Sähköyhtiöt ryöpyttävät hallituksen esitystä takautuvasta sähkötuesta

Sähköyhtiöiden mukaan tuki aiheuttaisi yhtiöille mittavat hallinto- ja kehityskulut, jotka päätyvät lopulta asiakkaiden maksettavaksi.

Hallituksen esitys sähkötuesta saa kritiikkiä sähköyhtiöiltä.

22.1. 17:49

Hallituksen kaavailema kertakorvaus suurten sähkölaskujen kanssa kärvisteleville sähkönkäyttäjille saa tiukkaa kritiikkiä. Malli aiheuttaisi ongelmia sekä sähkönmyyjille että julkiselle hallinnolle, todetaan lausuntokierroksen vastauksissa.

Pienten energiayhtiöiden järjestö Paikallisvoima huomauttaa, että toimeen on pantu jo kolme erilaista sähkötukea, kun käyttöön on tullut arvonlisäveron alennus, kotitalousvähennykseen liittyvä sähkövähennys ja pienituloisten sähkötuki.

”Nyt esitetään neljättä, takautuvaa tukijärjestelmää, jonka toimeenpanijaksi määrättäisiin yksityisoikeudelliset sähköyhtiöt. Pidämme tällaista, monikanavaista päällekkäisten tukijärjestelmien rakentamista ohimenevän, muutaman kuukauden kestävän ongelman hoitamiseen vaivalloisena ja kansantaloudellisesti epäviisaana”, kirjoittaa järjestön toiminnanjohtaja Toivo Hurme.

Kaupunkien energiayhtiöiden järjestö Energiakaupungit arvioi, että sähköhyvitys ja maksuaikojen pidennys aiheuttaa sähkönmyyjille niin suuria kustannuksia, että ne ylittävät toimintavuoden budjetoidun liikevoittotason.

”Tämänkaltaiset kustannukset lisäävät hinnoittelupainetta loppuasiakkaille”, kirjoittaa toiminnanjohtaja Aku Aarva.

Tuen on määrä tulla maksuun myöhemmin keväällä hyvittämään tammi-huhtikuun ajaksi ennakoitua korkeita hintoja. Kuluttajan ei tarvitse hakea tukea erikseen, vaan se maksettaisiin automaattisesti hyvityksenä sähkölaskussa. Valtio maksaisi sähköyhtiöille korvauksen jälkeenpäin.

Kertakorvaus perustuu marraskuun ja joulukuun kulutukseen. Omavastuu on 90 euroa, ja hyvitystä maksettaisiin puolet rajan ylittävältä osalta. Tukikatto on 700 euroa kuukautta kohti, ja sähkönsiirtoa koskevat maksut on rajattu tuen ulkopuolelle. Alle 10 sentin tuntihinnoista ei makseta korvausta.

Pakettiin kuuluu myös yrityksille suunnattu mahdollisuus pidentää sähkölaskujen maksuaikaa.

Oikeusministeriö pohtii kysymystä sähköyhtiöiden roolista julkisen hallinnon tehtävän toimeenpanijana. Ministeriö nostaa myös esiin kysymyksen, pitäisikö sähköyhtiöille maksaa korvauksia myös niille syntyvistä hallinnollisista kustannuksista.

Jos sähköyhtiö sattuisi menemään konkurssiin tai lopettamaan toimintansa ennen korvauksen maksua, olisi hyvitykseen oikeutettu asiakas esityksen mukaan oikeutettu hakemaan rahat Energiavirastolta.

Virasto huomauttaa kuitenkin, ettei sillä ole minkäänlaista järjestelmää eikä riittävää budjettia hoitaa jopa kymmenien tuhansien kuluttajien hyvitysmaksuja. Kustannukset voisivat nousta jopa pariin miljoonaan, jos käsiteltäviä tapauksia olisi 10 000, virasto laskee.

Sähköyhtiöiden nykyisiä tietojärjestelmiä ei ole rakennettu hyvityksiä varten. Avoinna on esimerkiksi se, miten toimittaisiin jos laskutusvälit eivät ole tasakuukausia tai jos käytössä on arviolaskutus. Lisää pulmia voi syntyä, jos asiakas vaihtaa myyjää tuen tai jos asiakkaalla on rästilaskuja.

Energiayhtiö Helen toteaa, että sähkölaskujen takia heikoimmassa asemassa olevia tulisi tukea valtion toimesta, sen sijaan että sosiaaliturvan maksaminen siirretään uutena velvollisuutena sähköyhtiöille.

”Ehdotettu malli olisi erittäin vaikea toteuttaa virheettömästi ja sekoittaisi kaikkien asiakkaiden laskutusta”, Helen varoittaa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita