Vuonna 2020 tulosta tekivät kasvomaskien valmistajat, vuonna 2021 rokoteyhtiöt, sen jälkeen sähköyhtiöt. Nyt on pankkien vuoro.
Pankkien menestys kävi selväksi viimeistään keskiviikkona, kun finanssiyhtiö OP julkisti tuloksensa. OP:n korkokate kasvoi viime vuonna 15 prosenttia 1,6 miljardiin euroon ja varsinkin OP:n vähittäispankin kehitys oli vahvaa.
OP ei ole suinkaan ainut hyvää tulosta tekevä pankki. Nordea kertoi komeasta tulosparannuksesta viime viikolla. Kuvaavaa on, että sekä OP että Nordea ylittivät omat kannattavuustavoitteensa viime vuonna. Pienillä pankeilla menee sitäkin paremmin. S-Pankki ja Oma Säästöpankki tekivät loka-joulukuussa historiansa parhaat tulokset.
Pankkien tuloskunto on hyvä ja kilpailu lainamarkkinoilla on vain kiristynyt. Suomen Pankin tilastojen mukaan asuntolainojen ja yrityslainojen marginaalit laskivat selvästi viime vuoden lopulla.
Lainamarginaalien sijasta pankit nauttivat nyt korkomarkkinoiden yleisestä myötätuulesta. Pankkien myöntämien lainojen korot ovat nyt huomattavasti korkeammalla kuin pankkien talletuksista maksamat korot.
OP:n pääjohtajan Timo Ritakallion mukaan korkomarkkinoiden tilanne on pankeille nyt poikkeuksellisen suotuisa.
”Pankkitoiminta on tällä hetkellä kannattavampaa kuin pitkään aikaan. Viime vuoden lopulla ja tulevina kuukausina tilanne on poikkeuksellisen hyvä pankkien korkokatteille.”
Korkokate syntyy lainoista perittävien korkojen ja talletuksille maksettavien korkojen erotuksesta.
Ritakallio uskoo, että markkinatilanne muuttuu pankkien kannalta vaikeammaksi tämän vuoden aikana, kun korkojen nousu hidastuu.
Pankit tekevät hyvää tulosta ensimmäistä kertaa yli vuosikymmeneen.
Pankit ovat kamppailleet jo vuosien ajan kiristyvän sääntelyn kanssa. Ehkä sääntelyäkin suurempi ongelma pankeille oli Euroopan keskuspankki (EKP). Keskuspankki laski talletuskorkonsa negatiiviseksi vuonna 2014, ja piti koron nollan alapuolella lähes vuosikymmenen ajan. Keskuspankki yritti miinuskoroilla saada rahan liikkeelle taloudessa. Kokeilun tulokset jäivät laihoiksi, sillä euroalueen talouskasvu pysyi heikkona aina koronapandemiaan saakka.
Miinuskoroilla oli kuitenkin yksi selvä vaikutus: ne nakersivat pankkien tuloksia.
Kun pankit tallettavat varojaan keskuspankkiin, saavat ne keskuspankilta talletuskorkoa. Miinuskorkojen aikana pankit joutuivatkin maksamaan EKP:lle talletuksistaan. Pankit eivät kuitenkaan tuoneet miinuskorkoja asiakkailleen, joten talletukset olivat pankeille vuosien ajan vain kuluerä.
Nyt EKP nostaa korkoja ennennäkemättömän nopeasti, minkä seurauksena talletukset ovat muuttuneet pankkien päänsärystä tulosdopingiksi.
Keskuspankin talletuskorko oli vielä kesäkuussa -0,5 prosenttia. Nyt se on jo 2,0 prosenttia. Vaikka keskuspankki on nostanut korkojaan, pankkien asiakkaille maksamat korot ovat käyttelytileillä edelleen nollan tuntumassa.
Kyse on isoista rahoista. Suomalaispankeilla on yli 150 miljardin euron edestä talletuksia euroalueelta. Jos pankit saavat näille talletuksille prosenttiyksikön suurempaa tuottoa, tarkoittaa se pankeille yhteensä yli 1,5 miljardin euron tuloja pankeille.
