Syyskuussa 2022 Roman Rotenbergin nimissä tehtiin kaksi tilisiirtoa, joilla maksettiin verohallinnon tilille yhteensä noin 120 000 euroa. Summalla kuitattiin kirkkonummelaisen Långvikin kylpyläkiinteistön kiinteistövero.
Nyt keskusrikospoliisi epäilee, että veroa maksamalla Rotenberg syyllistyi törkeään säännöstelyrikokseen, kertoo hänen lakimiehensä Mikko Mantere.
Roman Rotenbergin epäillään avustaneen isäänsä Boris Rotenbergiä, presidentti Vladimir Putinin pitkäaikaista lähipiiriläistä, kiertämään pakotelainsäädäntöä.
Viime syksynä Suomen ulosottoviranomainen jäädytti Rotenbergien omistaman Långvikin kylpyläkiinteistön yhtiön. Kiinteistöä ei saa myydä tai pantata tai tehdä sillä muitakaan toimia ilman ulosottolaitoksen lupaa.
Kiinteistön omistaa Tanskarlan Centrum -yhtiö, jonka puolestaan omistaa Roman Rotenbergin Långvik Capital -yhtiö.
Roman Rotenberg ei ole itse EU:n pakotelistalla. Ulosotto perusteli kiinteistöön liittyvää jäädytystään sillä, että hänen isänsä Boris Rotenberg on Långvik Capitalin merkittävä velkoja. Isä on muun muassa kyproslaisten yhtiöidensä kautta lainoittanut poikansa yhtiötä kymmenillä miljoonilla euroilla.
Boris Rotenberg lisättiin EU:n pakotelistalle maaliskuussa 2022.
Velkasuhde liittyy myös nyt paljastuneeseen rikosepäilyyn. HS:n tietojen mukaan poliisi epäilee, että maksamalla kiinteistön verot poika käytännössä siirsi varoja pakotelistatun isänsä eduksi.
Torstaina 26. tammikuuta Helsingin käräjäoikeus käsitteli vaatimusta verottajalle suoritetun 120 000 euron kiinteistöverosuorituksen takavarikoinnista. Takavarikkoa haki keskusrikospoliisi.
”Suomen lainsäädännölle erikoisella tavalla varat on takavarikoitu verohallinnolta, ei päämieheltäni”, ihmettelee lakimies Mikko Mantere.
Samalla käräjäoikeus pidensi syytteiden nostamisen määräaikaa toukokuun puoleenväliin. Keskusrikospoliisista todetaan HS:lle, että se ei kommentoi kesken olevaa tutkintaa.
Mantere katsoo, että omaisuuden jäädytyspäätös ei EU:n pakoteasetuksen perusteella kumoa Roman Rotenbergin omistusoikeutta. Siten hänellä Mantereen mukaan on ollut oikeus maksaa omistamansa kiinteistön kiinteistövero omilla varoillaan.
Aiempina vuosina Långvikin kiinteistöverot on maksanut paikalla kylpyläliiketoimintaa harjoittava Ryokan-yhtiö. Käytännöstä sovittiin vuokrasopimuksessa Rotenbergin yhtiön kanssa.
Viime vuonna Ryokan lopetti verojen maksamisen, minkä takia Roman Rotenberg hoiti kertyneet rästit syyskuussa.
Muun muassa Pietarin SKA -jääkiekkojoukkueen päävalmentajana toimiva Rotenberg on tiettävästi itse Venäjällä, mistä rahaa ei voi pakotteiden vuoksi siirtää Suomeen.
Käytännössä tilisiirtoa ei tehnytkään Rotenberg itse, vaan kiinteistöveron maksun hoiti hänen lakimiehensä Mikko Mantere. Mantere kertoo HS:lle, että Rotenberg sai verohallinnolta myös kuitin maksusta.
Mantere ei tarkemmin kerro, mistä ja miten Rotenberg maksoi hänelle 120 000 euroa. Hän sanoo vain "saaneensa nämä varat” ja suorittaneensa maksut.
Långvikin kylpylä avattiin vuonna 2010.
Manteretta ihmetyttää myös viranomaisen tekemä tulkinta Boris Rotenbergin poikansa yhtiöön antamista miljoonista. Hänen mukaansa kyse ei ole velasta, vaan oman pääoman ehtoisesta sijoituksesta.
”Toki asian voi nähdä monella tavalla, mutta asia on ollut näin vuosia, eikä viranomaisilla ole ollut siihen sanomista”, Mantere sanoo.
”Meillä länsimaissa ei tunneta mallia, jossa velat periytyisivät. Nyt aletaan olla sillä tasolla, jossa voidaan tulkita, että niin on.”
Mikäli Roman Rotenbergiltä kielletään kiinteistöveron maksaminen, silloin Mantereen mukaan käytännössä kielletään myös hänen omistusoikeutensa.
Lapsena Suomeen muuttanut ja vuosia sitten Venäjälle palannut Roman Rotenberg on isänsä tavoin myös Suomen kansalainen.
Långvikin kylpylän Rotenbergit avasivat Kirkkonummelle vuonna 2010. Venäjän miehitettyä Krimin vuonna 2014 Boris Rotenberg ja hänen veljensä Arkadi Rotenberg joutuivat Yhdysvaltain pakotelistalle. Tuolloin veljekset siirsivät osuutensa Långvikin kiinteistöstä Roman Rotenbergille.
Kun Roman Rotenberg itsekin joutui seuraavana vuonna Yhdysvaltain pakotelistalle, hän myi Långvikin liiketoiminnan yhdellä eurolla Ryokan-yhtiölle. Ryokanissa vaikuttivat tuolloin Rotenbergien vanhat yhteistyökumppanit Auvo Niiniketo ja Martti Ahto.
Viime vuoden maaliskuussa Niiniketo kertoi HS:lle luopuvansa Ryokan-omistuksestaan pelastaakseen kylpylän maineen.
””Välit ovat viilenneet jo aikaa sitten.”
Ryokanin johtajana viime syksynä aloittanut Antti Lepäntalo kertoo HS:lle, että kylpyläyhtiö ja Rotenbergit alkoivat etääntyä toisistaan vuosien 2015–2016 tienoilla, kun oligarkkisuku passivoitui Långvikin suhteen.
Vielä ennen koronapandemiaa Roman Rotenberg kävi jääkiekkojoukkueensa kanssa asiakkaana Långvikissä. Sen jälkeen häntä ei ole Lepäntalon mukaan näkynyt, eikä Rotenberg ole lähestynyt yhtiötä puhelimitse tai muuten.
”Välit ovat viilenneet jo aikaa sitten.”
Viimeinen pisara Ryokanille oli Venäjän Ukrainaan kohdistama hyökkäys, jota Roman Rotenberg lehtitietojen mukaan kannattaa, Lepäntalo kertoo.
Venäläisen RT-kanavan mukaan Rotenberg on muun muassa tukenut taloudellisesti Ukrainaan lähetettyjen venäläissotilaiden perheitä.
Roman Rotenberg (oik.) ja Teemu Selänne kertoivat elokuussa 2014 hankkeestaan, jonka tavoitteena oli rakentaa monitoimihalli ja perustaa jääkiekkoakatemia Långvikin kylpylän yhteyteen.
Kirkkonummelaisen kylpylän veroepäselvyyksien taustalta aukeaa monimutkainen vyyhti, jossa Rotenbergin epäilty säännöstelyrikos on vain yksi palanen.
Käräjillä on käsitelty viime kesästä lähtien myös Ryokan-yhtiön 200 000 euron vaatimusta Rotenbergien Långvik Capitalilta.
Ryokanista kerrotaan, että tämä velka syntyi vuoden 2015 liiketoimintakaupan jälkeen, kun Ryokanin tilin avaaminen viivästyi ja sille kuuluvia maksuja päätyi Långvik Capitalille.
Pakotteiden vuoksi Långvik Capital ei ole voinut siirtää rahoja Ryokanille.
Kiinteistönomistajan kanssa asiointia vaikeuttaa sekin, että Rotenbergin Långvik-yhtiöt poistettiin kaupparekisteristä vuonna 2020. Syynä oli se, etteivät yhtiöt olleet toimittaneet sinne lain edellyttämiä tilinpäätöstietoja.
