Metsäyhtiö UPM teki viime vuoden viimeisellä neljänneksellä jälleen ennätysmäisen hyvän tuloksen. Sitä parempi on ollut vain viime vuoden kolmas neljännes. Myös koko viime vuodesta muodostui yhtiön kaikkien aikojen paras.
Loka–joulukuussa liikevaihto kasvoi peräti 21 prosenttia 3,2 miljardiin euroon. Vertailukelpoinen liikevoitto paisui 42 prosenttia 653 miljoonaan euroon. Voittoa tuli yli 20 prosenttia suhteessa liikevaihtoon.
UPM:n mukaan myyntihinnat nousivat kaikilla liiketoiminta-alueilla ja ylittivät kustannusten nousun negatiivisen vaikutuksen.
”Meidän toimintamallimme on sellainen, että olemme onnistuneet hinnoittelussa ja pystyneet viemään kasvaneet kustannukset hintoihin kaikilla osa-alueilla”, toimitusjohtaja Jussi Pesonen sanoi tiedotustilaisuudessa.
Koko viime vuoden liikevaihto kasvoi 19 prosenttia ja oli 11,7 miljardia euroa. Vertailukelpoinen liikevoitto nousi 42 prosenttia ja oli 2 096 miljoonaa euroa eli 17,9 prosenttia liikevaihdosta.
Hyvään tulossuoritukseen ylsivät niin sellun, energian, biopolttoaineiden kuin painopapereiden valmistus.
Paperiliiketoiminnassa muutos oli suurin ja ehkä yllättävin. Koronaepidemian aikana tehtaita suljettiin niin paljon, että painopaperin hinnat nousivat viime vuonna rajusti. Suomessa UPM sulki Kaipolan ja Stora Enso Veitsiluodon tehtaan.
”Moni kilpailijamme on luopunut painopaperiliiketoiminnasta kokonaan, ja me puolestaan olemme kehittäneet omaa kyvykkyyttämme etenkin kaupallisessa päässä”, Pesonen sanoi.
Painopapereissa edellisvuoden viimeisen neljänneksen tappiot muuttuivat 256 miljoonan euron voitoksi, mikä oli noin 18 prosenttia suhteessa yksikön 1,4 miljardin euron liikevaihtoon.
Pesonen arvioi liiketoiminnan kannattavuuden säilyvän hyvänä, mutta se ei tarkoita, että paperien pitkäaikainen kysynnän lasku olisi ohi. Lasku on itse asiassa kiihtynyt.
”Pikemminkin se on nyt jotain 5–10 prosentin välillä [vuodessa]. Mutta se on edelleen hyvää bisnestä ja on tuottanut meille kassavirtaa ja vahvan taseen, joka on mahdollistanut isot investoinnit”, hän sanoi.
On kuitenkin vain ajan kysymys, milloin UPM:n paperintuotantoa jälleen supistetaan. Suomen kannalta erityisen kiinnostavaa on, tapahtuuko se Suomessa vai Saksassa.
Kysynnän ja hintojen heikkenemistä oli loppuvuonna nähtävissä joillain liiketoiminta-alueilla. Sahatavaran hintojen lasku edellisvuoden huippuhinnoista heikensi Fibres-yksikön tulosta selvästi. Samaan yksikköön kuuluvan sellun myyntihinnat olivat sen sijaan yhä erittäin korkeat.
Vaneriliiketoiminnassa rakentamiseen käytettävällä kuusivanerilla meni huonosti. Sen sijaan esimerkiksi lng-säiliölaivoihin käytettävä koivuvaneri oli kovassa vedossa.
Yhtiön hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle 1,50 euron osakekohtaista osinkoa, joka maksettaisiin kahdessa erässä. Vuosi sitten osinko oli 1,30 euroa.
UPM kertoi myös muuttaneensa osinkopolitiikkaansa niin, että osinko olisi vähintään puolet vertailukelpoisesta voitosta osaketta kohti yli ajan. Aiemmin osingon määrä oli sidottu liiketoiminnan rahavirtaan.
Yhtiön osakkeen arvo lähti tulosjulkistuksen jälkeen vajaan prosentin laskuun. Myöhemmin suunta kääntyi ja osakkeen hinta oli iltapäivällä hienoisessa nousussa.
Tämän vuoden ensimmäisen puoliskon liikevoiton UPM ennakoi olevan viime vuoden vastaavaa aikaa parempi. Silloin tulosta rasitti noin 200 miljoonaa euroa yhtiölle maksanut ja neljä kuukautta kestänyt lakko.
UPM:n liikevaihtoa kasvattaa keväästä alkaen tuotannon käynnistyminen Paso de los Torosin sellutehtaalla Uruguayssa. V Vuosia rakennettu jättitehdas valmistaa sellua eucalyptuksesta, jota kasvatetaan UPM:n omilla plantaaseilla.
Tehdas kasvattaa UPM:n vuosittain tuottaman sellun määrää 50 prosentilla noin 5,8 miljoonaan tonniin vuodessa, mistä yhtiön omat tehtaat käyttävät vain noin miljoona tonnia.
Sellua on perinteisesti pidetty voimakkaasti suhdanteiden mukaan heiluvana bisneksenä. Hinta on vaihdellut noin 400:n ja yli tuhannen dollarin välillä sellutonnilta.
Pesonen kuitenkin vakuutti torstaina, että näin ei pitäisi UPM:n kohdalla enää olla. Sellua myydään kaikille mantereille ja kaikkiin mahdollisiin käyttötarkoituksiin, minkä pitäisi tasata suhdanteiden vaikutusta.
Joka tapauksessa Uruguayn tehdas tuottaa sellua niin halvalla, että tuotanto on kannattavaa, vaikka hinnat romahtaisivat historiallisiin pohjalukemiin.
Myös Olkiluodon ydinvoimalan kolmosyksikön käynnistyminen vaikuttaa UPM:n liikevaihtoon ja tulokseen positiivisesti.
UPM on Suomen toiseksi suurin sähköntuottaja Fortumin jälkeen noin 11 terawattitunnin tuotannolla. Tästä noin puolet UPM tarvitsee Suomen-tehtaiden tuotantoon. Uusi ydinvoimala kasvattaa UPM:n sähkön tuotantoa noin neljällä terawattitunnilla.
Jo heinä–syyskuussa sähkön hinnan nousu siivitti energialiiketoiminnan liikevoiton 145 miljoonaan euroon. Viimeisen neljänneksen tulos jäi 100 miljoonaan euroon, mutta oli silti lähes 52 prosenttia yksikön liikevaihdosta. Tuloksen heikentyminen johtui hintojen ja vesivoimatuotannon laskusta.
UPM on rakentanut viime vuosina menestyksellisesti uutta liiketoimintaa vähitellen häviävän painopaperiliiketoiminnan tilalle. Pienestä liikkeelle lähteneestä tarraliiketoiminta Raflatacista on kasvanut jo kahden miljardin euron liikevaihtoa tekevä bisnes.
Kokonaan uuden tyyppinen aluevaltaus on Saksaan Leunaan rakenteilla oleva kemiantehdas, joka tekee puusta muun muassa monoetyleeniglykolia, jota voidaan käyttää pet-muovin raaka-aineena. Laitos käynnistyy vuonna 2024.
Lappeenrannassa UPM tekee selluntuotannon sivutuotteena syntyvästä mäntyöljystä uusiutuvaa dieseliä. Saman tyyppistä uutta jalostamoa suunnitellaan nyt Rotterdamiin. Pesonen ei kuitenkaan lähde edes arvaamaan, milloin päätös sen rakentamisesta tehdään, jos tehdään.
”Ainakin materiaali- ja rakentamiskustannusten pitäisi ensin laskea.”
Avoinna on edelleen muun muassa, mitä raaka-aineita laitos tarkalleen ottaen käyttäisi.
Uusiakin ajatuksia on jo vireillä. Vedystä puhuvat nyt kaikki, myös Pesonen. Hän visioi, että tehtaiden päästämästä hiilidioksidista voitaisiin kenties tulevaisuudessa tehdä vihreän vedyn kera niin sanottuja synteettisiä polttonesteitä.
”Mutta siihen on vielä pitkä matka.”
Pesonen muistuttaa, että uusien liiketoimintojen ja suurinvestointien valmisteleminen on kestänyt tyypillisesti yli kymmenen vuotta.
