Suomalaisyritysten toiminta Venäjällä on supistunut mitättömän pieneksi tämän yhden vuoden aikana, jona maa on ylläpitänyt laajaa hyökkäyssotaansa Ukrainassa.
Sotatermejä käyttäen suomalaisyritykset ovat olleet etulinjassa Venäjältä irtautumisessa.
Yhdysvaltalainen Yale-yliopisto on sodan alusta lähtien listannut Venäjältä lähteviä ja siellä jatkavia yrityksiä. Luokitus ei suomalaisyritysten kohdalla ole täysin tarkka, mutta sen mukaan yksikään Suomi-yritys ei jatka Venäjällä toimintaansa kuin mitään ei olisi tapahtunut.
”Yritysten irtaantuminen on kesken, mutta suomalaiset ovat ryhtyneet irtaantumaan Venäjästä keskimääräistä enemmän”, sanoo Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) toimitusjohtaja Aki Kangasharju.
Suomessa liki kaikki yritykset ovatkin vähintään ilmoittaneet aikeistaan poistua Venäjän markkinoilta.
”Kun verrataan Euroopan mittakaavaan, suomalaiset ja muut pohjoismaat sekä brittiyritykset ovat reagoineet selvästi voimakkaimmin”, sanoo Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) johtaja Petri Vuorio.
Sen sijaan Venäjällä tavalliseen tapaan jatkavat muun muassa lukuisat ranskalaiset, italialaiset, intialaiset ja erityisesti kiinalaiset yritykset.
”Ranskassa ja Italiassa noin puolet ovat ilmoittaneet poistuvansa Venäjän markkinoilta. Toisessa ääripäässä on esimerkiksi Kiinan yritykset, jotka eivät ole reagoineet lainkaan”, Vuorio sanoo.
Enää kuusi prosenttia suomalaisista vientiyrityksistä toimii vielä Venäjällä, ilmenee Keskuskauppakamarin helmikuun alussa julkaisemasta kyselystä. Vastaajista 13 prosenttia kertoi vetäytymisen olevan vielä kesken.
Vielä viime toukokuussa liki neljännes vastaajista kertoi yrityksen toimivan Venäjällä ja 17 prosenttia sanoi vetäytymisprosessin olevan kesken.
Suomalaisyritysten vetäytyminen Venäjältä sodan vuoksi on ollut läntisistä maista suurinta, arvioi Keskuskauppakamarin kansainvälisten asioiden johtaja Lenita Toivakka joulukuun kyselyn yhteydessä.
”Suomalaisyritykset ovat olleet etujoukoissa noudattamassa Venäjä-pakotteita todella kuuliaisesti ja ne ovat sitoutuneet niihin erittäin hyvin”, Toivakka kommentoi.
Venäjää vastaan asetetut talouspakotteet ovat kovia ja hankaloittavat länsiyritysten toimintaa maassa. Yritysten vetäytyminen maasta on ollut isossa määrin myös vapaaehtoista.
””Venäjä on tehnyt tästä kaikin tavoin hyvin hankalaa.”
Ennen sotaa Venäjällä on toiminut noin 180 suomalaisyrityksen yli 300 tytäryhtiötä. Toimijat ovat olleet erikokoisia, ja ne ovat toimineet Venäjällä eri laajuudella.
Suomalaiset ovat tehneet kauppaa Venäjän kanssa. Lisäksi yrityksillä on ollut maassa tuotantolaitoksia sekä esimerkiksi omia myymälöitä tai ravintoloita.
Venäjä ei ole suhtautunut länsimaisten yritysten lähtöön myönteisesti. Jo sodan alkuvaiheessa vetäytymisen ja irtautumisen arvioitiin olevan monimutkaista.
EK:n Vuorion mukaan länsimaisten yritysten lähtö Venäjältä on ollut vaikeaa. Maa on kiristänyt viranomaisvalvontaa ja lupaprosesseja, jotka vievät aikaa. Esimerkiksi yrityskaupat täytyy hyväksyttää erillisellä komissiolla.
”Venäjä on tehnyt tästä kaikin tavoin hyvin hankalaa”, Vuorio sanoo.
Toisaalta voi miettiä, miksi suomalaisyritysten pitäisi noudattaa sodan aloittaneen Venäjän lainsäädäntöä. Vuorion mukaan yritykset haluavat pitää huolta oman henkilöstön ja paikallisen yritysjohdon oikeusturvasta.
Usean yrityksen prosessi jatkuu edelleen.
Metsäkoneyhtiö Ponsse sai solmittua sopimuksen Venäjän-tytäryhtiönsä myynnistä OOO Bisonille jo kesäkuussa. Tällä viikolla yhtiö kertoi, että prosessi jatkuu eikä kauppa ole saanut venäläisviranomaisten hyväksyntää.
Useampi Venäjällä toiminut pörssiyhtiö on tehnyt alaskirjauksia liittyen menetettyyn Venäjän-omaisuuteen ja toimintaan. Nämä tappiot ovat miljardien luokkaa.
Energiayhtiö Fortum on ollut sidoksissa Venäjän energiasektoriin. Yhtiöllä on Venäjällä seitsemän voimalaitosta.
Toukokuussa Fortum ilmoitti aloittavansa toimet vetäytyäkseen Venäjältä ja teki 2,1 miljardin euron alaskirjauksen Venäjän-toimintoihin liittyen. Nyt helmikuun alussa yhtiö teki liki miljardin euron lisäalaskirjauksen.
