Itä-Lapissa sijaitsevassa Soklin mineraaliesiintymässä on paljon aiemmin tiedettyä enemmän harvinaisia maametalleja. Niitä tarvitaan etenkin sähköautojen moottoreissa ja tuulivoimaloiden turbiineissa.
Esiintymän omistava valtionyhtiö Suomen Malmijalostus arvioi, että Soklissa voidaan tuottaa vähintään kymmenen prosenttia harvinaisista maametalleista, joita Euroopassa tarvitaan vuosittain kestomagneettien valmistuksessa.
”Sokli on yllättänyt monipuolisuudellaan. Kyseessä on maailmanlaajuisesti merkittävä harvinaisten maametallien esiintymä. Geologisesti vastaavia on maailmassa joitain satoja, mutta ne ovat paljon pienempiä, ja Soklissa on poikkeuksellisen paljon eri metalleja”, sanoo kaivoshankkeen projektijohtaja Pasi Heino Suomen Malmijalostuksesta.
Yhtiön mukaan Soklin harvinaisten maametallien potentiaali on tehdyn alustavan selvityksen perusteella merkittävästi suurempi kuin Kiirunasta löydetty esiintymä. Suomen Malmijalostus on valtionyhtiö, jonka tehtävänä on kehittää kaivos- ja akkutoimialaa Suomessa.
Lue lisää: Kaivosyhtiö kertoo löytäneensä Euroopan suurimman harvinaisten maametallien esiintymän Kiirunasta
Harvinaisten maametallien lisäksi Soklissa voidaan tuottaa yhtiön mukaan 20 prosenttia Euroopassa tarvittavasta fosfaatista, josta valmistetaan lannoitteita.
Jo ennestään oli tiedossa, että fosfaattiesiintymä on poikkeuksellisen suuri. Yksikään esiintymän aikaisemmista omistajista ei kuitenkaan tutkinut yhtä huolellisesti esiintymän harvinaisia maametalleja.
Fosfaatin, raudan ja harvinaisten maametallien lisäksi esiintymässä on esimerkiksi niobia, hafniumia, tantaalia, mangaania, vermikuliittia, zirkoniumia, kuparia, hopeaa ja uraania.
Suomen Malmijalostus osti Soklin esiintymän vuonna 2020 norjalaiselta kemianyhtiöltä Yaralta. Vuoden 2021 lopussa Soklissa aloitettiin alustava selvitys, jossa tutkittiin muun muassa harvinaisia maametalleja. Nyt se on valmistunut.
”Selvityksen lähtökohtana oli kaksi keskeistä kysymystä. Olisiko kaivostoiminta Soklissa taloudellisesti kannattavaa ja ympäristön kannalta kestävää? Molemmat tavoitteet ovat selvityksen perusteella mahdollisia”, sanoo Suomen Malmijalostuksen toimitusjohtaja Matti Hietanen.
Mahdollinen kaivos Sokliin voidaan perustaa ensi vuosikymmenellä. Sitä ennen esiintymän tutkimista on jatkettava, jonka jälkeen tehdään yksityiskohtaisempi kannattavuusselvitys. Tämän jälkeen alkaisivat laajat lupaprosessit.
Suomen Malmijalostuksen alustavan arvion mukaan kaivoksen perustaminen edellyttäisi 1–1,5 miljardin euron investointia.
Soklin poikkeuksellisen syrjäisen sijainnin takia selvityksessä kartoitettiin erilaisia tuotanto- ja kuljetusratkaisuja. Ympäristöllisesti paras ratkaisu voisi olla se, että malmi rikastettaisiin useiden kymmenien kilometrien päässä Soklista. Toisin sanoen Soklissa malmi ainoastaan kaivettaisiin kallioperästä sekä murskattaisiin ja jauhettaisiin.
Tämän jälkeen murskattu malmi siirrettäisiin maanalaista putkea pitkin rikastamoon, jonka ihanteellinen sijainti olisi lähellä rautatietä eli Kemijärveä.
Suomen Malmijalostus pyrkii siihen, että mineraalien arvo voitaisiin hyödyntää mahdollisimman pienillä ympäristövaikutuksilla.
”Jos kaivos Sokliin perustetaan, meillä on hyvät mahdollisuudet kehittää siitä vastuullinen kaivos, jonka aiheuttama häiriö alueen elinkeinoille ja asukkaille on minimoitu”, Heino sanoo.
Esiintymän aikaisempien omistajien suunnitelmissa Sokliin olisi rakennettu rikastamo, josta myyntiin lähtevät tuotteet olisi kuljetettu rekka-autoilla. Tämä on edelleen yksi selvitettävistä vaihtoehdoista.
Savukoskella toimiva Kemin-Sompion paliskunta on vastustanut hanketta vuosikausia, koska kaivos häiritsisi poronhoitoa ja rikastamo rasittaisi vesistöjä.
Geologian tutkimuskeskuksen erikoistutkijan Pasi Eilun mukaan ei ole yllätys, että Soklissa on runsaasti harvinaisia maametalleja.
”Suomen Malmijalostuksen arvio, jonka mukaan Soklissa voidaan tuottaa kymmenen prosenttia Euroopassa kestomagneettien valmistuksessa tarvittavista harvinaisista maametalleista, on nähdäkseni jopa varovainen. Venäjällä Kuolan niemimaalla on erittäin paljon harvinaisia maametalleja, ja Soklin esiintymä on geologisesti samaa perhettä ja muodostunut samaan aikaan.”
Pohjois-Kiinassa sijaitseva Bayan Obon poikkeuksellisen suuri harvinaisten maametallien kaivos on hänen mukaansa myös geologisesti samankaltainen kuin Sokli. Tämä puhuu sen puolesta, että Soklissa on maailmanlaajuisesti merkittävä harvinaisten maametallien esiintymä.
Tulevaisuudessa mahdollisesti perustettavan kaivoksen näkökulmasta Eilu pitää rohkaisevana Suomen Malmijalostuksen suunnitelmaa rakentaa maanalainen kuljetusputki.
”Maanalainen putki vaikuttaa järkevältä, ja se luultavasti voisi edistää mahdollisen kaivoksen sosiaalista hyväksyntää, koska ympäristöä kuormittavaa rikastamoa ei tarvitsisi rakentaa Sokliin”, Eilu sanoo.
esiintymän löysi vuonna 1967 kaivosyhtiö Otanmäki, joka sulautettiin pian teräsyhtiö Rautaruukkiin. Tarkoituksena oli tuottaa Rautaruukin Raahen-terästehtaan tarpeisiin rautamalmia. Sen sijaan löytyi maailmanluokan fosfaattiesiintymä.
Vuonna 1986 hanke siirtyi kemianyhtiö Kemiralle. Vuonna 2004 Kemira siirsi lannoitteiden valmistuksen erilliseen yhtiöön, joka listattiin Helsingin pörssiin nimellä Kemira Growhow.
Norjalainen Yara osti yhtiön pörssistä julkisella ostotarjouksella vuonna 2007. Kaupassa se hankki myös Soklin mutta luopui siitä pitkien vaikeuksien jälkeen vuonna 2020.
