Pörssiyhtiöiden tuloskausi alkaa poikkeuksellisen jännittävissä tunnelmissa

Suhdanne on heikentynyt, mutta pahimmat uhkakuvat eivät välttämättä ole toteutuneet. Suurten pörssiyhtiöiden tuloskausi alkaa torstaina.

Suurten pörssiyhtiöiden tuloskausi alkaa tällä viikolla.

23.1. 2:00 | Päivitetty 23.1. 6:55

Energiakriisi on syksystä lähtien ruhjonut euroalueen taloutta. Tämä aiheuttaa sekä yrityksille että kotitalouksille ongelmia hintojen kohotessa.

Kun kotitalouksien reaalitulot supistuvat ja yritysten kustannukset kasvavat, kulutus ja tuotanto vähenevät.

Tällä viikolla alkavalla pörssiyhtiöiden tuloskaudella saadaan uutta tietoa, miten suuryhtiöt pärjäsivät loppuvuonna. Ennusteiden perusteella kohtalaisen hyvin, mutta epävarmuus on suurta.

Odottavissa voi siis olla yllätyksiä. Etenkin siinä, miten yhtiöt arvioivat tulevaisuuttaan.

Kuluttajien luottamus talouteen oli joulukuussa Tilastokeskuksen mukaan heikompaa kuin koskaan. Sen sijaan yritysten luottamuksen heikkeneminen pysähtyi Elinkeinoelämän keskusliiton kyselyn mukaan.

Teollisuudessa luottamus pysyi joulukuussa ennallaan. Palvelualat piristyivät, mutta vähittäiskauppa vaikuttaa suhdannekyselyn mukaan olevan ahdingossa.

”Teollisuus pärjäsi loppuvuonna kohtalaisen hyvin, mutta näkymät ovat sittemmin synkistyneet. Epävarmuus talouden kehittymisestä on suurta ja yhtiöiden näkymät heilahtelevat. Palvelualoilla paras suhdanne rajoitusten poistamisen jälkeen vaikuttaisi olevan hiipumassa”, sanoo johtaja Sami Pakarinen Elinkeinoelämän keskusliitosta.

Suurten yhtiöiden tuloskausi alkaa torstaina, jolloin osavuosikatsauksensa julkaisevat verkkolaiteyhtiö Nokia sekä hissejä ja liukuportaita valmistava Kone.

Tietopalveluyhtiö Refinitivin ja finanssiyhtiö Nordean ennusteen mukaan pörssiyhtiöiden yhteenlaskettu liikevaihto on kasvanut 12 prosenttia ja liikevoitto seitsemän prosenttia.

Ennusteessa ei ole mukana rahoitusalan yhtiöitä, teleoperaattoria Teliaa eikä energiayhtiö Uniperia, jonka Fortum on myynyt Saksan valtiolle.

”Yhtiöiden välillä on uskoakseni paljon hajontaa, mikä vaikeuttaa kokonaiskuvan hahmottamista. Keskeisistä toimialoista metsäyhtiöllä menee hyvin, kun taas konepajoissa osalla menee hyvin ja osalla huonosti”, sanoo Nordean varallisuudenhoidon päästrategi Antti Saari.

Metsäteollisuus on hyötynyt viime vuoden lopussa energian kallistumisesta, koska se tuottaa energiaa.

Kahdesta suurimmasta metsäyhtiöstä UPM tuottaa energiaa enemmän kuin kuluttaa, jolloin yhtiö voi ylijäämäänsä myydä. Stora Enso puolestaan kuluttaa energiaa enemmän kuin tuottaa. Sahatavaran halpeneminen iskee myös enemmän Stora Ensoon kuin UPM:ään.

Koronaviruspandemian takia määrättyjen rajoitusten purkaminen viime vuoden alussa on hyödyttänyt palvelualojen yrityksiä, mutta niitä Helsingin pörssissä on verraten vähän.

”Viime vuoden loppu sekä kuluvan vuoden alku ja kevät ovat todennäköisesti yhtiöille vaikeimpia. Vaikuttaa siltä, että euroalueen talouden pahimmat uhkakuvat eivät toteudu, mistä hyötyisi etenkin vientiteollisuus. Lisäksi Kiinassa rajoituksia on purettu, ja tämän takia komponenttipula helpottaa”, Saari sanoo.

Euroalueen talouden valoisammista näkymistä Saari korostaa, että epävarmuus on edelleen hyvin suurta.

”Yhtiöiden kommentit tulevaisuudennäkymistään ovat sijoittajille tällä kertaa kullanarvoisia, koska näkymä talouteen on yhä epäselvä. Kaikki arviot Kiinan vaikutuksesta herättävät varmasti myös suurta mielenkiintoa.”

Kiina on maailman toiseksi suurin kansantalous, joka on monille suomalaisille tärkeä markkina-alue. Siellä valmistetaan runsaasti elektroniikkateollisuuden komponentteja, mutta rajoitukset ovat häirinneet tuotantoa ja kuljetusta.

Finanssiryhmä OP:n analyytikko Henri Parkkinen kertoo odottavansa tuloskautta normaaliakin suuremmalla mielenkiinnolla.

”Tämä on mielenkiintoisin tuloskausi pitkään aikaan. Suhdanne on huonontunut selvästi, kustannusinflaatio on voimakasta ja rahoituskustannukset ovat kasvaneet korkojen kohotessa.”

Myös Parkkinen painottaa, että viimeisellä vuosineljänneksellä erot yhtiöiden ja toimialojen välillä ovat todennäköisesti suuria. Hän arvioi, että loppuvuosi oli monille yhtiöille vielä hyvä, mutta vaikeammat ajat ovat edessä.

”On mielenkiitoista seurata, millaisiin toimiin yhtiöt ovat varautuneet suhdanteen heikkenemisen takia.”

Ennusteiden perusteella pörssiyhtiöiden osinkoesitykset tulevat kasvamaan edelliseen vuoteen verrattuna. Jos osingot kasvavat, se on pieni piristysruiske myös julkiselle taloudelle, koska pääomatuloverot kasvavat.

”Monien yhtiöiden kannattavuus on parantunut viime vuonna, joten niillä on varaa maksaa suurempia osinkoja, koska taseet ovat vahvoja. Osingot heijastavat luonnollisesti myös yhtiöiden tulevaisuudennäkymiä”, Parkkinen sanoo.

Osinkoja voi tulkita yksinkertaistaen kahdella tavalla.

Jos yhtiön tulevaisuus on valoisa, se saattaa säästää suuren osan kassavarojaan investointeja varten. Mikäli järkeviä investointikohteita ei ole näköpiirissä ja yhtiön tase on vahva, osakkeenomistajille voidaan maksaa suuria osinkoja.

Fakta

Tuloskausi kolmen kuukauden välein

  • Pörssiyhtiöt julkaisevat osavuosikatsauksensa vuosineljänneksittäin eli kolmen kuukauden välein.

  • Loka–joulukuun osavuosikatsaukset julkaistaan pääasiassa tammikuun lopussa ja helmikuun aikana.

  • Loka–joulukuun osavuosikatsauksen yhteydessä yhtiöiden hallitukset ilmoittavat yleensä osinkoesityksensä. Osingoista päättävät yhtiökokoukset.

  • Osavuosikatsausten tiedot ovat tilintarkastamattomia. Siksi ne voivat hieman muuttua tulevaisuudessa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita