Suomalaiset nuoret sijoittavat rahastoihin ja osakkeisiin innokkaammin kuin koskaan. Tilastokeskuksen helmikuussa julkaisemien tietojen mukaan 29,5 prosenttia 16–24-vuotiaista suomalaisnuorista omisti pörssiosakkeita tai sijoitusrahastoja vuonna 2021.
Sijoitusrahastoja omisti reilu 25 prosenttia ikäryhmästä, pörssiosakkeita taas hieman yli 11 prosenttia.
Nuorten sijoitusinto on kasvanut alle kymmenessä vuodessa selvästi. Vielä vuonna 2013 osake- tai rahasto-omistuksia oli vain 16,2 prosentilla 16–24-vuotiaista. Silloin sijoitusrahastoja omisti 12,7 prosenttia nuorista ja pörssiosakkeita 5,4 prosenttia nuorista.
Lasse Corin
Aktian pääekonomisti Lasse Corinin mukaan rahastoihin tai osakkeisiin sijoittavien nuorten määrän kasvu kertoo siitä, että taloustaitojen ja -osaamisen eteen tehty työ on tuottanut tulosta.
”Nuoret selvästi ymmärtävät paremmin sijoittamisen mahdollisuudet ja tärkeyden osana kokonaista talouden hallintaa.”
Vaikutuksensa on Corinin mukaan ollut myös kuluneen kymmenvuotisen aikana sijoitusmaailmaan tulleilla uusilla palveluilla, joiden myötä sijoittaminen on aiempaa helpompaa. Esimerkkeinä hän mainitsee esimerkiksi erilaiset mobiilisovellukset, joiden kautta sijoittaminen onnistuu.
Niin ikään Corin uskoo, että sosiaalinen media ja sen kulttuuri ovat vaikuttaneet nuorten sijoitusintoon, ja nostaneet sijoittamiseen liittyvän keskustelun nuorten saavutettaviin. Osansa on Corinin mukaan ollut myös erilaisilla sijoittamiseen keskittyneillä ryhmillä tai yhteisöillä, joita kuluneen kymmenvuotisen aikana on syntynyt.
”Päällimmäisenä tulee mieleen esimerkiksi Mimmit sijoittaa, joka on mielestäni hyvä esimerkki siitä, miten tietoisuus sijoittamisesta on kasvanut ja mitä kautta tietoa sijoittamisesta on jaettu”, Corin sanoo.
Sijoittamisen houkuttavuutta ja mainetta on hänen mukaansa parantanut myös se, että viime vuosina vastuullisuuskysymykset esimerkiksi ympäristöön liittyen ovat saaneet lisää jalansijaa sijoituskeskustelussa pelkän kannattavuuden lisäksi.
”Uskon, että se on ollut ainakin osalle jonkinasteinen kynnyskysymys.”
Tilastokeskuksen tietojen mukaan rahastoja tai osakkeita omistavien nuorten osuus kasvoi vuodesta 2013 hiljakseen, kunnes vuonna 2020 osuus pomppasi 3,4 prosenttiyksiköllä ja vuonna 2021 osuus kasvoi 4,5 prosenttiyksiköllä.
Se ei sinänsä ole yllättävää, sillä koronapandemian alun aiheuttaman pörssipudotuksen jälkeen osakkeiden hinnat nousivat harvinaisen kovaa tahtia lähes vuoden 2021 loppuun saakka. Samalla osakemarkkinoille tuli sekä Suomessa että maailmalla paljon uusia piensijoittajia.
Corin kertoo, että sijoitustiedon saatavuuden lisääntymisessä hän pitää riskinä lähinnä sitä, että somekeskustelussa korostuvat liikaa onnistumiset, ja sijoittamisesta voi saada liiankin optimistisen kuvan.
Pandemia-ajan uudet piensijoittajat pääsivät tutustumaan osakemarkkinoiden nurjaan puoleen viime vuonna, kun etenkin pandemiarajoitusten vaikutukset ja Venäjän Ukrainassa aloittama hyökkäyssota vetivät maailmanmarkkinat sekaisin ja puski myös osakkeiden hintoja alaspäin.
”On hyvä, että sijoittamista harrastetaan ja siihen panostetaan. Pitäisi kuitenkin aina muistaa, että se on todella pitkäjänteistä hommaa. Pari vuotta voi mennä tosi hyvin, ja sitten tulee huonompi vuosi. Se kuuluu asiaan, että myös huonompia vuosia tulee”, Corin sanoo.
Corin korostaa uudelleen, että sijoittaminen pitäisi mieltää pitkäaikaiseksi toiminnaksi. Hän toivoo, että viime vuosien aikana sijoittamisesta kiinnostuneet nuoret eivät epävarman markkinatilanteen vuoksi lopettaisi sijoittamista.
”Vähän pelkään, että nykyinen epävakaa markkinatilanne rauhoittaa sijoitusintoa, vaikka mielestäni sen ei pitäisi sitä rauhoittaa.”
Suomalaisten ja ruotsalaisten varallisuuseroista on käyty Suomessa paljon keskustelua koko kansan tasolla, eikä vertailu yleensä suosi suomalaisia.
Suomalaisnuoret kuitenkin näyttävät jättävän ruotsalaiset ikätoverinsa jälkeen suorien pörssiosakkeiden omistuksessa.
Corinin mukaan 16–24-vuotiaista ruotsalaisista vain 6,6 prosenttia omisti pörssiosakkeita vuonna 2021, kun suomalaisnuorten vastaava luku oli yli 11 prosenttia. Sijoitusrahastoihin sijoittavien ruotsalaisnuorten osuus taas oli Corinin mukaan suomalaisia suurempi.
Yhden syyn sijoitustapojen eroille Corin löytää Ruotsin eläkejärjestelmästä.
”Ruotsalainen eläkkeensaaja pystyy itse vaikuttamaan pieneen osaan siitä, mihin eläkevaroja sijoitetaan. Suomessa varojen sijoittamiseen ei päästä vaikuttamaan mitenkään. Se tutustuttaa ruotsalaiset ikään kuin pakotetusti rahastosijoittamisen maailmaan. Luulen, että se on yksi tekijä, joka ajaa tätä eroa. Rahasto on sijoitustuotteena ruotsalaisille tutumpi.”
Suomalaisten ja ruotsalaisten varallisuuserojen ison kuvan ratkaisua Corin ei suomalaisnuorten kasvavassa sijoitusinnossa näe, koska varallisuuserojen syyt ovat hänen mielestään muualla, kuin kotitalouksien sijoittamiskäytännöissä.
”Pohjimmiltaan varallisuuserojen syyt johtuvat mielestäni kansantalouden kilpailukyvystä. Ruotsissa on vahvempi vientisektori, ja siellä talouden vaihtotase eli tuonnin ja viennin erotus on selvästi ylijäämäinen. Vientisektorin kautta Ruotsiin virtaa koko ajan rahaa.”
