EU:n ja Venäjän kauppasuhteita rakennettiin vuosikymmeniä, mutta vain vuodessa ne purettiin lähestulkoon kokonaan.
Venäjän suurhyökkäys Ukrainaan alkoi aamuyöllä 24. helmikuuta 2022, ja 12 kuukautta ja yhdeksän pakotepakettia myöhemmin lähes 60 prosenttia EU:n Venäjän-tuonnista ja runsas kolmannes viennistä Venäjälle on EU:n pakotteiden piirissä.
Noin tuhat länsiyhtiötä on vapaaehtoisesti lopettanut toimintansa Venäjällä. Venäjän valtio ja venäläiset rahoituslaitokset on suljettu läntisiltä pääomamarkkinoilta.
Kauppasuhteet rapistuvat niin nopeasti, että tilastojen kautta ajantasaista kokonaiskuvaa on vaikea saada. EU:n tilastoviranomaisen tuoreimmat luvut EU:n ja Venäjän välisestä kaupasta ovat joulukuulta. Vielä tuolloin EU:hun tuotiin 10 miljardin euron arvosta venäläisiä tuotteita.
Tämän jälkeen kauppavirrat ovat vielä olennaisesti tyrehtyneet. Merkittävä osa EU:n tuonnista Venäjältä on öljyä, jonka tuonti on sittemmin loppunut lähes kokonaan.
Venäläinen Ap Jadran -rahtialus toi elokuussa kivihiiltä Saksan Rostockiin.
Venäläinen Lukoilin öljynjalostamo Italian Sisiliassa lokakuussa.
EU kielsi venäläisen raakaöljyn tuonnin meriteitse joulukuun 5. päivästä alkaen. Putkea pitkin öljyä tulee yhä jonkin verran, mutta 90 prosenttia sotaa edeltävästä öljytuonnista on nyt pakotteiden piirissä. Öljytuotteiden tuontikielto astui voimaan helmikuun 5. päivä.
Vielä syyskuussa Venäjältä tuotiin EU:hun raakaöljyä ja öljytuotteita 6,3 miljardin euron arvosta, mikä vastasi 45:tä prosenttia kaikesta viennistä EU:hun. Tälle öljylle Venäjä joutuu nyt etsimään korvaavat markkinat muualta maailmasta.
Lisäksi Venäjä on itse katkaissut maakaasutoimitukset lähes koko Eurooppaan. Maakaasun raju kallistuminen viime vuonna kuitenkin vähintäänkin kompensoi menetetyt myyntimäärät, ja vielä syyskuussa EU-maat ostivat lähes kolmen miljardin euron arvosta venäläistä kaasua.
Maakaasunkin osalta kuva on sittemmin muuttunut. Kuluvan vuoden alussa maakaasun hinta on laskenut selvästi syksyn huippuhinnoista. Kaasuvirta Eurooppaan on tyrehtynyt murto-osaan siitä, mitä se oli ennen sotaa. Tämä tarkoittaa Venäjälle välittömästi menetettyjä vientituloja, sillä putkikapasiteetin rajoitteista johtuen se ei pysty nopeasti lisäämään vientiä esimerkiksi Aasiaan.
Kaasu virtasi ilmakehään katkaistusta Nord Stream -kaasuputkesta syyskuussa.
On turvallista olettaa, että EU-mailla ei kuuna päivänä olisi ollut rohkeutta kieltää maakaasun tuontia Venäjältä, niin ahkerasti kaasua käyttävä teollisuus ja energiayhtiöt pelottelivat eurooppalaisia päättäjiä kiellon seurauksilla.
Onneksi Venäjä itse laukaisi energia-aseen – ja osui omaan jalkaansa. Se kyllä teki viime vuonna ennätykselliset kaasunmyyntitulot mutta menetti Euroopan markkinat mahdollisesti ikiajoiksi.
Usein pakotteiden tehoa mitataan Venäjän menettämillä vienti- ja verotuloilla. Tällä mittarilla pakotteiden teho ei ole ollut kummoinen, koska energiapakotteet astuivat voimaan viiveellä ja Venäjä pääsi hyötymään energian hinnan noususta.
Tuontikieltojen teho todennäköisesti aletaan nähdä selvemmin tänä vuonna, kun energiapakotteet alkavat purra.
