”Tänä kesänä monille ei ole luvassa ulkomaanlomaa. Ei edes Suomeen.”
Ruotsalaisen sanomalehden Göteborgs-Postenin pääkirjoituksen viesti on synkkä. Ensinnäkin siitä voi tulkita, että Suomi on ruotsalaisille sekundääri lomakohde. Toinen ja ehkä tärkeämpi viesti on se, että heikko kruunu tekee euromaihin matkustamisen aiempaa selkeästi kalliimmaksi.
Ruotsin kruunun valuuttakurssi on heikentynyt historiallisille tasoille. Edellisen kerran yhdellä eurolla on saanut yhtä paljon kruunuja finanssikriisin aikaan vuonna 2009. Paikallisessa mediassa kruunua on jo useaan otteeseen tituleerattu ”roskavaluutaksi”.
Kruunun heikkeneminen euroa ja dollaria vastaan tarkoittaa sitä, että Ruotsiin tuotavat tuotteet ja matkustelu ulkomaille on aiempaa kalliimpaa. Samalla se merkitsee sitä, että suomalaiset saavat Ruotsissa euroillaan aiempaa enemmän.
Valuutan heikkeneminen pönkittää myös vientiyrityksiä, jotka saavat tuottonsa ulkomaiden valuutoissa. Sen pitäisi osaltaan avittaa taloutta.
Kruunu on kuitenkin hätyytellyt niin matalaa tasoa, että se on herättänyt voimistuvaa kritiikkiä. Heikosta kruunusta huolissaan olevat muistuttavat, että nykypäivänä myös vientiyritykset joutuvat ensin tuomaan komponentteja ulkomailta, mikä siis maksaa nyt aiempaa enemmän.
Nordean pääanalyytikko Susanne Spector on todennut SVT:lle, että Ruotsin kruunussa on roskavaluutan ”elementtejä”. Spectorin mukaan kruunun heikkeneminen köyhdyttää ruotsalaisia etenkin matkaillessa ulkomaille. Se myös kiristää tuontia harjoittavien yritysten tilannetta.
”Tuomme inflaatiota tilanteessa, jossa inflaatio on jo valmiiksi korkealla”, Spector sanoo SVT:lle.
Ruotsin inflaatiovauhti kiihtyikin joulukuussa 10,2 prosenttiin. Samaan aikaan euroalueen inflaatio oli hidastumaan päin 9,2 prosentissa.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) tutkija Sakari Lähdemäki sanoo, että kurssin heikkenemisestä on myös hyötyjä Ruotsin taloudelle.
”Talous hyötyy kruunun heikkenemisestä viennin kautta, mikä on nyt takerrellut”, Lähdemäki sanoo.
”Perinteisesti on ajateltu, että Ruotsi on saattanut hyötyä omasta itsenäisestä rahapolitiikasta, kun se on voinut tarvittaessa lisätä painetta kruunun heikentymiselle.”
Lähdemäen mukaan kruunun heikkeneminen voi myös lisätä Ruotsin sisällä yksityistä kulutusta ja mikäli kruunu pysyy heikkona, myös matkustamista Ruotsiin. Hän pitääkin Ruotsin mediassa esiin nostettuja huolia kruunusta ”roskavaluuttana” ylimitoitettuina.
”Suomesta katsottuna näin ehkä on, kun ottaa huomioon yleisen tilanteen. Kruunun heikkenemisestä on Ruotsille sellaisia hyötyjä, jotka oletettavasti ylittävät ne haitat.”
Miksi Ruotsin kruunun arvo ylipäänsä luisuu?
Valuuttakurssien hinnoittelu tapahtuu markkinoilla ja kurssien heiluntaan voi olla monia syitä. Siksi on myös vaikea löytää yhtä selkeää syyllistä kruunun heikkenemiseen.
”Euroalueeseen verrattuna Ruotsi on pieni avotalous, joiden valuutat reagoivat tyypillisesti erilaisiin uutisiin ja heiluvat enemmän”, sanoo Suomen Pankin rahapolitiikan ja euroalueen talouden toimistopäällikkö Markku Lehmus.
Valuuttakurssin kehitykseen vaikuttavat esimerkiksi keskuspankin harjoittama rahapolitiikka ja korkokehityksen erot verrattuna muihin valuutta-alueisiin. Lehmus kuitenkin toteaa, että Ruotsin keskuspankin korkopäätökset ovat olleet samassa linjassa Euroopan keskuspankin kanssa.
”Markkinat tulkitsevat herkästi pieniäkin eroja”, Lehmus sanoo.
Rahapolitiikkaan vaikuttaa keskeisesti inflaatiovauhti, jonka pitäminen vakaana on keskuspankkien tärkein tehtävä. Ruotsissa inflaatio on viime kuukausina ollut hieman nopeampaa kuin euroalueella.
Samalla markkinoilla seurataan valuutta-alueiden talousodotuksia. Euroalueen on viime aikoina ennustettu pärjäävän aiemmin pelättyä paremmin, kun taas Ruotsin talouden kasvunäkymä on negatiivisempi. Ruotsissa esimerkiksi asuntojen hinnat ovat tulleet kovaa alas, ja velkaantuneiden kotitalouksien tilanne kiristyy.
Kruunun tulevaisuuden suuntaa Lehmus tai Lähdemäki eivät lähde arvaamaan. Valuuttojen kurssikehitystä on erittäin vaikea ennustaa.
