Sodan vaikutukset Venäjän talouteen ovat jääneet odotettua pienemmiksi, Suomen Pankin Simola arvioi syitä

Venäjän taloutta tukivat viime vuonna erityisesti maan vaihtotaseen ylijäämä sekä valtiolliset toimet, toteaa Suomen Pankin Heli Simola blogikirjoituksessaan.

Venäläiselle öljylle asetetut rajoitteet aiheuttavat tänä vuonna ongelmia Venäjän viennille. Kuvassa öljynjalostuslaitos Moskovan ulkopuolella.

20.1. 18:53

Hyökkäyssota Ukrainassa kuritti Venäjän taloutta viime vuonna odotettua vähemmän, mutta tänä vuonna maan taloutta tukevien tekijöiden odotetaan hiipuvan, kirjoittaa Suomen Pankin vanhempi ekonomisti Heli Simola perjantaina julkaistussa blogikirjoituksessaan.

Sota ja Venäjälle asetetut pakotteet ajoivat maan talouden viime vuonna taantumaan. Se näyttää ainakin toistaiseksi jääneen odotettua pienemmäksi.

Vielä viime keväänä Venäjän talouden ennustettiin supistuvan hyökkäyssodan seurauksena jopa 10 prosenttia. Esimerkiksi Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) arvioi vielä kesällä, että Venäjän talous supistuisi viime ja tänä vuonna noin yhdeksän prosenttia.

Tällä hetkellä IMF arvioi, että Venäjän talous supistui viime vuonna 3,4 prosenttia, ja odottaa sen supistuvan tänä vuonna 2,3 prosenttia.

Simolan mukaan Venäjän taloutta tukivat viime vuonna erityisesti maan ulkomaankaupan rakenteesta kertovan vaihtotaseen ylijäämä ja valtiolliset toimet.

Simola toteaa Venäjän vaihtotaseen ylijäämän olleen viime vuonna ennätyksellinen. Vaihtotase tarkoittaa kansantalouden tulojen ja menojen erotusta.

”Vientitulot paisuivat historiallisen suuriksi öljyn ja muiden raaka-aineiden korkeiden hintojen vetämänä”, Simola kirjoittaa.

Simolan mukaan Venäjä onnistui myös osittain löytämään uusia vientimarkkinoita. Esimerkiksi raakaöljyn vienti Kiinaan, Turkkiin ja Intiaan kasvoi tuntuvasti.

Toisena Venäjän taloutta tukeneena tekijänä Simola nostaa esiin valtion toimet. Kun Venäjä aloitti hyökkäyksensä helmikuussa, Moskovan pörssi ja ruplan kurssi romahtivat historiallisen rajusti.

Simolan mukaan Venäjän keskuspankin nopeasti käyttöön ottamat rajoitukset pääoma- ja valuuttamarkkinoilla estivät täysimittaisen finanssikriisin puhkeamisen ja vähitellen vakauttivat rahoitusmarkkinat.

Myös valtion menot kasvoivat Simolan mukaan viime vuonna huomattavasti. Sotilasmenojen lisäksi esimerkiksi sosiaalimenoja lisättiin Simolan mukaan kotitalouksien ostovoiman tukemiseksi.

Venäjän jalostusteollisuus on Simolan mukaan supistunut sodan aloittamisen jälkeen. Etenkin tuonnista ja ulkomaisista yrityksistä riippuvainen tuotanto on supistunut.

Simola toteaa Venäjän olevan riippuvainen tuonnista varsinkin korkeamman teknologian toimialoilla. Näiden alojen osuus Venäjän raaka-aineisiin painottuvassa tuotannossa on pieni, joten vaikutus maan kokonaistuotantoon on rajallinen.

Hänen mukaansa Venäjän teollisuudessa on nähty kasvua lähinnä sodankäyntiin ja sotateollisuuteen kytköksissä olevilla aloilla.

Tänä vuonna Simola näkee Venäjän taloutta tukevien tekijöiden hiipuvan. Vaihtotaseen ylijäämä on sulanut ja maan vientihinnat ovat laskeneet viime kuukausina.

Vientiin vaikuttavat muun muassa länsimaiden venäläiseen öljyyn kohdistamat tuontirajoitukset sekä G7-maiden asettama hintakatto.

Simolan mukaan Venäjän talouden odotetaan useimmissa ennusteissa supistuvan tänä vuonna 3–4 prosenttia.

”Niin kauan kuin Venäjä jatkaa sotaansa Ukrainassa, riskit huomattavasti heikommastakin kehityksestä ovat kuitenkin suuria”, hän kirjoittaa.