Rotenbergin lakimies Mikko Mantere sanoo, että hänen päämiehensä aikoo riitauttaa kiinteistöveroasian ja periä verottajalle maksamansa 120 000 euron kiinteistöveron Ryokanilta takaisin.
”Ryokan on tämän aina maksanut, ja toki se on velvollinen maksamaan tämän regressinä”, Mantere sanoo.
Hänen mielestään tilanne on hänen asiakkaalleen kohtuuton, sillä Roman Rotenberg on vain Yhdysvaltain mutta ei EU:n sanktioiden kohteena.
”Henkilöllä, jota ei ole EU:ssa sanktioitu, on oikeus hallita omaisuuttaan. EU:n pakoteasetus lupaa kunnioittaa kaikkia ihmisoikeuksia. Ihmisoikeudet ovat jakamattomia, mutta eivätkö ne ehkä koskekaan tiettyä kansalaisuutta?”
””Jos me poistumme, tänne jää vain venäläinen hyökkäyssotaa tukevan oligarkin kiinteistö.”
Kylpylässä ollaan tuskastuneita pattitilanteeseen kiinteistön kanssa.
”Minkä takia tämä on kestänyt lähes vuoden, miksi tämä ei nytkähdä eteenpäin”, Antti Lepäntalo ihmettelee.
Ryokan-yhtiö on kesästä lähtien odottanut, että kylpyläkiinteistö ulosmitattaisiin, kiinteistö saisi uuden omistajan ja liiketoiminta voisi palata normaaliksi.
”Toivomme, että kiinteistö saadaan normaalisti ulosottoon ja asianmukaisen ja luotettavan omistajan haltuun.”
Etenkin jotkut yritysasiakkaat ovat vältelleet Långvikiä sodan syttymisen jälkeen sen vuoksi, että kiinteistö on Rotenbergien omistuksessa. Långvikissä on nykyisin 42 työntekijää. Aiemmin heitä oli noin 60.
Ryokan on ollut yhteydessä virkamiehiin ja poliitikoihin, jotta asia nytkähtäisi eteenpäin. Lisäksi yhtiö teki kansalaisaloitteen pakotelistattujen henkilöiden omaisuuden pakkolunastamisesta Suomessa, mutta aloite ei saavuttanut tarvittavaa allekirjoitusmäärää.
Lepäntalo korostaa, että kylpylän lipputangossa heiluu Ukrainan lippu ja keittiössä työskentelee ukrainalainen työntekijä.
”Me olemme joutuneet miettimään, että millä puolella me seisomme, ja onneksi myös asiakkaamme ovat huomanneet tämän.”
”Jos me poistumme, tänne jää vain venäläinen hyökkäyssotaa tukevan oligarkin kiinteistö.”
Rotenbergien kerrostaloyhtiö päätyi Hangon kaupungin omistukseen.
Viranomainen ei ota kantaa yksittäisten jäädytettyjen omaisuuserien kohtaloon, sanoo johtava kihlakunnanvouti Aki Virtanen Ulosottolaitoksesta.
”Yleisellä tasolla voin sanoa, että ulosotot jatkuvat niin kauan kuin pakotteet ovat voimassa ja ulkoministeriö on hakenut ulosotolta niiden täytäntöönpanoa. Sellaista ratkaisua ei ole, että asia ratkeaisi itsestään.”
Virtasen mukaan pakotelistattujen on itse oltava aktiivisia, mikäli he haluavat luopua omaisuudestaan.
Näin on jo tapahtunutkin. Esimerkiksi viime syksynä Boris Rotenberg hankkiutui eroon kahdesta hankolaisesta asuinkerrostalosta, jotka päätyivät korvauksetta kaupungin omistukseen.
Oikaisu 31.1. kello 14.46: Korjattu kuvatekstiä, jossa kerrottiin aluksi virheellisesti, että kuva olisi otettu Jokereiden tiedotustilaisuudessa. Tilaisuudessa kerrottiin monitoimihallihankkeesta ja jääkiekkoakatemian perustamisesta.
