Suomen Ammattiliittojen keskusjärjestö SAK ehdottaa, että Suomessa tulisi toteuttaa laajamittainen kokeilu lyhennetystä työajasta ensi hallituskaudella. SAK ehdottaa 80 prosentin työajan kokeilua. Se vastaa nelipäiväistä työviikkoa.
Nelipäiväinen työviikko on herättänyt keskustelua sen jälkeen, kun HS uutisoi Britanniasta tehdystä laajasta kokeilusta, jonka tulokset olivat erittäin myönteisiä.
Työntekijöiden stressi väheni ja tehokkuus parani. Kokeilussa työntekijät saivat täyden palkan, vaikka töitä tehtiin vähemmän.
Lue lisää: Maailman suurin nelipäiväisen työviikon koe päättyi Britanniassa: Stressi väheni, tuottavuus nousi
SAK:n kehittämispäällikkö Juha Antilan mukaan tulokset eivät ole yllättäviä.
”Tulokset olivat myönteisiä, mutta eivät yllättäviä. Lyhyempää työaikaa on tutkittu ja kokeiltu eri puolilla maailmaa. Tulokset ovat olleet samansuuntaisia kaikkialla: tuottavuus ja työtuntien määrä eivät kulje käsi kädessä”, Antila toteaa tiedotteessa.
Hän muistuttaa, että lyhennettyä työaikaa kokeiltiin 90-luvun lopulla Suomessa muutaman vuoden ajan.
Yhteensä 1320 työntekijän työpäiviä lyhennettiin siten, että viikossa oli 30 työtuntia.
”Tulokset olivat myönteisiä myös Suomessa. Kokeilusta on kuitenkin pian 25 vuotta. Työelämä on muuttunut. Työssä jaksaminen on entistäkin tärkeämpää, sillä työurien piteneminen ei muuten onnistu. Esimerkiksi parhaassa työiässä olevien mielenterveysongelmat ovat vuosien saatossa lisääntyneet huolestuttavasti. Olisi erittäin kannatettavaa kokeilla työajan lyhentämistä uudelleen”, Antila sanoo tiedotteessa.
Antilan mukaan kokeilu voisi kestää seuraavan hallituskauden ajan. Hän ehdottaa, että kokeilu voitaisiin toteuttaa valtion ja työmarkkinajärjestöjen yhteistyönä.
Britanniassa kokeilun taustalta löytyy itsenäinen tutkimusorganisaatio Autonomy ja 4 Day Week Global -organisaatio.
Kokeilusta vastasivat Boston Collegen professori Juliet Schor sekä Cambridgen yliopiston professori Brendan Burchell ja tohtori David Frayne.
Schorin ryhmä vastasi tutkimuksessa tiedon keruusta sekä sen käsittelystä ja analysoinnista. Burchellin ja Fraynen johtama ryhmä puolesta vastasit kokeilua varten tehdyistä haastatteluista.
Kyselyä varten haastateltiin kaikkiaan 2900 työntekijää 61 yrityksestä. Kokeiluun osallistuneista työntekijöistä valtaosa, noin 62 prosenttia oli naisia.
Kokeiluun osallistuneista yrityksistä 18 prosenttia toimii markkinoinnin ja mainonnan alalla, 16 prosenttia tarjoaa erilaisia asiantuntijapalveluita ja 11 prosenttia on hyväntekeväisyysjärjestöjä. Loput yritykset toimivat hyvin kirjavasti eri aloilla.
Valtaosa kokeiluun osallistuneista yrityksistä on hyvin pieniä, sillä vain 12 prosentissa työskentelee yli 100 ihmistä.
4 Day Week Global kertoo verkkosivuillaan olevansa yhteisö, joka rahoittaa nelipäiväiseen työviikkoon keskittyvää tutkimustoimintaa.
Organisaation mielestä viisipäiväinen työviikko on jäänne menneisyydestä. Järjestö väittää, että on virheellisesti uskottu viiden päivän työviikon olevan optimaalinen talouden kannalta.
Nelipäiväistä työviikkoa on testattu muun muassa Irlannissa, Yhdysvalloissa, Australiassa ja Uudessa-Seelannissa.
Avauksia nelipäiväisestä työviikosta on nähty Suomessa aikaisemminkin. Vuonna 2017 STTK teki pamfletin nelipäiväisestä työviikosta. STTK:n puheenjohtaja Antti Palolan mukaan Suomessa yhä olisi syytä kokeilla nelipäiväistä työviikkoa.
Hän myöntää, ettei nelipäiväinen työviikko välttämättä toimi työvoimapulasta kärsivillä aloilla.
Palola kannattaa nimenomaan kokeilua, joka voitaisiin tehdä seuraavan hallituskauden aikana. Hän kritisoi, että Suomessa suhtaudutaan ylipäätään liian jäykästi erilaisiin työkulttuuria koskeviin kokeiluihin.
Esimerkiksi ennen korona-aikaa etätöiden tekemiseen suhtauduttiin nihkeästi.
”Vanhakantaiseen kulttuuriin kuuluu, että töitä tehdään työnjohdon alla, ettei kukaan lusmuile”, Palola toteaa HS:lle.
Koronan tuoman etätyöskentelyn myötä huomattiin, että työt hoituvat hyvin myös kotoa käsin.
Palolan mukaan mahdollinen kokeilu voisi lähteä yrityksistä itsestään, eikä sitä varten tarvittaisi välttämättä poliittisia päätöksiä. Työntekijöiden pitäisi saada hänen mielestään täysi palkka, vaikka työaika lyhenisi.
”Kun puhutaan työaikakysymyksistä, tulee vääjäämättä ilmi sukupolvien välinen ero ja arvottavatko nuoremmat eri asioita kuin vanhemmat.”
Palola kuvaa itse kuuluvansa 50-luvulla syntyneeseen raha- ja työorientoituneeseen sukupolveen, kun taas nuoremmilla vapaa-ajan arvostus on noussut enemmän pinnalle.
Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen ei pidä nelipäiväistä työviikkoa realistisena mahdollisuutena Suomessa.
”Yleinen nelipäiväinen työviikko ei ole realismia taloudellista haaksirikkoa lähestyvässä Suomessa. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö se voi sopia joillekin työpaikoille. Pitää olla rohkeutta kokeilla ja avoimesti arvioida tuloksia”, Pentikäinen kirjoittaa Twitterissä.
Hän ehdottaa ratkaisuksi sopimista työpaikoilla.
Hänen mukaansa Suomen kasvulle olisi hyväksi, jos karsittaisiin joutokäyntiä töissä. Hän laskee työtaistelut osaksi tällaista joutokäyntiä.
Pentikäinen ei kannata sitä, että vähemmällä työnteolla työntekijät saisivat täyden palkan.
”Pidän selvänä, että jos työaikaa lyhennetään, sen pitää näkyä myös palkassa. Työajan lyhentäminen ilman palkka-alea johtaisi monta työnantajaa ahdinkoon”, Pentikäinen twiittaa.
