Rahapolitiikka euroalueella lähestyy piakkoin tienhaaraa. Euroopan keskuspankki (EKP) joutuu pohtimaan koronnostojen hidastamista ja ehkä syksyyn mennessä lopettamista.
Yhdestä asiasta pääjohtaja Christine Lagarde on huojentunut.
Uusien ennusteiden perusteella energiakriisi ei työnnä euroaluetta taantumaan. Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) ennustaa talouden kasvavan tänä vuonna 0,7 prosenttia ja Euroopan komissio 0,9 prosenttia.
Huolestunut hän on siitä, että kuluttajahintojen kallistuminen eli inflaatio on yhä hyvin nopeaa. Siksi EKP ilmoitti runsaat kolme viikkoa sitten poikkeuksellisen suorasanaisesti aikovansa kiristää rahapolitiikkaa merkittävästi eli 0,50 prosenttiyksikköä maaliskuussa.
Pääjohtaja ilmoittaa tomerasti, ettei ennusta sitä, kuinka paljon rahapolitiikkaa on tarvetta kiristää maaliskuun jälkeen. Rahoitusmarkkinoilla pidetään liki varmana, että EKP jatkaa koronnostoja ainakin vielä kesällä.
”En tuijottele napaani tai lue kristallipalloa. Haluan nähdä uudet tiedot ja kuunnella kollegoideni näkemyksiä, kun heillä on käytössään samat uudet tiedot. Tältä perustalta teemme päätöksemme. Yksi asia on silti varma: haluamme palauttaa inflaation kahteen prosenttiin oikea-aikaisilla toimilla.”
Lue lisää: IMF ennustaa talouden vastatuulen tyyntyvän ja kehottaa keskuspankkeja jatkamaan koronnostoja
Keskuspankkiirit eivät koskaan vahvista tulevia rahapoliittisia päätöksiä, koska niihin vaikuttavat monet seikat. He puhuvat kieli keskellä suuta, sillä jopa yksittäinen sana voi heilauttaa markkinoita.
Pääjohtajan hieman koukeroisen vastauksen takia on syytä esittää sama kysymys maaliskuun jälkeen tehtävistä koronnostoista eri tavalla muotoiltuna. Onko siis poissuljettua, että maaliskuun jälkeen tulisi vielä 0,50 prosenttiyksikön koronnosto?
”Päätöksiimme vaikuttavat aina uudet tiedot, ja ohjenuoranamme on pyrkimys palauttaa inflaatio kahteen prosenttiin.”
Ranskalainen juristi aloitti keskuspankin pääjohtajana vuoden 2019 marraskuussa. Sitä ennen hän työskenteli Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) pääjohtajana.
Madame Lagarde vaikuttaa juuri sellaiselta kuin monet ovat kertoneet: karismaattinen, rento ja huumorintajuinen. Hän on myös oppinut moniselitteisen ”keskuspankkikielen”.
Suomessa hän vieraili tällä viikolla siksi, että rahapolitiikasta päättävän neuvoston kokous järjestettiin Inarissa saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa. Lagarde majoittui vierailunsa aikana Suomen Pankin tiloissa Saariselällä.
Inarissa ei tehty varsinaisia rahapoliittisia päätöksiä, vaan niitä käsitellään 16. maaliskuuta Frankfurtissa.
””Pohjainflaatio on silti edelleen nopeampaa kuin koskaan aikaisemmin.”
Keskuspankin keskeinen huoli on inflaatio. EKP:n hintavakaustavoitteen mukaan inflaation pitäisi olla kaksi prosenttia keskipitkällä aikavälillä.
Kokonaisinflaatio on edelleen aivan liian nopeaa, mutta se todennäköisesti hidastuu energian halpenemisen takia, pääjohtaja sanoo. Tammikuussa kokonaisinflaatio hiljeni 8,6 prosenttiin. Ripeintä se oli lokakuussa, jolloin kuluttajahinnat kallistuivat 10,6 prosenttia viime vuoden vastaavasta ajankohdasta.
Huolestuttavaa oli pohjainflaation kiihtymisen jatkuminen tammikuussa.
