Suomeen uhkaa syntyä outo tilanne, jossa käytettyjä autoja ei ole lähi­tulevaisuudessa tarpeeksi

Suomessa on koko ajan vähemmän uusia autoja. Ensi vuosikymmenen vaihteessa voimme olla pulassa, kirjoittaa HS:n autotuottaja Esa Juntunen.

Vasemmalla uusi BMW:n sähkömaasturi, oikealla Nissanin polttomoottorimaasturi vuodelta 2010. Nissan edustaa suunnilleen suomalaisen auton keski-ikää, joka on 12,9 vuotta.

22.2. 11:29 | Päivitetty 22.2. 12:14

Jos jollakulla on tällä hetkellä orastava autokuume, se kuume loppuu laskujen tullessa.

Korkojen nousu, inflaatio ja energiakulut haukkaavat kotitalouksien kassasta sellaisen siivun, että unelma uudesta autosta on yksi ensimmäisiä eteenpäin siirrettäviä haaveita.

Ja ne, joilla on varaa tai autoetu, joutuvat todennäköisesti odottamaan uusia autojaan komponenttipulan takia.

Kaikesta tästä seuraa, että Suomen teille ilmestyy aiempaa vähemmän uusia autoja. Se voi luoda oudon aukon autokantaan.

Siitä viestivät kolme seuraavaa havaintoa.

1. Uudet autot vähenevät

Tilastokeskus kertoi tiistaina, että Suomessa ensirekisteröitiin viime vuonna koko 2000-luvun alhaisin määrä henkilöautoja, kaikkiaan noin 82 000 kappaletta. Pudotusta oli jopa 17 prosenttia aiempaan vuoteen. HS uutisoi luvuista jo tammikuussa.

Ensirekisteröinnillä tarkoitetaan käytännössä uuden auton virallista käyttöönottoa. Tavanomaisesti määrä on ollut sadantuhannen kieppeillä.

Lisäksi tapahtui erillinen mutta symbolinen käänne: henkilöautojen kokonaiskanta laski viime vuonna puolen prosentin verran. Nyt autoja on noin 2,7 miljoonaa.

Kaikessa tässä ei ole kyse vain pandemian ja sodan sotkemasta ajasta: uusien autojen rekisteröinnit ovat olleet alavireisiä jo vuosikymmenen ajan.

Lue lisää: Autokauppa hiljeni poikkeuk­sellisesti 1990-luvun ­laman tasolle

2. Autot vanhenevat

Suomen henkilöautokannan keski-ikä oli viime vuoden lopussa 12,9 vuotta. Oheinen grafiikka näyttää, miten ikääntyminen on nousujohteista.

Nuorin keski-ikä on Uudellamaalla, runsaat 10 vuotta. Vanhin kanta on puolestaan Kainuussa, jossa keski-ikä on noin 15 vuotta.

Luvuista voi tulkita, että ”nälkämaassa” kulkee valtavasti viime vuosituhannen autoja. Vanhat autot ovat ongelma päästötavoitteille ja liikenneturvallisuudelle.

Keski-iän kasvun pysäyttäminen vaatisi, että viisi prosenttia autokannasta uusiutuisi vuosittain.

Tämä tarkoittaisi noin 140 000 uuden auton vuosittaista ensirekisteröintiä. Viime vuonna siitä siis jäätiin vajaat 60 000 autoa jälkeen. Se on hirvittävä takamatka.

Lue lisää: Auton oston nyrkki­sääntöön tulee radikaali muutos. Pitkään tuijotettu kilometriluku pitää unohtaa.

3. Polttomoottori kuolee

Täyssähköautoista on tullut nouseva trendi, mutta määrällisesti laskettuna uusia sähköautoja ensirekisteröitiin Suomessa viime vuonna vain vajaat 15  000 kappaletta.

Moni haluaisi sähköauton, mutta toimitusvaikeudet ovat sietämättömiä. Tästä syystä sähköautoja ei ole saapunut vielä tarpeeksi täyttämään vähenevää automäärää.

EU päätti viikko sitten uusista päästötavoitteista autoille, eli käytännössä se kielsi uudet bensiini- ja dieselautot vuoden 2035 jälkeen.

Ennemmin tai myöhemmin polttomoottoriautojen hinta lähtee putoamaan eri puolilla Eurooppaa. Erityisen kiintoisa on hetki, jona käytettyjen täyssähköautojen markkinat kunnolla käynnistyvät. Sellaisia ei vielä ole, koska moni odottaa sitä ensimmäistä sähköautoaan.

Lue lisää: ”En odota enää puolta vuotta” – Rohkeat sanat myyjälle voivat muuttaa tavan tehdä auto­kauppaa

Lue lisää: EU päätti: Uudet bensiini- ja dieselautot kielletään vuoden 2035 jälkeen

Mitä tästä seuraa?

Lähitulevaisuudessa voi kyteä autopommi. Sopivan ikäistä ja hintaista autokantaa ei ole tarpeeksi käytettynä 2030-luvun koittaessa.

Monella on viimeistään silloin kova paine vaihtaa polttomoottorista sähköön, mutta sopivia viiden, kuuden vuoden ikäisiä sähköautoja ei ole markkinoilla.

Vuodesta 2022 voi tulla rajapyykki: sitä ennen tehtyjä sähköautoja on saatavilla liian vähän, sitä uudemmat ovat vielä liian kalliita.

Ja itse se vuosi on syvä aukko.

Samalla polttomoottorien ja hybridien hinta muuttuu epävakaaksi. Se luo kiusallisen houkutuksen ostaa vanhoja autoja ”tonnipommihintaan” ja nostaa entisestään autojen keski-ikää.

Kamalaa kärsimyksessä vellomista. Ajatellaanpa positiivisesti.

Nykytilanteen tasapainottaa autojen tuonti naapurimaista, komponenttipulan ratkeaminen ja autoalan myönteiset ennusteet. Suomessakin odotetaan ensirekisteröintien elpyvän tänä vuonna nipin napin sataantuhanteen autoon.

Työllisyyskin voi hyvin, ja korttinsa oikein pelanneilla kotitalouksilla on koronapandemian hidastuneen kulutuksen jäljiltä säästöjä pistää autoon.

Eikä 1990-luvun laman seurauksia maksettu 2000-luvun alussa autojen loppumisena.

Kävi hyvin tai huonosti, nämä epävarmat ajat luovat aukkoa autokantaan.

Sähköistymisen alun sattuminen juuri rajapyykille luo asetelman, jonka merkitystä pystymme ymmärtämään vasta historiankirjoituksesta.

Se on ainakin varmaa, että jos sait sähköauton lähiaikoina, sille on ostajia muutaman vuoden kuluttua jonoksi asti.

Sitten sitä voi kaupata vedenjakajavuoden 2022 harvinaisena keräilykappaleena.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita