Teollisuutta ravistelee parhaillaan hurja puhuri: tuuli- ja aurinkovoima valtaavat markkinoita, sähköistyminen etenee kaikkialla, vetytalous tekee tuloaan ja päästöjä pitäisi saada pienennettyä nopeasti.
Kaikki ovat tienneet jo vuosien ajan, että markkinat jaetaan uusiksi ja teollisuuden pitää keksiä itsensä uudelleen. Mitä tekee Suomen teollisuus?
On hätkähdyttävää, että vaikka maailma ympärillä on muuttunut vuosikymmenessä valtavasti, Helsingin pörssin suuret teollisuusyhtiöt ovat käytännössä samoja vanhoja kuin kymmenen vuotta sitten.
Sitäkin huolestuttavampaa on, että suomalaisten teollisuusyhtiöiden toiminta ja kärkituotteet eivät ole muuttuneet vuosikymmenessä juuri miksikään – muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta.
Muutoksen hitautta ei uskoisi, kun lukee yhtiöiden uusimpia tulostiedotteita. Niissä kaikki teollisuusyhtiöt kertovat olevansa toinen toistaan vihreämpiä ja ketterämpiä.
Vertaus kymmenen vuoden takaisiin vuosikertomuksiin paljastaa karun totuuden. Ani harva yhtiö on tehnyt kymmenen vuoden aikana uusia aluevaltauksia. Kone myy hissejä, metsäyhtiöt keittävät sellua ja Outokumpu sulattaa metallia, pitkälti samaan tapaan kuin vuonna 2013.
Joissakin koneissa diesel on vaihtunut sähköksi ja paperi muuttunut kartongiksi. Bisneksen perusidea, tärkeimmät tuotteet, asiakkaat ja markkinat ovat silti samoja vanhoja.
Suuret konepajat ovat keskittyneet innovoinnin sijasta yritysjärjestelyihin. Konecranes, Cargotec, Metso Outotec ja Valmet ovat tehneet ja yrittäneet kymmenen vuoden aikana jos jonkinlaisia yritysjärjestelyjä. Pankkiirit ja lakimiehet ovat ottaneet näistä järjestelyistä varovaisestikin arvioiden satojen miljoonien eurojen palkkiot.
Ehkä fuusioiden sijaan olisi kannattanut keskittyä välillä myös uusiin tuotteisiin ja asiakkaisiin.
Energiayhtiö Fortum yritti tosissaan uudistua, mutta yritykseksi se jäi. Vuosikymmenen aikana Fortum myi sähköverkkoja ja voimaloita yhteensä 16 miljardilla eurolla. Myynnit onnistuivat, mutta rahojen käyttö oli onnetonta. Miljardit menivät osingonmaksuun ja Uniper-katastrofiin.
Jäljellä ovat vain rippeet vuosikymmenen takaisesta Fortumista.
Vaikka Fortum pääsi eroon Uniperista, Fortum on edelleen vaikeassa tilanteessa. Pohjoismaat tarvitsevat nopeasti uusia energianlähteitä Venäjän energian tilalle. Fortumin on kuitenkin vaikea rakentaa uusia voimaloita, koska kassanpohja pilkottaa.
Muutamassa teollisuusyhtiössä muodonmuutos on kesken. Wärtsilän pääbisnes on edelleen kiinni diesel- ja kaasumoottoreissa, mutta yhtiö rakentaa itselleen uutta tukijalkaa energiavarastoista, kuten akkujärjestelmistä.
Akkumarkkina on kuuma ja kasvu on nopeaa. Sijoittajan kannalta ikävä uutinen on, että akkujärjestelmät ovat nykyisellään raakaa bisnestä. Kannattavuus on kertakaikkisen heikkoa. Wärtsilä uskoo, että energiavarastoinnin tappiot katkeavat muutaman vuoden kuluessa.
Jotain akkuratkaisujen potentiaalista kuitenkin kertoo, että Wärtsilä kilpailee siellä Teslan kanssa.
Teräsyhtiöistä SSAB suunnittelee muuttuvansa päästöttömän teräksen valmistajaksi, mutta uudistuminen vie vuosia. Tällä hetkellä SSAB:n bisnes on samaa kuin aina ennenkin: huomattavasti hiilidioksidipäästöjä tuottavaa teräksenvalmistusta.
Metsäyhtiöt puhuvat mielellään uusista innovaatioistaan, mutta katsaus tuloslaskelmaan ja taseeseen kertoo toisenlaista tarinaa. Metsästä tehdään sellua. UPM sentään investoi sellun lisäksi kemikaaleihin.
Helsingin pörssin teollisuusjäteistä ainoastaan Neste on pyöräyttänyt vuosikymmenen aikana bisneksensä kokonaan uuteen asentoon. Kymmenen vuotta sitten Neste teki rahansa venäläisen raakaöljyn jalostuksella. Uusiutuva diesel oli yhtiössä vasta aluillaan ja teki kymmenien miljoonien eurojen tappiot. Perinteinen öljynjalostus paikkasi uusiutuvien rahareikää.
Vuonna 2022 Neste oli maailman suurin uusiutuvan dieselin tuottaja ja yhtiö suunnittelee lopettavansa raakaöljyn jalostuksen ensi vuosikymmenellä. Voi olla, että Neste ei jää vain biotuotteiden vangiksi, vaan on tulevaisuudessa mukana myös laajemmin vetymarkkinoilla.
Nesteen suunnanmuutoksessa on tärkeä oppi muulle teollisuudelle. Teollisuusyhtiön perustavanlaatuinen muutos vie vähintään vuosikymmenen.
Suomen pitäisi olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä, eli 12 vuoden päästä. Voittavat teknologiat valitaan jo sitä ennen.
Jos teollisuusyhtiö ei ole vielä aloittanut muutostaan, nyt on myöhäistä.
Kun Nesteen ja muutaman puolitiessä olevan muodonmuutosyrityksen jättää laskuista, tulos on varsin murheellinen. Helsingin pörssin teollisuusyhtiöt eivät ole mullistaneet toimintaansa. Suurin osa yhtiöistä yrittää päivittää itsensä 2020-luvulle hitaasti nitkuttaen. Prosentin energiansäästö sieltä, uusi matalakatteinen laitetilaus täältä. Vallankumoukselliset tuotteet ja palvelut loistavat poissaolollaan.
Pörssin pienyhtiöistä sen sijaan löytyy tulevaisuudenuskoa.
Helsingin pörssin kirkkain tähti juuri nyt on sähköautojen latausasemiin erikoistunut Kempower. Yhtiö listautui Helsingin pörssin First North -listalle vuoden 2021 lopulla, ja vauhti on sen jälkeen ollut hengästyttävää.
Viime vuonna Kempowerin myynti lähes nelinkertaistui vuoden takaisesta ja yhtiö odottaa kasvun jatkuvan vahvana vielä pitkään.
Vaikka viime vuosi oli osakemarkkinoille surkea, alavire ei näkynyt Kempowerin osakekurssissa. Kempowerin osakekurssi on noussut listautumishinnasta 350 prosenttia.
Sijoittajien odotuksetkin ovat kovat. Kempowerin markkina-arvo on 1,5 miljardia euroa. Jos Kempower siirtyisi pörssin päälistalle, nousisi se saman tien Helsingin pörssin suuryhtiöiden joukkoon.