”Raakaöljyn ja maakaasun hinnat ovat jo halvenneet koronaviruspandemiaa edeltäneelle tasolle. Pohjainflaatio, josta on poistettu energian ja elintarvikkeiden hintojen vaikutus, on silti edelleen nopeampaa kuin koskaan aiemmin: euroalueella 5,3 prosenttia tammikuussa.”
Energiakriisi työnsi euroalueen talouden viime vuonna kolkkoon tunneliin. Inflaatio kiihtyi syksyllä nopeammaksi kuin koskaan aikaisemmin ja talouskasvu seisahtui. Synkimmät uhkakuvat eivät onneksi toteutuneet.
Pääjohtaja Lagarde pitää todennäköisenä, että euroalue väistää taantuman vaikka näkymät ovat sumeat. Mikään ei ole kuitenkaan täysin varmaa, ja talouden ennustaminen on tunnetusti vaikeaa.
”Epävarmuus on kuitenkin suurta, ja yksi keskeinen kysymys on, mihin suuntaan sota kehittyy. Toinen suuri kysymys on, miten koronaviruspandemiaan liittyvien rajoitusten purkaminen vaikuttaa Kiinan talouden elpymiseen ja maailmantalouteen. Myös palkkaneuvotteluilla ja finanssipoliittisella tuella on merkitystä.”
Keskuspankki on varoittanut viime aikoina monta kertaa suurista palkankorotuksista, koska ne voivat kiihdyttää inflaatiota.
Euroopan unionin tilastokeskuksen Eurostatin mukaan palkat kohosivat heinä–syyskuussa 2,9 prosenttia vuoden takaisesta. On mahdollista, että loppuvuonna palkat ovat kohonneet tuntuvasti enemmän.
Jos työntekijät saavat suuria palkankorotuksia, yritysten työvoimakustannukset kasvavat, jolloin ne joutuvat nostamaan myymiensä tavaroiden ja palveluiden hintoja. Seurauksena on inflaation kiihtyminen.
””Euroalueen maiden välisellä solidaarisuudella on ollut oma vaikutuksensa.”
Euroalueen talouden yllättävä sitkeys taantuman partaalla on pääjohtaja Lagarden mukaan seurausta monista asioista.
”Euroalueelle on ollut hyötyä lämpimästä talvesta, mikä ei ole hyvä asia, sillä se on osoitus ilmastonmuutoksen etenemisestä. Myös energiansäästötoimilla ja euroalueen maiden välisellä solidaarisuudella on ollut oma vaikutuksensa.”
Solidaarisuudella hän tarkoittaa yhteisiä toimia, joilla on vastustettu Venäjän aloittamaa hyökkäyssotaa Ukrainassa.
”Eurooppa on vastannut yhteisin keinoin presidentti [Vladimir] Putinin perusteettomaan ja laittomaan sotaan. Eurooppa ei enää osta venäläistä öljyä, ja kaasuntuonti Venäjältä on vähentynyt rajusti. Saksan, Itävallan, Suomen ja Viron kaltaiset valtiot ovat toimineet yhdessä energiansaannin turvaamiseksi. Tällaiset toimet ovat osoituksia solidaarisuudesta tämän hirvittävän sodan seurauksia vastaan.”
Suomi ja Viro sopivat viime syksynä, että nesteytetyn maakaasun varastona toimiva säiliöalus sijoitetaan Inkooseen. Inkoosta kaasua toimitetaan samoilla ehdoilla Viroon kuin Suomeen. Saksa ja Itävalta tekevät myös yhteistyötä nesteytetyn maakaasun hankinnassa.
Kaikki ovat erehtyväisiä.
Syyskuussa pääjohtaja Lagarde ilmoitti yksiselitteisesti, että Euroopan keskuspankin inflaatioennusteissa on ollut virheitä. Keskuspankki toisti pitkään inflaation olevan tilapäistä. Niin se olisi ehkä ollutkin, jos Venäjä ei olisi hyökännyt vuosi sitten Ukrainaan, minkä takia energiamarkkinat valtasi sekasorto.
Pääjohtaja Lagarden mielestä keskuspankin olisi ehkä pitänyt havaita merkkejä inflaation kiihtymisestä hieman aikaisemmin ja tunnistaa, että se ei ole tilapäistä.
