KKV moittii hallituksen sähkö­tukia: Hyvä­tuloisen lasku voi puolittua, pieni­tuloinen jää ilman tukea

Kilpailu- ja kuluttajaviraston mukaan päällekkäiset tuet voivat luoda tilanteen, jossa hyvätuloisen sähkölasku voi olla tänä talvena pienempi kuin viime talvena, vaikka sähkö on monta kertaa kalliimpaa.

25.1. 17:57

Pääministeri Sanna Marinin (sd) hallituksen jakamien sähkötukien kokonaisuus aiheuttaa nurinkurisia tilanteita.

Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) arvioi, että päällekkäisten tukien seurauksena paljon sähköä käyttävien hyvätuloisten sähkölasku voi pienentyä viime talvesta, vaikka sähkön kulutusta pitäisi vähentää. Pienituloiset puolestaan jäävät ilman tukea, vaikka heidän sähkölaskunsa voi olla moninkertainen verrattuna vuodentakaiseen.

Hallitus päätti keskiviikkona lopullisesti kertaluontoisesta sähköhyvityksestä ja maksuaikojen pidennyksestä. Eduskunnalle on lähtemässä esitys, joka ei poikkea pari viikkoa sitten lausunnoille lähteneestä esityksestä.

Lue lisää: Hallituksessa sopu uudesta 412 miljoonan euron sähkö­hyvityksestä – laskuri näyttää, voitko saada hyvitystä

Sähköhyvityksen lisäksi kotitalouksia tuetaan sähkön arvonlisäveron alennuksella, veroihin kohdistuvalla sähkövähennyksellä ja Kelan sähkötuella.

Hallituksen esityksessä todetaan, että sähköhyvitys kohdistuu korkeimmalle tulokymmenykselle.

KKV:n tekemistä esimerkkilaskelmista käy ilmi, että tuen ulkopuolelle voivat jäädä vähätuloiset kerrostaloasujat, joiden sähkölasku on moninkertaistunut viime ja toissa vuodesta.

”Samaan aikaan tukea voivat saada hyvätuloiset kuluttajat, joiden sähkölasku on eri tukien jälkeen pienempi kuin se oli vuosi sitten”, KKV arvioi lausunnossaan hallituksen esitykseen.

Päällekkäiset tuet voivat luoda tilanteen, jossa kuluttajan sähkölasku on tänä talvena pienempi kuin viime talvena, vaikka sähkö on kalliimpaa.

Esimerkiksi omakotitalossa asuva kotitalous voi saada koko neljän kuukauden tukiajalta 2 000 euron suuruiseen sähkölaskuunsa tukea noin 912 euroa.

Kotitalouden sähkölasku olisi tukiajalta 1 088, kun viime talven marras–helmikuun keskimääräisillä hinnoilla ja samalla kulutuksella sähkölaskun suuruus olisi ollut 1 445 euroa. Näin siitä huolimatta, että esimerkiksi pörssisähkö on ollut etenkin marras-joulukuussa selvästi viime talvea kalliimpaa.

Laskelmassa oletetaan, että omakotitalouden kuukausikulutus on 2 500 kilowattituntia ja sähkönhinta on keskimäärin 20 senttiä kilowattitunnilta.

”Eri tuet olisi ollut hyvä miettiä kokonaisuudessa, koska päällekkäisten tukien kanssa on vaara, etteivät niiden tarkoitukset täyty.”

Kerrostalokaksiossa tai pienessä kolmiossa asuva, jonka keskimääräinen kulutus on 150 kilowattituntia kuukaudessa, ei puolestaan saa sähkölaskuunsa muuta sähkötukea kuin arvonlisäveron alennuksen.

”Kerrostaloasujat eivät saa käytännössä mitään, vaikka heidänkin sähkölaskunsa on kaksi- tai kolminkertaistunut viime talvesta. Kerrostaloissa asuvat ennen kaikkea pienituloiset”, sanoo KKV:n vanhempi ekonomisti Jan Jääskeläinen HS:lle.

KKV kritisoi, että sähköhyvityksessä ei ole tulorahaa vaan tuen enimmäismäärä. Se tarkoittaa, että esimerkiksi 10 000 euroa kuukaudessa ansaitseva saa saman verran sähköhyvitystä kuin 2 000 euroa ansaitseva samalla sähkön kulutuksella.

KKV katsoo, että eri tukimuotojen ei tulisi poistaa kohonneesta sähkön hinnasta syntyvää kannustinta vähentää sähkön kulutusta. Kulutuksen vähentäminen olisi KKV:n mukaan lyhyellä aikavälillä tehokkain tapa laskea sähkön hintaa.

”Huolemme on, että päällekkäisten tukien kokonaisuus luo vääriä kannustimia. Eri tuet olisi ollut hyvä miettiä kokonaisuudessa, koska päällekkäisten tukien kanssa on vaara, etteivät niiden tarkoitukset täyty”, Jääskeläinen sanoo.

Jääskeläinen sanoo, että kuluttajienkin voi olla hankala hahmottaa, mitä eri tukia saa ja ennakoida eri tukien kanssa tulevia menojaan.

Uusi sähköhyvitys on KKV:n laskelmien mukaan rahallisesti merkittävin kaikista hallituksen sähkötuista. Muiden tukien osuus kasvaisi, jos sähkön hinta nousisi.

Vertailuun viime talveen vaikuttaa se, että suomalaisten sähkölaskut olivat tavallista korkeampia myös vuosien 2021–22 vaihteessa.