Maailmantalouden kasvu hidastuu tänä vuonna mutta ensi vuonna alkaa jo helpottaa.
Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) ennustaa maailmantalouden kasvavan tänä vuonna 2,9 prosenttia ja ensi vuonna 3,1 prosenttia.
Tiistaina julkaistu ennuste on aavistuksen valoisampi kuin edellinen. Lokakuussa IMF arvioi maailman talouden kasvavan tänä vuonna 2,7 prosenttia.
Talouskasvu on historiallisesti tarkasteltuna edelleen heikkoa, sillä inflaation hillitseminen ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa rasittaa taloudellista toimeliaisuutta.
”Näistä vastatuulista huolimatta näkymät ovat vähemmän synkät kuin lokakuun ennusteessamme ja kuluvasta vuodesta voi tulla käännekohta, kun talouskasvu on saavuttanut pohjansa ja inflaatio on hidastumassa”, arvioi IMF:n pääekonomisti Pierre-Olivier Gourinchas blogissaan.
Singaporessa pidetyssä lehdistötilaisuudessa Gourinchas sanoi sanomalehti Financial Timesin mukaan, että maailmantaloudessa ei ole merkkejä taantumasta.
IMF ennustaa, että maailmantalouden kasvusta puolet tulee tänä vuonna Kiinasta ja Intiasta. Yhdysvaltojen ja euroalueen osuus on kymmenen prosenttia.
Suurista kansantalouksista ainoa, joka vajoaa tänä vuonna taantumaan, on IMF:n mukaan Britannia. Se ennustaa Britannian talouden supistuvan 0,5 prosenttia.
Euroalueen talous on Gourinchasin mielestä selvinnyt yllättävän hyvin energiakriisistä. Etenkin kun otetaan huomioon, että Venäjän hyökkäyssodan taloudelliset vaikutukset ovat suurimmat Euroopassa.
Keskuspankkeja IMF kehottaa jatkamaan rahapolitiikan kiristämistä siellä, missä inflaatio on yhä nopeaa.
Esimerkiksi euroalueella rahapolitiikka on edelleen elvyttävää, vaikka Euroopan keskuspankki kiristi viime vuonna rahapolitiikkaa merkittävästi.
IMF:n mukaan reaalikorko tulisi pitää talouskasvua hidastavalla tasolla kunnes energian ja elintarvikkeiden hinnoista puhdistettu pohjainflaatio alkaa hidastua selvästi. Euroalueella pohjainflaatio kiihtyi vielä joulukuussa, vaikka kokonaisinflaatio hidastui 9,2 prosenttiin.
”Uudet tiedot inflaatiosta ovat rohkaisevia, mutta taistelu on kaukana voitetusta. Rahapolitiikka on alkanut purra, sillä uusien asuntojen rakentaminen hidastui monissa maissa”, Gourinhas arvioi.
Rahapolitiikkaa kiristämällä keskuspankit pyrkivät supistamaan kysyntää paremmin tasapainoon tarjonnan kanssa, jolloin inflaatio hidastuu. Kiristäminen alkaa hidastaa inflaatiota yleensä puolen vuoden kuluttua ja saavuttaa täyden tehonsa runsaan vuoden kuluttua.
Yhdeksi lähiajan riskiksi IMF mainitsee suuret palkankorotukset, joiden takia keskuspankit voivat joutua kiristämään rahapolitiikkaa suunniteltua enemmän.
Jos yritysten työvoimakustannukset kasvavat selvästi suurten palkankorotusten takia, ne joutuvat kohottamaan myymiensä tavaroiden ja palveluiden hintoja. Seurauksena on inflaation kiihtyminen.
Viime vuoden kolmannella vuosineljänneksellä maailmantalous osoitti IMF:n mukaan sitkeytensä taantuman vaaraa vastaan. Työmarkkinat olivat vahvat ja kotitalouksien kulutus sekä yritysten investoinnit pysyivät vankkoina.
Koronaviruspandemian pahimmassa vaiheessa määrättyjen rajoitusten poistaminen Kiinassa edesauttaa taloudellisen toimeliaisuuden nopeaa elpymistä, IMF arvioi.
Yhdysvaltojen dollarin heikkeneminen marraskuun huipusta puolestaan helpottaa hieman kehittyvien kansantalouksien ahdinkoa.
Suurten palkankorotusten lisäksi keskeisiä riskejä ennustettua huonommalle talouskehitykselle ovat epävarmuus Kiinan talouskasvusta koronavirustartuntojen lisääntyessä tai kiinteistösektorin odotettua suuremmat ongelmat.
Lisäksi Venäjän aloittaman hyökkäyssodan mahdollinen kärjistyminen voi aiheuttaa lisää epävakautta energia- ja elintarvikemarkkinoilla. Tämä saattaisi lisätä talouden pirstaloitumista erillisiin ryhmittymiin, jotka keskittyisivät etujensa edistämiseen.
Arvopapereiden äkillinen uudelleenhinnoittelu inflaation epäsuotuisan kehityksen takia saattaa IMF:n mukaan kiristää rahoitusoloja erityisesti kehittyvissä kansantalouksissa.
Ennustettua paremmin talous saattaa kehittyä, jos toimitusketjujen pullonkaulat helpottavat arvioitua nopeammin ja työmarkkinat jäähtyisivät työpaikkojen vähenemisen takia, jolloin rahapolitiikan kiristämistä voitaisiin hidastaa.
Useiden valtioiden toimia inflaation vaikutusten hillitsemiseksi IMF pitää kestämättöminä, sillä ne ovat kalliitta ja voivat vauhdittaa inflaatiota.
Valtioiden pitäisi pikemmin antaa kalliiden energiahintojen vähentää kysyntää, jolloin inflaatio hidastuu eikä finanssipolitiikka vaikuta vastakkaiseen suuntaan rahapolitiikan kanssa. Energiatuet ja veronkevennykset pitäisi IMF:n mukaan kohdistaa heikoimmassa asemassa oleville.
Marraskuussa IMF varoitti, että Suomen hallituksen tänäkin vuonna elvyttävänä jatkuva finanssipolitiikkaa lisää inflaatiopaineita, minkä takia siitä olisi luovuttava.
Nopea inflaatio haittaa sekä kotitalouksia että yrityksiä, sillä reaalitulot supistuvat ja kustannukset kasvavat.
