Suomalaisten asuntolainojen yleisin viitekorko on noussut ennätyksellisen ripeästi, ja nyt moni velallinen saattaa pohtia, riittävätkö rahat jatkossa lainanmaksuun.
Toistaiseksi pankeista ei ole kuulunut huolestuttavia merkkejä siitä, että suomalaiset eivät pystyisi hoitamaan asuntolainojaan, sanoo Finanssialan pääekonomisti Veli-Matti Mattila.
”On aika vähän merkkejä lainanhoito-ongelmien kasvusta. Jonkinlaista kasvua on siinä, että ihmiset pyytävät muutoksia maksuohjelmiinsa, mutta ollaan vielä kaukana koronapandemian alkuvaiheiden tilanteesta. Tulossa oleva korkojen nousu keväällä ja kesällä voi olla testi monelle”, Mattila sanoi pankkien etujärjestön Finanssialan järjestämässä keskustelussa keskiviikkona.
Mattila myös korosti, että pankit ovat niin koronapandemian alun šokissa kuin nytkin tulleet lainanottajia vastaan ja tarjonneet joustoja velkojen maksujärjestelyihin.
Vuoden euribor on noussut tällä viikolla jo yli 3,5 prosentin. Korko on nyt korkeimmillaan sitten vuoden 2008 joulukuun.
OP:n seniorimarkkinaekonomisti Jari Hännikäinen sanoi maanantaina, että markkinat odottavat koron nousevan kevään aikana 3,7 prosenttiin.
”Markkinahinnoittelun perusteella asuntovelallisten korkokustannuksiin ei siis ole luvassa nopeaa helpotusta, vaan on syytä varautua korkeampien korkojen aikakauden pitkittymiseen”, Hännikäinen sanoi OP:n tiedotteessa.
Mukana paneelikeskustelussa olivat myös Suomen Pankin johtokunnan puheenjohtaja Marja Nykänen, Takuusäätiön toimitusjohtaja Juha Pantzar ja Elinkeinoelämän valtuuskunnan (Eva) johtaja Emilia Kullas.
”Ajaako asuntolaina perikatoon? Ei aja”, sanoo Evan Kullas.
Suomen Pankin Nykänen korostaa, että erityisesti pankkien tilanne on nyt hyvin erilainen kuin esimerkiksi 1990-luvun alun lamassa.
”Pankit olivat silloin huonossa kunnossa, eikä niillä ollut kykyä tai haluakaan neuvotella lainoja uusiksi”, Nykänen sanoo.
Nykäsen mukaan velkaantumiseen liittyvistä riskeistä on aiheellista keskustella, koska kotitalouksien velkaantuminen voi syventää ja pidentää talouden taantumia. Nykyinen korkojen nousu on ollut nopeaa, ja moni nuorempaa sukupolvea edustava ei ole vastaavaa kokenut, vaan on elänyt aikuisikäänsä nollakorkojen aikaan.
Elinkeinoelämän valtuuskunnan (Eva) johtaja Emilia Kullas (vas.), Finanssialan pääekonomisti Veli-Matti Mattila, Suomen Pankin johtokunnan puheenjohtaja Marja Nykänen ja Takuusäätiön toimitusjohtaja Juha Pantzar.
Lue lisää: Moni suomalainen on ottanut liikaa lainaa – laskuri kertoo, pitääkö sinun olla huolissasi
Viranomaiset ovatkin ryhtyneet toimiin liiallisen velkaantumisen ehkäisemiseksi. Mattila luettelee, että kotitalouksien liian suurien asuntolainojen ottamista suitsitaan jo asuntolainakatolla ja stressitesteillä, joita pankit tekevät Finanssivalvonnan (Fiva) suosituksesta.
Eduskunta on myös hyväksynyt uusia rajoituksia, jotka koskevat esimerkiksi asuntolainojen enimmäispituutta ja taloyhtiöiden lainanottoa.
Stressitestit tehdään kuuden prosentin viitekorolla ja 25 vuoden laina-ajalla. Nyt Suomen suosituin asuntolainojen viitekorko eli vuoden euribor on noin 3,5 prosentissa.
Finanssialan Mattilan mukaan pitää varoa liiallisia päällekkäisiä sääntöjä, ja katsoa eri toimien vaikutuksia pidemmällä aikavälillä.
Velkaneuvontaa ja -järjestelyjä tarjoavassa Takuusäätiössä ollaan odottavalla kannalla kasvavien maksuongelmien suhteen korkojen noustessa, sanoo toimitusjohtaja Pantzar. Takuusäätiön asiakkaiksi hakeutuvien suomalaisten isoin ongelma ei Pantzarin mukaan yleensä ole asuntolaina, vaan erilaiset pitkään jatkuneet maksuongelmat.
”Noin 20 prosentilla meidän asiakkaistamme on asuntolainaa. Heillä, jotka saavat asuntolainaa, on yleensä muita keinoja ratkaista velkaongelmaa”, Pantzar sanoo.
Pantzarin mukaan Takuusäätiön asiakkaiksi on nyt ensimmäistä kertaa tullut sijoitusasuntojen hankkijoitakin.
Keskustelijat korostavat suomalaisten taloudellisen lukutaidon merkitystä ja kasvattamista. Kullas uskoo, että suomalaisten oppimiskäyrä voi olla nyt jyrkkä.
”Alkusyksystä manattiin todella pahaa energiakriisiä. Sähkön hinta on heitellyt, mutta pelättyjä sähkökatkoksia ei ole tullut. Olemme oppineet seuraamaan sähkönkulutusta ja olemme olleet siinä todella tehokkaita. Oppimisprosessi tulee olemaan sama lainojen kanssa. Euro on todella kova konsultti”, Kullas sanoo.
Oikaisu 16. helmikuuta 2023 kello 16.47: Oikaistu kuvaus stressitestistä. Kyse on 25 vuodesta, ei prosentista.
