Terveystalon kannattavuus heikkeni selvästi vuoden viimeisellä neljänneksellä.
Oikaistu liikevoitto ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia (ebita) laski loka–joulukuussa 29 prosenttia edellisvuodesta noin 30 miljoonaan euroon, vaikka liikevaihto kasvoi kaksi prosenttia 335 miljoonaan euroon.
Kannattavuutta heikensi toimitusjohtaja Ville Ihon mukaan muun muassa koronatestauksen väheneminen. Hyväkatteinen koronatestaus oli terveysyhtiöille todellinen rahasampo. Terveyspalveluiden kysyntä kokonaisuudessaan jatkui loppuvuonna erittäin vahvana.
”Myynnin jakauma oli edelleen haastava ja painottui ydinliiketoiminnassa edelleen vastaanottoihin ja matalampikatteisiin hoitoketjuihin, mikä painoi sekä liikevaihtoa että kannattavuutta koronatestauksen omikron-huippuun ajoittuneeseen vertailukauteen nähden”, Iho kertoi tiedotteessa.
Koko vuoden tasolla oikaistu ebita laski 25 prosenttia 105 miljoonaan euroon ja liikevaihto kasvoi yhdeksän prosenttia 1,26 miljardiin euroon. Noin puolet kasvusta tuli Ruotsista.
Terveystalo kertoi kolmannen vuosineljänneksen tulosjulkistuksen yhteydessä reagoivansa toimintaympäristön muutokseen muun muassa tulosparannusohjelmalla, jonka tarkoitus on korjata heikentynyttä kannattavuutta. Ihon mukaan hanke on edennyt hyvin.
”Kaksivuotinen, ydinliiketoimintaamme keskittyvä tulosparannusohjelma on lähtenyt liikkeelle suunnitellusti, ja uskomme saavuttavamme ohjelman 50 miljoonan euron vuositason ebita-parannustavoitteen vuoden 2024 aikana.”
Terveystalo arvioi terveyspalveluiden kysynnän jatkuvan vahvana, ja yhtiö näkee kasvun edellytykset Suomen terveyspalveluissa hyvinä. Kireät työmarkkinat ja korkea inflaatio luovat kuitenkin kasvavia paineita kustannuksiin.
