Ukraina kärsii Venäjän hyökkäyksestä myös valtavat taloudelliset vauriot, kirjoittaa Suomen Pankin nousevien talouksien tutkimuslaitoksen tutkimuspäällikkö Iikka Korhonen blogissaan.
”Inhimillisen hädän lisäksi Venäjän aloittama sota on merkinnyt katastrofia myös Ukrainan taloudelle. Maa oli vasta juuri toipumassa pandemian vaikutuksista hyökkäyksen alkaessa”, Korhonen kirjoittaa.
”Lisäksi Krimin valtaus ja Venäjän hyökkäys Itä-Ukrainaan vuonna 2014 johti bruttokansantuotteen noin viidentoista prosentin supistumiseen vuosina 2014‒2015.”
Venäjä aloitti suurhyökkäyksensä Ukrainaan 24. helmikuuta 2022. Hyökkäyksen seurauksena Ukrainan bruttokansantuote supistui viime vuonna noin kolmanneksella vuodesta 2021. Sodan ja talouden supistumisen seurauksena myös maan verotulot laskivat viime vuonna huomattavasti.
Venäjä itse on kertonut taloutensa supistuneen viime vuonna 2,1 prosenttia. Venäjän kertomaan lukuun on syytä suhtautua varauksella ja myös Korhonen on itse kertonut pitävänsä lukua epäuskottavana.
Venäjän sotatoimet ovat keskittyneet sodan alkuvaiheen jälkeen eteläiseen ja itäiseen Ukrainaan.
”Tällä on ollut oma vaikutuksensa Ukrainan talouteen, koska ennen sotaa hyvin merkittävä osa Ukrainan taloudellisesta toimeliaisuudesta ja etenkin vientiteollisuudesta oli maan itä- ja eteläosissa. Lisäksi Ukrainan viennistä kulki ennen sotaa noin 70 prosenttia Mustanmeren satamien kautta”, Korhonen kirjoittaa.
Talouden romahduksen lisäksi Venäjän sotilaalliset iskut ovat tuhonneet Ukrainan infrastruktuuria ympäri maata. Vielä syyskuussa Ukraina, Maailmanpankki ja EU-komissio arvioivat, että Ukrainan jälleenrakennus maksaisi noin 350 miljardia dollaria.
”Tammikuussa 2023 Ukrainan hallitus arvioi, että kustannukset olisivat nousseet jo lähelle 1 000 miljardia dollaria. Todellista kustannusta ei tietenkään voida realistisesti arvioida, ennen kuin sota on päättynyt ja jälleenrakennus alkaa. Jälleenrakennuksen maksajista ei myöskään ole tällä hetkellä varmuutta”, Korhonen kirjoittaa.
