Maailman suurin nelipäiväisen työviikon koe päättyi Britanniassa: Stressi väheni, tuottavuus nousi

Britanniassa 61 organisaatiossa kokeiltiin noin puolen vuoden ajan nelipäiväistä viikkoa. Suurimmassa osassa yrityksistä viisipäiväiseen viikkoon ei olla palaamassa.

Osa yrityksistä toivoo saavansa houkuteltua parhaat työntekijät töihin nelipäiväisen työviikon avulla. Lyhyemmän työviikon avulla haetaan muun muassa kilpailuetua.

21.2. 11:48 | Päivitetty 23.2. 9:42

Maailman laajamittaisin nelipäiväisen työviikon kokeilu saattaa pian heijastua työskentelytapoihimme. Näin käy, jos Britanniassa järjestetyn kokeilun tulokset laajenevat myös Suomeen.

Britanniassa 61 työpaikalla kokeiltiin kesä–joulukuussa nelipäiväistä työviikkoa. Kokeiluun osallistui kaikkiaan noin 2 900 työntekijää. Kyse on kaikkien aikojen suurimmasta nelipäiväisen työviikon kokeilusta.

Kokeilun tulokset ovat äärimmäisen kiinnostavia. Kolmannes yrityksistä aikoo ryhtyä käyttämään pysyvästi nelipäiväistä työviikkoa. Lisäksi yli 90 prosenttia yrityksistä aikoo jatkaa nelipäiväistä työviikkoa ainakin toistaiseksi.

Työntekijät saivat kokeilun aikana täyttä palkkaa. Työajan lyhennystä ei ollut pakko toteuttaa nimenomaan nelipäiväisenä työviikkona, vaan myös muut merkittävästi työaikaa vähentävät vaihtoehdot olivat mahdollisia.

Kokeilu ei toteutunut täysin suunnitellusti. Työntekijät päätyivät tekemään keskimäärin 34 tuntia töitä viikossa. Osa kokeiluun osallistuneista työntekijöistä teki ennen kokeilua 38 tuntia töitä viikossa ja osa noin 40 tuntia.

Miten työviikon lyhennys näkyi työpaikoilla?

Kokeilun perusteella työntekijöiden poissaolot vähenivät. Lisäksi henkilöstö halusi todennäköisemmin pysyä nykyisessä työpaikassaan, millä on vaikutusta rekrytointikustannuksiin.

Raportin mukaan työntekijät voivat paremmin töissä. Sekä fyysinen että psyykkinen terveys paranivat kokeilun aikana. Työntekijöiden stressitasot pienenivät. Lisäksi ahdistusta, väsymystä ja uniongelmia oli vähemmän.

Työntekijät myös saivat hieman enemmän aikaiseksi neljässä työpäivässä kuin viidessä.

Kuudesosa kokeiluun osallistuneista työntekijöistä sanoi, ettei palaisi viisipäiväiseen työviikkoon mistään hinnasta.

Yritykset saivat itse päättää, millainen systeemi toimisi. Ylimääräinen vapaapäivä saattoi esimerkiksi osua myös keskelle viikkoa.

Kokeilun takana ovat itsenäinen tutkimusorganisaatio Autonomy ja ja 4 Day Week Global -organisaatio.

Aluksi nelipäiväisessä viikossa kyse oli siitä, että ihmiset olivat uupuneita pandemian jäljiltä, sanoo Bostonin yliopiston ekonomisti ja sosiologi Juliet Schor The Wall Street Journalin jutussa. Hänen mukaansa lyhennetty työviikko liittyy nyt ennemmin siihen, että hyvät työntekijät saadaan jäämään yrityksiin ja uudet, hyvät työntekijät rekrytoitua.

Yksi esimerkki tällaisista yrityksistä on kokeiluun osallistunut Rivelin Robotics.

Se aikoo jatkaa käytäntöä myös tulevaisuudessa. Toiveena on, että yritys pystyy nelipäiväisen työviikon avulla erottumaan kilpailijoistaan. Yrityksen toiveena on, että lyhennetty työviikko helpottaa hyvien työntekijöiden rekrytoinnissa.

Vaikka työntekijät saivat tehtyä viiden päivän työt neljässä päivässä kokeilussa mukana olleissa yrityksissä, tuottavuusloikka ei liity pelkästään ekstravapaan tuomaan hyvinvointiin.

Työpäiviä pyrittiin tehostamaan esimerkiksi jättämällä kokouksia väliin, jolloin varsinaisiin työtehtäviin jäi enemmän aikaa.

Esimerkiksi pienessä markkinointitoimisto Trio Mediassa selvisi, että noin viidennes työajasta kului tarpeettomiin kokouksiin, liikematkoihin ja muuhun tehottomaan toimintaan. Kun asia selvitettiin ennen nelipäiväisen kokeilun aloittamista, oli myös tiedossa, ettei työntekijöiden tarvitsisi tehdä yhtäkkiä huomattavasti nopeammin töitä.

Yrityksen toimitusjohtaja Claire Danielsin mukaan haastavinta kokeilussa oli se, etteivät työntekijät lipsu kohti vanhoja työskentelytottumuksiaan.

Rivelin Robotics -kasvuyrityksessä vapaiden pitäminen ei täysin onnistunut. Kun kiire oli kova, ei vapaapäivän pitäminen pienessä yrityksessä aina ollut mahdollista. Lisäksi työntekijöihin saatettiin olla välillä yhteydessä vapaapäivinä, ja osa perjantaipäivistä kului osin vapaalla ja osin töitä tehden.

Osa työntekijöistä tekisi mieluummin lyhennettyjä päiviä viidesti viikossa kuin tavanomaisen pituisia päiviä neljästi viikossa.

Asiasta uutisoivat muun muassa The Guardian, Bloomberg ja BBC.

21.2. kello 13.17 Juttuun lisätty tieto, että nelipäiväiseltä työviikolta sai kokeilussa täyden palkan. Lisäksi lisätty tieto, että työajan merkittävä lyhennys voitiin kokeilussa toteuttaa myös muuten kuin yhdellä lisävapaapäivällä.

23.2. kello 9.40 Juttuun tarkennettu, että kokeilu ei täysin onnistunut. Työntekijät päätyivät tekemään keskimäärin 34 tuntia töitä viikossa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita