Isot palkan­korotukset pitkittävät koti­talouksien ahdinkoa, sanoi Suomen Pankin ennuste­päällikkö – näin työn­tekijä­puolen ekonomistit kommentoivat

Suomen Pankin ennustepäällikön mukaan suuret palkankorotukset voisivat jopa pitkittää heikentyneen ostovoiman kanssa tuskailevien kotitalouksien ahdinkoa, mutta ammattiyhdistysten ekonomistit eivät ole uhkakuvista samaa mieltä.

Energiakriisi on vauhdittanut inflaation poikkeuksellisen nopeaksi. Työntekijäjärjestöt hakevat tuntuvia palkankorotuksia kiriäkseen menetettyä ostovoimaa kiinni.

23.1. 2:00 | Päivitetty 23.1. 8:42

Poikkeuksellisen nopean inflaation myötä heikentynyt ostovoima on keskeinen kysymys, kun suomalaiset työmarkkinajärjestöt parhaillaan neuvottelevat uusista työehtosopimuksista.

Työntekijäjärjestöt pyrkivät kuromaan kotitalouksien heikentynyttä ostovoimaa kiinni tuntuvilla palkankorotuksilla, joita työnantajien edustajat jarruttelevat kasvavien tuotantokustannusten pelossa.

Suurten palkankorotusten on kuitenkin varoitettu olevan nykyisessä tilanteessa jopa vaarallisia. Liian suurten palkankorotusten pelätään kiihdyttävän inflaatiota entisestään, ja aiheuttavan niin sanotun hinta-palkkakierteen.

Ajatuksen taustalla on, että suuret palkankorotukset kasvattavat työvoimakustannuksia, minkä vuoksi yritykset joutuvat nostamaan tuotteidensa tai palveluidensa hintoja. Se taas johtaisi uusiin palkkavaateisiin, ja kierre olisi valmis.

Tämän argumentin nosti esiin muun muassa Suomen Pankin ennustepäällikkö Meri Obstbaum HS:n jutussa sunnuntaina.

Obstbaumin mukaan suuret palkankorotukset kiihdyttäisivät ajan mittaan inflaatiota, jolloin ne eivät kestävästi parantaisi ostovoimaa vaan voisivat pikemminkin pitkittää kotitalouksien ahdinkoa.

Toimihenkilöiden keskusliitto STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà tyrmää ajatuksen siitä, että suuret palkankorotukset pitkittäisivät kotitalouksien vaikeaa tilannetta.

”Toki palkankorotuksilla on vaikutusta inflaatioon lisääntyneen kysynnän kautta, mutta eivät ne tietenkään mene ikinä yksi yhteen. Inflaatiovaikutus jää pienemmäksi kuin se palkankorotus, eli ei voi sanoa, että kotitalouksien ahdinko siitä lisääntyisi”, Lainà sanoo.

Lainà sanoo myös, että nykyinen poikkeuksellisen korkea inflaatiovauhti johtuu kovista globaaleista energian hinnoista, ei palkankorotuksista.

”Aika monet ovat unohtaneet, että tämä inflaatio on tullut talouteen pitkälti tarjontatekijöistä, ei kysyntätekijöistä. Tässä lähdetään korjaamaan tarjontapuolen ongelmaa kysyntäpuolen keinoilla. Tämä on hyvin tehoton keino vaikuttaa inflaatioon.”

Viime vuoden korkean inflaation suurimmat syypäät löytyvät muualta kuin palkkaneuvotteluista. Mutta eikö inflaation heikentämän ostovoiman jahtaaminen korkeilla palkankorotuksilla voisi nostaa palkkakehityksen yhdeksi inflaation kiihtymistä ajavista voimista?

”Totta kai näen mahdollisuutena tällaisen inflaatiokierteen, jossa palkat ja hinnat nousevat vuorotellen. Mutta me olemme peräänkuuluttaneet nyt ennen kaikkea hintamalttia palkkamaltin sijaan. Tällainen kierre tarvitsee kaksi osapuolta”, Lainà sanoo.

Lainà nostaa esiin myös suomalaisten yritysten tulokset, jotka ovat olleet hyvässä vedossa nousevista koroista ja energiakriisistä huolimatta.

Yritykset ovat onnistuneet pääosin hyvin viemään kasvaneet kustannukset omiin hintoihinsa, ja esimerkiksi suomalaisten pörssiyhtiöiden yhteenlaskettu liikevoitto kasvoi viimeisimmissä osavuosituloksissa parikymmentä prosenttia. Odotuksissa oleva taantuma tosin tulee luultavasti heikentämään tuloksia.

Korkeakoulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö Akavan pääekonomisti Pasi Sorjonen kiinnittää huomiota yritysten arvonlisäykseen, joka on hänen mukaansa kasvanut joillain toimialoilla kaksinumeroista vauhtia.

”Yksi vanhoista keskeisistä kilpailukyvyn mittareista on palkkasumman osuus arvonlisäyksestä. Jos arvonlisäys kasvaa kaksinumeroista vauhtia, niin silloin palkkasumma voi kasvaa samaa vauhtia ilman, että palkkojen osuus arvonlisäyksestä muuttuu mihinkään”, Sorjonen sanoo.

Parhaillaan käynnissä olevat työehtosopimusneuvottelut uhkaavat johtaa poikkeukselliseen lakkosumaan.

Teollisuusliitto, ammattiliitto Pro ja ylempien toimihenkilöiden YTN jättivät viime viikolla lakkovaroitukset teknologiateollisuudessa ja kemianteollisuudessa.

HS:n tietojen mukaan auto- ja kuljetusalan työntekijäliitto AKT taas valmistelee lakkoa, joka lamauttaisi Suomen ulkomaankaupan helmikuun puolivälistä alkaen.

Lue lisää: AKT valmistelee järeää lakkoa, joka lamauttaisi Suomen ulkomaan­kaupan helmikuussa

Työmarkkinakierroksen päänavausta odotetaan teknologiateollisuudessa käytävistä neuvotteluista, joita jatketaan valtakunnansovittelijan johdolla maanantaina.

Työntekijäjärjestö SAK kertoi joulukuussa avoimesti tavoittelevansa Saksan teollisuuden palkkaratkaisuun vertautuvia, noin viiden prosentin palkankorotuksia.

Saksan suurin ammattiliitto IG-Metall sopi marraskuussa tärkeällä teollisuusalueella 5,2 prosentin palkankorotuksista ensi vuodelle ja 3,3 prosentin palkankorotuksista vuodelle 2024. Sopimukseen sisältyy lisäksi 3 000 euron kahdessa erässä maksettava kertakorvaus.

Työnantajapuoli on toistaiseksi ollut valmis tarjoamaan tälle vuodelle tiettävästi enintään noin kolmen prosentin palkankorotuksia.

STTK:n Lainà ei usko, että Saksan neuvottelutulosta mukailevalla noin viiden prosentin korotuksella oltaisiin vielä lähelläkään inflaatiokierrettä.

”Siinähän ollaan lähinnä kuromassa viime vuonna menetettyä ostovoimaa umpeen. Pitää kuitenkin muistaa, että viime vuonnakin talous kasvoi. Eli taloudessa kuvainnollisesti kakku kasvoi, mutta palkansaajat eivät saaneet siitä edes entisen kokoista siivua”, Lainà sanoo.

Akavan Sorjonen taas nostaa esiin yleisellä tasolla Saksassakin käytetyn ylimääräisen kertakorvauksen, joka voisi vastata esimerkiksi viikon tai kahden palkkaa. Tämän lisäksi sovittaisiin "kohtuullisista” palkankorotuksista.

”Seuraavan vuoden korotukset tulisivat sitten sen kohtuullisen yleiskorotuksen päälle. Tuo olisi sellainen kertaluontoinen korvaus, joka ottaisi huomioon hyvän kannattavuuskehityksen vuonna 2022.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita