Suomalaisten asuntolainojen yleisin viitekorko eli 12 kuukauden euribor nousi taas uuden rajapyykin yli. Korko nousi keskiviikkona 3,625 prosenttiin, kun tiistaina markkinakorko noteerattiin 3,578 prosentissa.
Kuuden kuukauden euribor oli keskiviikkona 3,197 prosenttia, kun tiistaina se oli ollut 3,225 prosenttia.
Viimeksi vuoden euribor on ollut yhtä korkealla joulukuussa 2008.
Korkeimmillaan 12 kuukauden euriborkorko oli noin 5,5 prosentissa lokakuussa 2008. Sen jälkeen korko lähti nopeasti alaspäin, ja alkuvuodesta 2016 korko käännähti jo miinusmerkkiseksi. Vuosien nollakorkojen aika päättyi huhtikuussa 2022.
Vuoden euriboriin sidottu asuntolaina tarkoittaa sitä, että lainan korko tarkistetaan kerran vuodessa. Kuuden kuukauden euriborin kanssa korko vaihtuu siis puolen vuoden välein.
Tästä syystä viitekoron heilunnalla on merkitys annuiteettilainojen maksueriin. Annuiteettilainassa koron muutos muuttaa kuukausittaista maksuerää, mutta laina-aika pysyy samana.
HS:n laskuri kertoo, miten koron nouseminen vaikuttaa lainan kuukausierään annuiteettilainassa. Asuntolainan kokonaiskorko muodostuu henkilökohtaisesta marginaalista ja viitekorosta.
Markkinakorot eli euriborit ovat nousseet, koska Euroopan keskuspankki (EKP) on nostanut ohjauskorkojaan. Tällä rahapolitiikan kiristämisellä EKP yrittää saada inflaatiota hallintaan.
Myös korkojen tuleva kehitys riippuu EKP:n päätöksistä. EKP:n odotetut korkoliikkeet hinnoitellaan markkinakorkoihin etukäteen. Jos keskuspankin odotettaisiin lopettavan nostot tai alkavan laskea korkoja, myös euriborit voisivat lähteä laskusuuntaan.
Viime viikkoina koronnosto-odotukset ovat nousseet. Financial Times kertoo, että sijoittajat odottavat nyt keskuspankin nostavan talletuskorkonsa syksyyn mennessä 3,75 prosenttiin.
Vielä kuukausi sitten sijoittajat odottivat, että EKP nostaisi talletuskorkonsa vain runsaaseen kolmeen prosenttiin.
EKP päättää koronnostoista seuraavan kerran 16. maaliskuuta.
