Euroopan keskuspankki aikoo jatkaa rahapolitiikan merkittävää kiristämistä ainakin maaliskuussa saadakseen poikkeuksellisen nopean inflaation kuriin.
Keskuspankki on erityisen huolissaan pohjainflaatiosta, josta on poistettu energian ja elintarvikkeiden vaikutus kuluttajahintoihin.
Torstaina EKP nosti ohjauskorkojaan 0,50 prosenttiyksikköä, mikä on nimenomaan merkittävää rahapolitiikan kiristämistä. Korkojen nosto oli yhtä suuri kuin joulukuussa.
Sen sijaan lokakuussa ja syyskuussa se turvautui poikkeuksellisen suuriin 0,75 prosenttiyksikön koronnostoihin.
Pääjohtaja Christine Lagarde korosti lehdistötilaisuudessa, että maaliskuussa julkaistava keskuspankin ekonomistien laatima suhdanne-ennuste viitoittaa myöhempiä koronnostoja.
Hänen lausuntojensa perusteella on todennäköistä, että rahapolitiikkaa kiristetään maaliskuun jälkeen, mutta mahdollisesti vähemmän kuin 0,50 prosenttiyksikköä.
”Talous [euroalueella] on osoittautunut odotettua sitkeämmäksi [taantuman vaaraa vastaan], ja sen pitäisi elpyä seuraavilla vuosineljänneksillä”, pääjohtaja sanoi.
Nopean inflaation kielteiset vaikutukset ovat laaja-alaiset, sillä kotitalouksien reaalitulot supistuvat ja yritysten kustannukset kasvavat.
Lagarden mukaan inflaatioriskit ovat nyt paremmin ”tasapainossa” kuin joulukuussa. Toisin sanoen EKP:n luottamus inflaation hidastumiseen ajan mittaan on jonkin verran vahvistunut.
Saksalaisen Commerzbankin pääekonomisti Jörg Krämer arvioi torstai-iltana katsauksessaan, että EKP nostaa ohjauskorkoja maaliskuun jälkeen vielä 0,25 prosenttiyksikköä toukokuussa.
Tämä tarkoittaisi liikepankkien talletuskoron kohottamista 3,25 prosenttiin, jossa se Krämerin arvion mukaan pysyy pitkään. Tosin hänen mielestään EKP:n olisi nostettava talletuskorko neljään prosenttiin varmistaakseen inflaation hidastuminen kahteen prosenttiin.
Finanssiyhtiö Nordea arvioi myös, että maaliskuun jälkeen EKP nostaa ohjauskorkoa 0,25 prosenttiyksikköä toukokuussa, mutta saattaa joutua jatkamaan koronnostoja vielä kesällä.
Keskuspankin hintavakaustavoitteen mukaan inflaation pitäisi olla kaksi prosenttia keskipitkällä aikavälillä. Keskiviikkona julkaistujen ennakkotietojen perusteella inflaatiovauhti euroalueella oli tammikuussa 8,5 prosenttia.
Energia kallistui 17,2 prosenttia viime vuoden tammikuusta, jalostamattomat elintarvikkeet 11,6 prosenttia, teollisuustuotteet 6,9 prosenttia ja palvelut 4,2 prosenttia.
Viime vuonna inflaatiovauhti oli ripeintä lokakuussa, jolloin se oli 10,6 prosenttia.
Keskeisiä syitä inflaatioon ovat kansainväliset tarjontahäiriöt ja liian suuri kysyntä.
”Vaikka tarjonnan pullonkaulat ovat vähitellen helpottamassa, niiden viivästyneet vaikutukset kiihdyttävät edelleen tavaroiden hintainflaatiota”, pääjohtaja Lagarde sanoi.
Rahapolitiikkaa kiristämällä keskuspankki supistaa kysyntää, jotta se olisi paremmin tasapainossa tarjonnan kanssa. Tämän seurauksena inflaatio ajan mittaan hidastuu.
Rahapolitiikan kiristäminen alkaa hidastaa inflaatiota yleensä puolen vuoden kuluttua ja saavuttaa täyden tehonsa runsaan vuoden kuluttua.
Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) kehotti tiistaina julkaisemassaan suhdanne-ennusteessa keskuspankkeja jatkamaan rahapolitiikan kiristämistä siellä, missä inflaatio on vilkasta.
Pääekonomisti Pierre-Olivier Gourinhasin mukaan taistelua inflaatiota vastaan ei ole vielä likimainkaan voitettu. Jos keskuspankit lopettaisivat rahapolitiikan kiristämisen, vaarana olisi kotitalouksien ostovoimaa heikentävän inflaation ryöpsähdys.
IMF ennustaa euroalueen talouskasvun hidastuvan tänä vuonna 0,7 prosenttiin. Ensi vuonna talous kasvaa ennusteen mukaan 1,6 prosenttia.
Lagarde painotti torstaina, että hallitusten toimet energian kallistumista vastaan ovat epätarkoituksenmukaisia, jos ne eivät ole tilapäisiä ja tarkasti kohdennettuja.
Hänen mukaansa hallitusten toimien pitäisi kannustaa energiankulutuksen vähentämiseen.
”Kaikki tällaiset toimenpiteet, jotka eivät täytä näitä periaatteita, lisäävät todennäköisesti keskipitkän aikavälin inflaatiopaineita, mikä edellyttäisi vahvempia rahapoliittisia toimia.”
Taseensa supistamisesta EKP antoi torstaina hieman lisätietoja. Vastaisuudessa vain osa arvopapereiden erääntyvästä pääomasta sijoitetaan uudelleen. Maalis–kesäkuussa sijoitusten määrä pienenee keskimäärin 15 miljardia euroa kuukaudessa.
Uudelleensijoituksissaan yritysten joukkolainoihin EKP pyrkii suosimaan yrityksiä, jotka ottavat ilmastonmuutoksen huomioon toiminnassaan.
