Euroalueen talous yllättävän vahva tammikuussa: ”Pahimmat uhkakuvat on vältetty”

Talouden kehittymistä verraten luotettavasti ennakoivan ostopäälliköiden indeksin perusteella talous on saattanut kasvaa hieman.

Energian halpenemisen takia pahimmat uhkakuvat euroalueen taantumasta eivät välttämättä toteudu.

24.1. 11:21 | Päivitetty 24.1. 12:43

Euroalueen talouden tila vahvistui selvästi tammikuussa, ilmenee tiistaina julkaistun ostopäälliköiden indeksin ennakkotiedoista.

Talouden kehittymistä verraten luotettavasti ennakoiva indeksi oli tammikuussa 50,2 pistettä. Joulukuussa se oli 49,3 pistettä. Indeksi oli tammikuussa markkinoiden ennakko-odotuksia parempi.

”Talouden pahimmat uhkakuvat euroalueella ja todennäköisesti myös Suomessa on vältetty. Monet odottivat syksyllä paljon vakavampaa energiakriisiä kuin mitä on toteutunut”, sanoo tutkimuslaitos Laboren ennustepäällikkö Ilkka Kiema.

Kun ostopäälliköiden indeksi on alle 50 pistettä, se enteilee elintasoa mittaavan bruttokansantuotteen supistumista. Jos indeksi on yli 50 pistettä, se ennakoi talouskasvua.

Tammikuussa talouden näkymät vahvistui etenkin palvelualoilla. Teollisuustuotanto vaikuttaisi supistuneen edelleen, mutta vähemmän kuin edellisten kuukausien aikana.

Indeksi tuottava S&P arvioi, että euroalueen talouden vakautuminen vuoden alussa lisää näyttöä sen puolesta, että euroalue saattaa välttää taantuman tänä vuonna.

Indeksin perusteella suhdanteen aallonpohja oli lokakuussa, jolloin energiakriisin uhkakuvat oli pahimmillaan. Tammikuussa indeksi oli vahvimmillaan seitsemään kuukauteen.

Indeksin perustuu kyselyyn, jonka S&P tekee 5 000 yritykselle euroalueella.

Talouden näkymät ovat parantuneet, koska kansainväliset tarjontahäiriöt ovat hellittäneet ja talvi on ollut Euroopassa leuto. Tarjontahäiriöitä vähentää se, että Kiina on purkanut koronaviruspandemian takia määräämiään rajoituksia.

”Ostopäälliköiden indeksin uudet tiedot puhuvat sen puolesta, että euroalueen talous ei näillä näkymin ajautuisi taantumaan. Talouden piristyminen oli tammikuussa laaja-alaista, koska energian hinnat ovat laskeneet ja etenkin Saksassa talous on kehittynyt ennakoitua paremmin”, sanoo Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen ennustepäällikkö Päivi Puonti.

Euroalueen talouden tila vaikuttaa väistämättä Suomeen, sillä tavaraviennin arvosta 40 prosenttia menee muihin eurovaltioihin. Saksa on puolestaan Suomen tärkein kauppakumppani.

Euroopan unionin tilastokeskus Eurostat julkaisee ensi viikolla ennakkotiedot euroalueen bruttokansantuotteen kehittymisestä loka–joulukuussa.

Euroopan keskuspankki arvioi joulukuun puolivälissä julkaisemassaan suhdannekatsauksessaan, että euroalueen talous kasvaa tänä vuonna 0,5 prosenttia. Viime vuonna euroalueen talous kasvoi ennusteen mukaan 3,4 prosenttia.

Pääjohtaja Christine Lagarde arvioi joulukuussa, että euroalueen talous saattaa energiakriisin takia supistua loka–joulukuussa ja tammi–maaliskuussa.

Ostopäälliköiden indeksin vahvistumisesta huolimatta saksalainen Commerzbank arvioi tiistaina edelleen, että euroalueen talous supistuu hieman tammi–kesäkuussa. Commerzbankin mukaan inflaatiopaineet etenkin teollisuudessa ovat yhä suuret, vaikka ne ovat jo hellittäneet tuntuvasti.

Tuoreimpien ennusteiden mukaan Suomen talous supistuu tänä vuonna 0,2–0,7 prosenttia.