Tuontikiellot ovat kuitenkin vain yksi osa EU:n pakotearsenaalia. Pakotteiden valmistelusta vastaavassa komissiossa vientikiellot kuitenkin nähdään vähintään yhtä tärkeinä. Asteittain laajentunut läntisen teknologian ja tietotaidon vientikielto heikentää paitsi Venäjän talouden kasvupotentiaalia, myös sen sotilaallista kyvykkyyttä, komissiossa arvioidaan. Lyhyellä aikavälillä tämän uskotaan iskevän Venäjään kovemmin kuin tuontikieltojen aiheuttamat tulonmenetykset.
Kokonaisuudessaan EU-maat ovat maksaneet Energian ja puhtaan ilman tutkimuskeskuksen (CREA) mukaan Venäjälle energiasta hyökkäyksen alun jälkeen lähes 140 miljardia euroa.
Mihin pakotteet voisivat seuraavaksi iskeä?
Kymmenes pakotepaketti on valmistelussa, ja julkisuudessa olleiden tietojen mukaan tuontikiellon piiriin olisivat tulossa ainakin asvaltti ja kumi. Teknologian vientikieltoja laajennetaan yhä edelleen.
EU:lla on yhä mahdollisuus laajentaa pakotteita merkittävästi. Venäjän merkittävistä vientituotteista pakotteiden ulkopuolella ovat muun muassa timantit, nikkeli sekä lannoitteet.
Ydinteknologia on Venäjälle strateginen vientiala, mutta pakotteista on vaikea sopia. Muun muassa Suomessa ja Ranskassa osa ydinvoimaloista käyttää venäläistä polttoainetta, ja Unkarissa on rakenteilla venäläisvalmisteinen ydinvoimala.
Energiasektorillakin pakotteita voi yhä laajentaa.
Öljyn, maakaasun ja kivihiilen tuonnin katkettua kääntyy katse nesteytettyyn maakaasuun eli lng:hen. Siitä on tullut Venäjälle entistä tärkeämpi vientituote, jota myös EU-maat tuovat kasvavia määriä. Venäläistä lng:tä tuodaan Suomeenkin, Porin ja Tornion terminaaleihin, jotka palvelevat paikallista teollisuutta.
Venäläisen lng:n tuontia kuitenkaan tuskin kielletään ennen kuin on varmaa, että EU kykenee täyttämään kaasuvarastot tulevaa talvea varten.
Länsimaat voivat myös laskea venäläiselle öljylle asettamaansa hintakattoa ja näin rokottaa Venäjän öljyvientituloja muualta maailmasta. Seuraavan kerran EU ja G7-maat arvioivat hintakaton tasoa maaliskuussa.
On selvää, että EU:n pakotepolitiikalla on vain yksi suunta. Venäjää ajetaan taloudellisesti yhä ahtaammalle.
Totaalisesti kauppasuhteet eivät silti katkea. Esimerkiksi ruoka ja lääkkeet on haluttu pitää EU:n pakotteiden ulkopuolella. EU:n linja on myös ollut se, että pakotteiden täytyy iskeä Venäjään kovemmin kuin EU:hun. Tiettyjen mineraalien ja raaka-aineiden tuotannossa Venäjän rooli on niin keskeinen, ettei tuontia haluta katkaista, tai ainakin yhtiöille annetaan reilusti aikaa etsiä korvaavia toimittajia muualta maailmasta.
Silti yhtiöiden, jotka ovat riippuvaisia Venäjän-tuonnista, kannattaa varautua siihen, että ennemmin tai myöhemmin tuonti katkeaa. Käynnissä on pysyvä irrottautuminen Venäjästä.
Kivihiiltä Hollannissa syyskuussa 2022.
Lue lisää: Vuosi sitten pelot ja hinnat ampaisivat katosta läpi. Näin talouden uhkakuvat toteutuivat.
Oikaisu 23.2. kello 20.20: Juttuun päivitetty Eurostatin joulukuun tilastot EU:n ja Venäjän välisestä tavarakaupasta. Aiemmin jutussa väitettiin virheellisesti, että tuoreimmat julkaistut tiedot ovat marraskuulta.
