Jo yli 13 vuotta myöhästynyt Olkiluodon ydinvoimalan kolmosreaktori myöhästyy jälleen. Teollisuuden voima eli TVO kertoi torstaina, että voimalan säännöllinen käyttö alkaa vasta huhtikuun alussa.
Vajaan kahden viikon kuluessa uusista lykkäyksistä on kerrottu jo viisi kertaa. Mitä voimalassa oikein tapahtuu? Käynnistyykö se tätä menoa ikinä?
”Varmasti käynnistyy”, tuotantojohtaja Marjo Mustonen sanoo.
Hänen mukaansa kyseessä ovat normaalit koeajovaiheen tarkistukset ja huollot.
Vielä syksyllä kaikki näytti hyvältä. TVO:ssa oltiin lokakuussa aloittelemassa viimeistä koekäyttöjaksoa, kun kävi ilmi, että voimalan turbiinilaitoksen syöttövesipumpun juoksupyörässä oli säröjä.
Vian selvittelyn ajan voimala ajettiin alas. Murtumien syyksi selvisi liian raju testiajo ja kaikkien syöttövesipumppujen juoksupyörät päätettiin vaihtaa kestävämpiin. Ne piti suunnitella ja valmistaa ennen vaihtoa.
Homman piti olla selvä vuodenvaihteeseen mennessä, mutta senkin jälkeen lykkäyksiä on riittänyt.
Mustosen mukaan uusien juoksupyörien asennuksen jälkeen voimalan käynnistysvaiheessa huomattiin, että yhdessä reaktorilaitoksen paineistimen varoventtiileistä oli vika.
”Laitos pitää ennen käynnistystä aina ensin lämmittää ja tehdä tiettyjä määräaikaiskokeita kunnes päästään seuraavaan vaiheeseen. Viimeisimmässä käynnistyksessä varoventtiileille ajettiin tietyssä painetasossa määräaikaiskoe, jossa vika havaittiin”, Mustonen sanoo.
Laitos päätettiin laittaa takaisin paineettomaan tilaan ja tarkastaa. Aluksi luultiin Mustosen mukaan, että venttiilihuolto olisi suppeampi ja vain paria venttiiliä tarvitsisi huoltaa hiomalla.
Mutta sitten päätettiinkin tarkistaa ja huoltaa useampia varoventtiilejä samalla, kun kerran paineettomassa tilassa oltiin. Reaktorilaitos on se tila, jossa varsinainen ydinreaktio tapahtuu. Jokaisen laitteen on oltava siellä viimeisen päälle kunnossa.
”Tämä on sinänsä ihan normaalia koekäyttövaiheessa, että kun löydetään jotain niin päätetään, miten edetään. Nämä työt ovat luonteeltaan peruskunnossapitoa, eikä näihin liity mitään erityistä vaikeutta.”
Mustosen mukaan ihan varmasti ei voi luvata, että venttiiliviat olisivat viimeinen kanto kaskessa.
”Mutta aika luottavainen olen, että kun nämä työt saadaan tehtyä niin laitos käynnistyy”, hän sanoo.
Voivatko viat ja huoltotarve johtua siitä, että osa laitoksen laitteista on seisonut valmiina jo vuosikausia?
”Venttiilien tapauksessa ei varmaan ole kyse siitä, mutta järjestelmien ja laitteiden huolto-ohjelmat pyörivät koko ajan ja ne on rakennettu niin, että ikääntyminen otetaan huomioon. Ikääntymisilmiöt ovat aika tekniikkakohtaisia”, Mustonen sanoo.
TVO:n viestintä vaikuttaa tempoilevalta osin siksi, että yhtiön on tiedotettava markkinoille jokaisesta aikataulumuutoksesta heti kun ne ovat tiedossa. Tieto voimalan käynnistysaikatauluista vaikuttaa esimerkiksi sähköfutuurien hinnoitteluun.
Olkiluodon kolmosyksikkö on yhä laitostoimittajan eli ranskalais-saksalaisen Areva Siemens -konsortion omistuksessa. Se luovutetaan TVO:lle vasta koekäyttövaiheen päätteeksi kun kaikki sopimusvelvoitteet on täytetty. Siitä alkaa vielä vuosia kestävä takuuaika.
Vaikka Areva vastaa laitoksen koekäytöstä, sitä tehdään käytännössä yhteistyössä TVO:n kanssa. Laitostoimittajalla on Olkiluodon voimala-alueella yhä noin 500–700 työntekijää.
”Valmistaudumme siihen, että laitos siirtyy meille. Mutta laitostoimittajan työntekijöitä jää laitokselle vielä luovutuksen jälkeenkin tukemaan käytössä alkuvaiheessa”, Mustonen sanoo.
Olkiluodon ydinvoimalassa on hänen mukaansa noin 1 000 TVO:n työntekijää, jotka pyörittävät voimalan kaikkia kolmea yksikköä.
TVO ja Areva Siemens -konsortio riitelivät vuosia muun muassa välimiesoikeudessa laitoksen viivästymisen ja paisuneiden rakennuskustannusten vastuista. Maaliskuussa 2018 asioista päästiin sopuun, jonka tärkein elementti oli se, että jo talousvaikeuksiinkin ajautunut Areva Siemens sitoutui rakentamaan laitoksen valmiiksi. Arevan pääomistaja on Ranskan valtio.
TVO on kertonut, että se maksaa voimalasta kaiken kaikkiaan noin 5,8 miljardia euroa. Laitoksen todellisten rakennuskustannusten on kuitenkin arvioitu nousevan jopa 12 miljardiin euroon eli laitostoimittaja kuittaa hankkeesta jättimäisen tappion.
Vertailukohtaa on saatu Ranskan Flamanvilleen rakennettavasta sisarlaitoksesta.
Vuoden 2018 sopimuksessa sovittiin myös, että Areva Siemens maksaa TVO:lle enintään 400 miljoonaa euroa korvausta, jos laitos myöhästyy tuolloin sovitusta vuoden 2019 käynnistyspäivästä. Korvauksen suuruus riippuisi viivästyksen pituudesta.
Laitos on myöhästynyt tästä määräajasta jo yli kolme vuotta.
Kolmen viime vuoden aikana TVO:lta on jäänyt saamatta voimalasta yli 40 miljoonaa megawattituntia sähköä verrattuna siihen, että voimala olisi käynyt täydellä teholla. Tuon sähkömäärän arvo on maltillisella 40 euron megawattituntihinnalla laskettuna noin 1,6 miljardia euroa.
Oikaisu 16.1 kello 18.45: Tarkennettu tietoja koskien viivytyksiä. Viidestä viimeisestä viivytyksestä on kerrottu vajaan kahden kuluneen viikon aikana.
Lue lisää: Olkiluoto 3 -voimalan käynnistyminen lykkääntyy jälleen
Lue lisää: Olkiluoto 3:n käynnistys lykkääntyi