Fortum on vieläkin jumissa Venäjällä. Se on myös sidottu ostamaan Loviisan voimaloita varten ydinpolttoainetta Venäjältä nykyisten käyttölupien päättymiseen eli vuoteen 2030 saakka.
Loviisan ydinvoimala sijaitsee Hästholmenin saarella.
Nokian Renkaiden suurin tehdas sijaitsi Venäjällä, jossa yhtiö valmisti noin 80 prosenttia henkilöautojen renkaista. Nokian Renkaat on tehnyt sopimuksen Venäjän-liiketoimintojensa myynnistä.
Helmikuun alussa kerrotun tiedon mukaan myyntiprosessi on kesken ja odottaa muun muassa viranomaisten hyväksyntää.
Viime vuonna Nokian Renkaat kirjasi yli 280 miljoonaa euroja Venäjän varoihin liittyviä arvonalentumisia. Koska renkaita on valmistettu Venäjällä suuria määriä, yhtiön pitää investoida satoja miljoonia euroja uuteen tuotantoon muualla.
Fortum ja Nokian Renkaat ovat todenneet Venäjän-toimintoihin liittyvän suurta epävarmuutta.
”Sen voi todeta, että näitä exitejä toteutetaan merkittävillä alaskirjauksilla”, Vuorio sanoo viitaten yleisesti yritysten lähtöön Venäjällä.
Myös esimerkiksi Uponor ja Reima ovat kertoneet aloittaneensa Venäjän toimintojen myyntiprosessin.
Rakennusyhtiö SRV taas on päässyt osittain irti Venäjästä myytyään osuutensa Pietarin Okhta Mall -kauppakeskuksesta. SRV pyrkii kokonaan pois Venäjältä, mutta se omistaa edelleen Venäjällä tontin ja osia kauppakeskuksista.
Nokian Renkaiden tuotteita myynnissä Krasnojarkissa Siberiassa vuonna 2014.
Moni yritys on silti pystynyt viemään vetäytymisprosessit loppuun saakka.
Venäjällä muun muassa tehtaan omistanut Valio sai toimintonsa myytyä huhtikuussa. Myös Fazer sai huhtikuussa sopimuksen aikaan Venäjän leipomotoimintansa myymisestä. Toukokuussa Venäjän-toimintojen myynnin loppuun saattaneella Pauligilla oli maassa esimerkiksi kahvipaahtimo.
Rakennusyhtiö YIT myi Venäjän-bisnekset Etalon Groupille toukokuussa. Elintarvikeyhtiö Atria taas myi Venäjän pikaruokaliiketoiminnan Cherkizovo Group -lihatalolle.
Siivoustuotteita valmistava Kiilto kertoi nyt helmikuussa saaneensa Venäjän-liiketoimintojen myynnin päätökseen. Sen myötä Kiillon kolme tuotantolaitosta ovat siirtyneet venäläisomistukseen.
Yalen listauksen mukaan Venäjältä ovat onnistuneet lähtemään myös muun muassa Aspo, Cargotec, Caverion, Harvia, Lindström Group ja Wärtsilä.
Toimintansa Venäjällä lopettaneet suomalaisyritykset ovat työllistäneet itänaapurissa yhteensä tuhansia ihmisiä.
Venäjällä tehtaan omistanut Valio sai toimintonsa myytyä huhtikuussa.
””Venäjälle viedyille koneille ja laitteille on löytynyt korvaavia markkinoita.”
Yksittäiselle yritykselle Venäjältä lähteminen voi olla kova isku, mutta isossa kuvassa suomalaisyritykset ovat pärjänneet hyvin Venäjän-markkinan kaaoksesta huolimatta.
Voi sanoa, että suomalaisyritysten ja Suomen talouden kannalta Venäjästä irtautuminen on mennyt pelättyä paremmin.
”Vaikka yritystasolla voi syntyä isoja lovia, eivät vaikutukset kansantalouteen ole merkittäviä”, Etlan Kangasharju sanoo.
”Venäjälle viedyille koneille ja laitteille on löytynyt korvaavia markkinoita, tällä viennillä on mennyt hyvin.”
Sodan vaikutukset Venäjän-kauppaa käyneiden yritysten liiketoimintaan ovat pienet, arvioi myös Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (Vatt) Datahuone-raportissaan. Vatt:n mukaan sota ei ole merkittävästi vaikuttanut näiden yritysten liikevaihtoon, henkilöstöön tai palkkasummaan.
”Suomalaisyritykset ovat hoitaneet tämän vaikean tilanteen hienosti ja kunnialla. Joillekin yrityksille taloudellinen isku on ollut kova, mutta kokonaisuutena on kovalla työllä kuitenkin selvitty odotuksia paremmin”, Vuorio sanoo.
Kaikki merkit viittaavat siihen, ettei Venäjän kanssa olla jälleenrakentamassa yhteistyötä pitkiin aikoihin.
”Varmasti voi sanoa, että suomalaisilla ja muillakin pohjoismaisilla toimijoilla kynnys lähteä takaisin Venäjälle on erittäin korkealle ja se pysyy korkealla pitkälle tulevaisuuteen”, Vuorio sanoo.
Oikaisu 24.2.2023 kello 14.31: Jutussa kerrottiin aiemmin virheellisesti, että Kiillon kolme tuotantolaitosta siirtyivät venäläisen Bergauf Groupin omistukseen. Tosiasiassa kaikkia laitoksia ei myyty Bergaufille, mutta ne ovat nyt venäläisomistuksessa.
