Vakuutusjätti Sampo on Björn Wahlroosin luomus.
Wahlroos pyydettiin silloisen Sampo-Leonian konsernijohtajaksi vuonna 2001, ja samalla Wahlroosin oma investointipankki Mandatum ostettiin osaksi konsernia.
Valtion Postipankista muodostettu Leonia jätettiin pian yhtiön nimestä pois. Nimeksi jäi pelkkä Sampo, joka periytyi vanhasta suomalaisesta vakuutusyhtiöstä.
Sampo on tietysti alkujaan kansalliseepos Kalevalan rikkauksia jauhava kone, ja sellaisen Wahlroos Sammosta teki.
Itse hän sai Mandatumista maksuksi pari prosenttia Sammon osakkeista. Yhtiön arvo paisui vuosien myötä, ja osakkeet tekivät myös Wahlroosista upporikkaan.
Tänä keväänä Björn Wahlroos jää eläkkeelle. Muodollisesti syksyllä 70 vuotta täyttänyt pohatta on ollut eläkkeellä vuodesta 2009, mutta hallituksen puheenjohtajuudet Sammossa ja metsäjätti UPM:ssä ovat käyneet lähes päivätyöstä.
Kevään yhtiökokouksissa Wahlroos luopuu molemmista luottamustoimista. UPM:ssä seuraajaksi nousee Koneen toimitusjohtaja Henrik Ehrnrooth, Sammossa valtion yhtiöomistuksia hoitavan Solidiumin entinen toimitusjohtaja Antti Mäkinen.
Sammon kehitys on ollut viime aikoina sellaista, että Wahlroosin lähtö voi olla alku suuremmalle murrokselle. On omistajien edustajien eli Sammon seuraavan hallituksen käsissä, poistuuko Suomesta pian koko Sampo.
”Odotettuja pankkialan järjestelyjä ei tullut.
WahLroosin alku Sammon luotsina oli räväkkä.
Investointipankkiirina hän oli auttanut järjestelemään laman jälkeisen EU-Suomen liike-elämän uuteen uskoon. Samaa toimeliaisuutta häneltä odotettiin Sammonkin luotsina.
Vuonna 2002 Sampo meni osakkaaksi ruotsalaiseen If-vahinkovakuutusyhtiöön. Kaksi vuotta myöhemmin Sampo osti loputkin Ifistä itselleen edulliseen hintaan. Vakuutusliiketoiminta ei ollut noihin aikoihin kovin hyvässä huudossa.
Marraskuussa 2006 Sampo myi pankkitoimintansa eli Sampo-pankin tanskalaiselle Danske Bankille yli neljän miljardin euron kauppahinnalla. Kyseessä oli suurin Suomessa koskaan käteisellä tehty yrityskauppa.
Sen jälkeen liikkeet ovat olleet varovaisempia. Sampo-pankin myynnistä saamillaan rahoilla Sampo hankki omistukseensa yli viidenneksen siivun Nordeasta, mutta odotettuja suuria pankkialan yritysjärjestelyjä ei koskaan tullut.
Neuvotteluja Wahlroos ja konsernijohtaja Kari Stadigh kävivät moneen suuntaan. Vuoden 2008 finanssikriisi kaikkine seurauksineen romahdutti monet eurooppalaispankit kuitenkin alhoon, josta ne eivät ole toipuneet vieläkään.
”Konsernijohtaja piipahtaa Helsingissä enää hallituksen kokouksissa.
Kriisin jälkeen pankkitoiminnan riskien sääntelyä myös tiukennettiin niin, että pankeista katosi Wahlroosin näkökulmasta hohto. Riittävän houkuttelevaa fuusiokumppania ei löytynyt.
Sammon into pankkitoimintaan lopahti lopullisesti sen jälkeen, kun Wahlroos teki Torbjörn Magnussonista vuoden 2020 alusta koko Sammon konsernijohtajan. Magnusson on henkeen ja vereen vakuutusmies, jota pankkitoiminta ei juuri kiinnostanut.
Hänet kuitenkin nimitettiin Nordean hallituksen puheenjohtajaksi tutustumaan pankkitoimintaan ja pohtimaan sen mahdollisuuksia, mutta lopputulos taisi olla uudelle konsernijohtajalle jo ennalta selvä.
Yllättävää taustatukea tuli helmikuussa 2021 aktivistisijoittaja Elliott Managementilta, joka ilmaantui Magnussonin kannalta kuin tilauksesta Sammon omistajaksi.
Elliottin edustajat kertoivat yhtiön ostaneen kolmisen prosenttia Sammon osakkeista. He julkistivat sijoittajaesityksen, jossa Magnussonia ylistettiin, Wahlroosia arvosteltiin ja Sampoa vaadittiin pikavauhtia keskittymään vain vahinkovakuuttamiseen. Näin myös tapahtui.