Vielä suurempi ero on pankkien maksamien talletuskorkojen ja pankkien lainoista perimien korkojen välillä. Suuri osa suomalaisten asuntolainojen koroista on sidottu 12 kuukauden euribor-viitekorkoon, joka on tällä hetkellä reilut 3,4 prosenttia.
Suomalaispankkien talletukset ovat paisuneet viime vuosien aikana. Talletusten suuri määrä saattaa osaltaan selittää, miksi pankkien omat talletuskorot ovat pysyneet verrattain matalina. Koska pankkien tileille on kertynyt vuosien aikana valtavasti talletuksia, pankeilla ei ole ollut syytä kilpailla talletuksista viime kuukausien aikana.
”Pankkien käyttötileillä on hillitön määrä rahaa, koska määräaikaistileiltä ei ole saanut vuosikausiin järkevää korkoa”, sanoo analyysiyhtiö Inderesin Matias Arola.
Ensimmäisiä merkkejä talletuskorkojen paluusta näkyy jo. Pankkien määräaikaistalletusten korot nousivat syksyn aikana, joskin hitaammin kuin keskuspankin talletuskorko. Myös määräaikaistalletuksiiin sidotut rahamäärät ovat nousseet viime kuukausien aikana, selviää Suomen Pankin tilastoista.
Talletuskorkojen nousu on kuitenkin edelleen verkkaisempaa kuin keskuspankin ohjauskorkojen tai euribor-korkojen nousu, eli myötätuuli puhaltaa edelleen pankkien purjeisiin.
Korkojen lisäksi pankkien tulosparannuksissa voi olla kyse myös pankkien omista toimista.
”Vuosia jatkunut nollakorkojen ja kiristyvän sääntelyn aika pakotti pankkeja tehostamaan toimintojaan. Niinpä hyvien aikojen koittaessa ne voivatkin tehdä yllättävän hyvää tulosta”, Arola sanoo.
Vaikka pankit ovat kovassa tuloskunnossa, niiden kommentit tulevasta ovat varovaisia. Sekä Nordea että OP korostavat taloustilanteen epävarmuutta. Inflaatio laukkaa ja Ukrainan sota varjostaa Euroopan talousnäkymiä.
”Odotamme, että Suomen bruttokansantuote laskee tänä vuonna 0,5 prosenttia ja palautuu hitaasti ensi vuoden aikana. Varsinkin palvelusektorille lähiajat ovat vaikeita”, OP:n Ritakallio sanoo.
Pankit ovat pelänneet suuria luottotappioita koronapandemian alusta alkaen, mutta pelot eivät ole toistaiseksi toteutuneet. Luottotappiot ovat pysyneet hyvin vähäisinä.
Jotain epävarmuudesta kertoo se, että OP ja Nordea ovat pitäneet luottotappiovarauksensa edelleen suurina. Nordean luottotappiovaraukset ovat nyt noin 585 miljoonaa euroa. OP:n varaukset ovat 734 miljoonaa euroa.
Luottotappiovaraukset ovat pankkien omaan harkintaan perustuvia etukäteen tehtyjä varauksia mahdollisten tulevien luottotappioiden varalta.
Pankkien lähiajan tuloksenteon kannalta tärkeintä on kuitenkin korkokehitys.
Euroopan keskuspankki aikoo nostaa korkojaan edelleen kevään aikana, ja se lupaa hyvää pankeille. Nordea odottaa oman pääoman tuottonsa olevan tänä vuonna yli 13 prosenttia, kun lukema oli viime vuonna 13,5 prosenttia.
Jos korot nousevat edelleen ja taloudessa vältytään pahimmilta uhkakuvilta, Nordean ohjeistusta voi pitää jopa varovaisena. Analyytikot uskovat, että Nordea nostaa pitkän aikavälin tavoitteitaan kunnianhimoisemmiksi vielä tämän vuoden aikana.
OP odottaa tuloksensa paranevan viime vuodesta, koska korot ovat edelleen nousussa.
