuonna 2017 Rovio lanseerasi neljä uutta peliä, mutta Rovion pelien päivittäisten pelaajien määrä jatkoi laskua. Ensimmäiset osavuosikatsaukset pettivät sijoittajat pahasti, ja osakkeen hinta suli.

Kati Levoranta lähti Roviolta vuoden 2020 lopussa ja uudeksi toimitusjohtajaksi nimitettiin Alexandre Pelletier-Normand, joka oli johtanut Rovion peliliiketoimintaa ja ollut Rovion johtoryhmän jäsen vuodesta 2019.

Viime vuosina Rovio on edelleen ratsastanut Angry Birds -peleillä ja brändin lisensseillä. Tuotto ja liikevaihdon kehitys on ollut vakaata, mutta isoa kasvua ei ole syntynyt.

Osakkeen hinta ei ole koskaan toipunut listautumisen jälkeisestä pettymyksestä.

Torstaina osakkeen hinta päätyi alle kuuteen euroon. Pörssipäivän päättymisen jälkeen ilmoitettiin Playtikan ostotarjouksesta ja perjantaina osakkeen hinta oli iltapäivällä lähes 33 prosentin nousussa noin 7,5 eurossa.

Angry Birds -kantele.

Lähteenä käytetty Elina Lappalaisen teosta Pelien valtakunta (Atena, 2015).

Oikaisu 20.1.2023 kello 15.34: Kuvateksteissä oli virheitä. Peter Vesterbacka oli Rovion markkinointijohtaja, ei pelikehittäjä. Blanca Juti oli myös Rovion markkinointijohtaja, ei suunnittelija.