Nordea-osuus on sittemmin myyty ja Sampo on ostanut brittiläisen vahinkovakuuttaja Hastingsin. Jo pitkään Sampo on omistanut noin puolet tanskalaisesta Topdanmarkista.
Tässä kokonaisuudessa Sammon kokonaan omistama henkivakuutus- ja varainhoitoyhtiö Mandatum alkoi näyttää oudolta sivupolulta.
Joulukuun alussa Sampo ilmoittikin harkitsevansa Mandatumin listaamista pörssiin. Myös ostotarjouksia on ilmeisesti saatu, ja maaliskuun loppuun mennessä selviää, kumpaan vaihtoehtoon Sampo päätyy.
Mandatumin irtoamisen jälkeen Sampo on siis käytännössä yhtä kuin If ja muu vahinkovakuutustoiminta.
Mihin itse Sampoa enää tarvitaan? Sehän on vain holdingyhtiö, joka omistaa liiketoimintoja. Mandatumin irrottamisen jälkeen sellaista ei enää tarvita, vaan Sammon omistukset voisi hyvin järjestää Tukholmassa pääkonttoria pitävän Ifin alle.
Käytännössä Sampoa on johdettu Ifin pääkonttorista käsin siitä lähtien, kun Magnussonista kolme vuotta sitten tuli konsernijohtaja. Tärkeimmät johtajanimityksetkin ovat osuneet ruotsalaisiin tai norjalaisiin.
Magnussonilla on syytä piipahtaa Helsingissä enää lähinnä pakollisissa hallituksen kokouksissa.
”Seuraava luonteva askel olisi nimen muuttaminen Ifiksi.
Vuosi sitten Mandatum vei suurimman osan Sammon pääkonttorin sijoitusväestä omiin tiloihinsa Bulevardilla. Kun Mandatum irrotetaan konsernista, sinne siirtyy vielä joitain työntekijöitä.
Sammon Fabianinkadulla sijaitsevaan, jo nyt hyvin hiljaiseen viralliseen pääkonttoriin jää niin vähän ihmisiä, ettei edes tilojen pitämisessä vuokralla ole järkeä.
Wahlroos joutuu samalla luopumaan Helsingin-päämajastaan, Esplanadin ja Fabianinkadun kauniista kulmahuoneesta, ellei hän vuokraa tilaa käyttöönsä omilla rahoillaan.
Syksyllä Sampo rinnakkaislistattiin Tukholman pörssiin. Seuraava luonteva askel olisi nimen muuttaminen Ifiksi, joka on suurelle yleisölle nimenä tuttu.
Sen jälkeen rationaaliselta kuulostava askel olisi virallisenkin pääkonttorin siirtäminen tavalla tai toiselle Ruotsiin.
Tämä ei varmasti ollut Wahlroosin tavoite, vaikka hän itse Tukholmassa virallisesti asuukin. Magnussonin nimitys konsernijohtajaksi kuitenkin käynnisti tapahtumaketjun, joka nyt näyttäisi johtavan koko Sammon menetykseen.
Suomalaista Sammossa on vielä Ifin Suomen-liiketoiminta ja omistus. Valtio on myynyt osakkeitaan, mutta Solidium on 6,4 prosentin osuudella yhä Sammon selvästi suurin omistaja. Suomalaiset eläkerahastot omistavat yhteensä lähes seitsemän prosenttia Sammosta.
Myös yksityissijoittajilla on paljon osakkeita, ja Sammon omistuksesta on kotimaassa kaiken kaikkiaan vajaat 40 prosenttia.
Rinnakkaislistaus Tukholman pörssiin voi houkutella kasvollisiksi omistajiksi muitakin suursijoittajia, joita Sammon juuret eivät kiinnosta yhtään.
”Pääkonttori tarkoittaa aina myös osaamiskeskittymää ja hyviä veronmaksajia.
On siis hallituksen puheenjohtajan nuijan ottavan Antti Mäkisen ja muun hallituksen vastuulla katsoa, ettei Sammon ryöstöstä tule täydellistä. Onko Sammon tulevaisuus olla vain If, vai löytyykö rikkauksien myllylle vielä muuta käyttöä?
Ensimmäiseksi pitäisi kenties keksiä keinot Sammon johdon saamiseksi takaisin Suomeen.
Joku voi tietysti sanoa, ettei pääkonttorin paikalla ole niin väliä, kunhan omistajina päästään nauttimaan hyvistä osingoista ja arvonnoususta. Pääkonttori tarkoittaa kuitenkin aina myös osaamiskeskittymää, tärkeitä asiantuntijoiden työpaikkoja ja hyviä veronmaksajia.
Siksi on koko Suomen kannalta todella harmillista, että tämä osaaminen keskittyy nyt Sammonkin osalta Tukholmaan.
