Suomalaisten asuntolainojen yleisimmät viitekorot ovat olleet jälleen nousussa tällä viikolla. Torstaina vuoden euribor nousi jo 3,486 prosenttiin, ja kuuden kuukauden euribor jo 3,103 prosenttiin.
Viimeksi kyseiset markkinakorot ovat olleet yhtä korkealla joulukuussa 2008.
Korkeimmillaan 12 kuukauden euribor-korko oli noin 5,5 prosentissa lokakuussa 2008. Sen jälkeen korko lähti nopeasti alaspäin ja alkuvuodesta 2016 korko käännähti jo miinusmerkkiseksi. Vuosien nollakorkojen aika päättyi huhtikuussa 2022.
Vuoden euriboriin sidottu asuntolaina tarkoittaa sitä, että lainan korko tarkistetaan kerran vuodessa. Kuuden kuukauden euriborin kanssa korko vaihtuu siis puolen vuoden välein.
Tästä syystä viitekoron heilunnalla on merkitys annuiteettilainojen maksueriin. Annuiteettilainassa koron muutos muuttaa kuukausittaista maksuerää, mutta laina-aika pysyy samana.
HS:n laskuri kertoo, miten koron nouseminen vaikuttaa lainan kuukausierään annuiteettilainassa. Asuntolainan kokonaiskorko muodostuu henkilökohtaisesta marginaalista ja viitekorosta.
Markkinakorot eli euriborit ovat nousseet, koska Euroopan keskuspankki (EKP) on nostanut ohjauskorkojaan. Tällä rahapolitiikan kiristämisellä EKP yrittää saada inflaatiota hallintaan.
Myös korkojen tuleva kehitys riippuu EKP:n päätöksistä. EKP:n odotetut korkoliikkeet hinnoitellaan markkinakorkoihin etukäteen. Jos keskuspankin odotettaisiin lopettavan nostot tai alkavan laskea korkoja, myös euriborit voisivat lähteä laskusuuntaan.
Tammikuussa EKP nosti ohjauskorkojaan 0,5 prosenttiyksikköä, ja keskuspankin odotetaan nostavan korkoja vielä ainakin seuraavassa korkokokouksessaan 16. maaliskuuta ja mahdollisesti myös toukokuussa.
Korkojen viimeisimmän noston jälkeen perusrahoitusoperaatioiden korko on 3,00 prosenttia ja liikepankkien talletuskorko 2,50 prosenttia.
Inflaatio oli tammikuussa euroalueella 8,5 prosenttia. Keskuspankin hintavakaustavoitteen mukaan vauhdin pitäisi olla kaksi prosenttia keskipitkällä aikavälillä.
Keskuspankin joulukuisen ennusteen mukaan inflaatio hidastuu 6,3 prosenttiin tänä vuonna, 3,4 prosenttiin ensi vuonna ja 2,3 prosenttiin vuonna 2025.