”Kehitämme parhaillaan ennustemallejamme edelleen, jotta voimme ottaa paremmin huomioon uusia tekijöitä, joiden sisällyttäminen malleihin voi olla hankalaa. Emme olisi mitenkään voineet mallintaa Venäjän hyökkäystä Ukrainaan tai koronaviruspandemian aiheuttamia tuotannon pullonkauloja. Meidän täytyy siis kehittää ennusteitamme ja ottaa opiksi. Tässä hankkeessa on mukana muutama EKP:n neuvoston jäsen, joista yksi on pääekonomisti Philip Lane.”
Osa ekonomisteista on epäillyt, että ennusteiden epäonnistuminen johti ohjauskorkojen nostamiseen vasta vuoden 2022 heinäkuussa. Yhdysvaltojen keskuspankki nosti ohjauskorkoaan ensimmäisen kerran maaliskuussa, mutta siihen vaikutti myös huoli talouden ylikuumenemisesta. Siitä ei ole euroalueella merkkejä.
”Useimmat ekonomistit ja tutkimuslaitokset odottivat alun perin, että nopea inflaatio olisi tilapäistä ja hidastuisi ajan mittaan. Inflaatio levisi kuitenkin laaja-alaisemmin useisiin tuotteisiin ja palveluihin. En ole varma, olisiko sillä ollut suurta merkitystä, jos olisimme aloittaneet koronnostot kolme kuukautta aikaisemmin. Tärkeintä on nyt se, että pysymme johdonmukaisesti valitsemallamme linjalla.”
Toinen suuri kysymys, olisiko koronaviruspandemian kärjistymisen takia aloitettu keskuspankin hätärahoitus pitänyt lakkauttaa varhemmin, sillä rahan tarjonnan lisääminen kiihdyttää yleensä ajan mittaan inflaatiota. Etenkin, kun samaan aikaan myös valtiot elvyttivät voimakkaasti.
”Jos emme olisi tehneet kaikkea tätä, kysyisit minulta paljon vaikeampia kysymyksiä: miksi rahapoliittista elvytystä ei jatkettu pidempään ja miksi emme estäneet rahoitusmarkkinoiden epävakautta lisäämällä rahan tarjontaa. Luulen, että talouden elpymisen turvaamiseksi oli parempi erehtyä tekemällä paljon kuin tekemällä liian vähän.”
Lue lisää: Kaikki kallistuu kovaa vauhtia – Mitä jos syyllisiä ovatkin keskuspankit ja poliitikot?
”Meillä ei ole syytä omahyväisyyteen energiakysymyksessä eikä inflaation suhteen”, Christine Lagarde sanoo.
Vuonna 2020 finanssipolitiikka ja rahapolitiikka olivat voimakkaasti elvyttäviä. Keskuspankki alkoi ostaa markkinoilta uudestaan eurovaltioiden joukkolainoja, millä turvattiin valtioiden edullinen varainhankinta.
”Valtioiden oli tehtävä finanssipoliittisia päätöksiä talouden tukemiseksi ja välttääkseen sen romahduksen sekä estääkseen konkurssit ja suuret työpaikkojen menetykset. Me reagoimme pandemian aiheuttamiin hinta- ja rahoitusvakausriskeihin käynnistämällä uuden osto-ohjelman ja tarjoamalla kohdennettuja luottoja.”
Nykyinen inflaatio johtuu kuitenkin eri syystä. Siksi EKP lopetti hätärahoituksen ja nosti ohjauskorkoja.
Inflaation taltuttamiseksi euroalueella tarvittaisiin rahapolitiikan ja finanssipolitiikan yhteispeliä. Kun keskuspankki kiristää rahapolitiikkaa inflaation hidastamiseksi, valtioiden ei ole järkevää jouduttaa inflaatiota liian kevyellä finanssipolitiikalla.
Hänen mukaansa on olemassa selvä riski, että rahapolitiikka ja finanssipolitiikka vaikuttavat vastakkaisesti.
”Euroalueen talous on nyt paljon paremmassa asemassa kuin viime vuonna, mutta meillä ei ole syytä omahyväisyyteen energiakysymyksessä eikä inflaation suhteen. Tasapainon saavuttaminen rahapolitiikan ja finanssipolitiikan välillä edellyttää hienovaraista tasapainoilua. Tärkeintä on nyt se, että finanssipolitiikka ei ruokkisi inflaatiota, mikä edellyttäisi kireämpää rahapolitiikkaa.”
Jos kaikki sujuu ennusteiden mukaisesti, inflaatio alkaa hidastua tuntuvasti ensi vuonna. Tämä herättää kysymyksen, onko mahdollista, että ensi vuonna alkaa rahapolitiikan kevennys.
”Kuten sanoin, en aio ennustaa rahapoliittisia päätöksiämme. Odotan ekonomistiemme uutta ennustetta, minkä jälkeen käymme sen huolellisesti lävitse ja teemme tarvittavat johtopäätökset, joissa otetaan huomioon myös uusimmat tiedot. Meidän täytyy varmistua siitä, että inflaatio palaa kahteen prosenttiin ja muutos on riittävän kestävä, jotta voimme olla varmoja tavoitteemme saavuttamisesta.”
EKP:n ekonomistien uusi suhdanne-ennuste julkaistaan maalikuussa samana päivänä, kun neuvosto ilmoittaa rahapoliittisista päätöksistään.
”Pääjohtaja Lagarde ei pidä itseään haukkana eikä kyyhkynä, vaan pöllönä.
Keskuspankkiireja kutsutaan usein haukoiksi ja kyyhkyiksi. Haukat korostavat inflaation pitämistä maltillisena. Kyyhkyt puolestaan painottavat maltillista inflaatiota enemmän työttömyyden vähentämistä.
Pääjohtaja Lagarde ei pidä itseään haukkana eikä kyyhkynä, vaan pöllönä.
”Olen ehdottomasti pöllö, koska ne voivat katsoa lähes 360 astetta eri suuntiin. Euroopan keskuspankin tehtävänä on saavuttaa hintavakaustavoite. Minun tehtävänäni on paitsi saada kattava käsitys taloustilanteesta myös ottaa huomioon kaikki näkemykset EKP:n neuvoston pöydän ympärillä.”
Pöllö on myös viittaus viisauteen. Roomalaisessa mytologiassa pöllö kulki aina viisauden jumalan Minervan mukana.
”Minun on ymmärrettävä, miten kollegani näkevät tilanteen sekä euroalueen että yksittäisten valtioiden tasolla ja autettava heitä saamaan aikaan oikeita päätöksiä hintavakaustavoitteen saavuttamiseksi.”
Hän torjuu ajatuksen, että vähemmän velkaantuneiden eurovaltioiden keskuspankkien pääjohtajat olisivat haukkoja ja enemmän velkaantuneiden kyyhkyjä.
”Koko eurojärjestelmän hienous on siinä, että ihmiset istuvat saman pöydän ääreen omine näkemyksineen ja avoimin mielin. Kaikkien on yleensä hieman joustettava ennakkokäsityksistään yksimielisyyden saavuttamiseksi. Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn on taitava tässä erilaisten näkemysten yhteensovittamisessa. En tiedä, onko hän pöllö, mutta ainakin hän voisi hyvin olla.”
Suomessa elintasoa mittaava bruttokansantuote ei ole kasvanut kymmeneen vuoteen. Taloustieteilijät ovat liki yksimielisiä, että talouden taaperrus johtuu työn tuottavuuden heikosta kasvusta.
Pääjohtaja Lagarde yhtyy näkemykseen.
”Työn tuottavuuden parantaminen on yksi keskeisistä asioista, joihin Suomessa ja monessa muussakin euroalueen maassa pitäisi keskittyä. Keskeisiä keinoja tuottavuuden parantamiseksi ovat osaavan työvoiman tarjonnan varmistaminen, investoinnit koulutukseen ja innovaatioiden edistäminen.
Ja kuin kohteliaisuudesta hän mainitsee myös Nokian.
”Toivoisin näkeväni, että tästä kauniista 5,5 miljoonan asukkaan maasta nousee uusi Nokia, joka valmistaa edistyksellisiä ja kauniisti muotoiltuja puhelimia.”
Oikaisu 25.2.2023 kello 14.52: Artikkelissa väitettiin alun perin virheellisesti, että EKP olisi aloittanut koronnostot heinäkuussa 2021. Ne aloitettiin heinäkuussa 2022.
