Tullin tilastojen mukaan Venäjän vientipakotteiden piirissä olevien tavaroiden vienti Suomesta Keski-Aasiassa sijaitseviin maihin suorastaan räjähti viime vuoden lopulla.
Iso osa esimerkiksi Kazakstaniin ja Uzbekistaniin suuntaavasta viennistä kuljetetaan maihin suoraan Venäjän kautta, mikä ei riko nykypakotteita.
Yhtälöstä voi kuitenkin päätellä, että kaikki tavara tuskin päätyy Kazakstaniin ja Uzbekistaniin, vaan osa jää Venäjälle. Kun kyseessä ovat vientipakotteiden alaiset tuotteet, niiden päätyminen Venäjälle on EU-lainsäädännön vastaista.
”Kyllä sitä tavaraa jää Venäjälle”, sanoo Tullin tilastojohtaja Olli-Pekka Penttilä.
Suomi kuuluu Euroopan unionin tullialueeseen, mutta Venäjä, Kazakstan ja Uzbekistan eivät. Tästä syystä Tullilla ei Penttilän mukaan ole mahdollisuutta seurata, mihin tavara lopulta päätyy.
”Osa on oikeasti päätynyt näihin Keski-Aasian maihin, ei se kaikki jää Venäjälle.”
Jos Tulli saa tietää, että pakotteiden alaisia tuotteita on päätymässä Venäjälle, sen tulee viranomaisena toimia. Kazakstaniin ja Uzbekistaniin on kuitenkin täysin sallittua myydä tavaraa.
”Tavaraa myyvillä yrityksillä on oma valvontavelvollisuus siitä, että se ei päädy Venäjälle, vaan menee määränpäähän. Keski-Aasian maihin ei ole olemassa mitään vientipakotteita, joten on ihan sallittua viedä näitä tavaroita myös Venäjän kautta.”
Tulli on Penttilän mukaan esittänyt pakotteisiin useita lisäyksiä, joilla pyrittäisiin tiukemmin estämään Venäjä-pakotteiden kiertämistä.
Esimerkiksi Venäjä-pakotteiden piiriin kuuluvien tavaroiden kuljettaminen Venäjän kautta voitaisiin kieltää. Se olisi Penttilän mukaan helpoin ja vaikuttavin tapa vähentää Venäjälle päätyvän tavaran määrää. Toistaiseksi ehdotus ei ole saavuttanut yhteisymmärrystä EU-maiden kesken.
”Loogisesti kaikista järkevintä olisi kieltää kaikkien niiden tavaroiden kauttakulku Venäjällä, joiden vienti Venäjälle on kielletty. Tällöin valvonta olisi samanlaista Venäjä-viennissä kuin kauttakuljetuksissa”, Penttilä sanoo.
Suomen viennistä Kazakstaniin yli 90 prosenttia kulkee maantie- tai rautatiekuljetuksina, joista pääosa kulkee suorinta reittiä Venäjän läpi. Myös Uzbekistaniin ja Kirgisiaan suurin osa viennistä kulkee maata pitkin.
”Tulli on esittänyt lisäyksiä, joilla pyrittäisiin estämään tiukemmin pakotteiden kiertämistä.
Ei ole tietoa, kuinka paljon pakotteiden alaista tavaraa päätyy Suomesta Venäjälle. Jotakin voidaan päätellä Keski-Aasian viennin kasvusta.
”Venäjän pakotenimikkeisiin kuuluvien tavaroiden vienti näihin maihin itseasiassa selittää sen koko viennin kasvun. Jos ne nimikkeet otetaan pois, suoraan sanottuna ei näy kasvua ollenkaan”, Penttilä sanoo.
Kazakstaniin, Uzbekistaniin ja Kirgisiaan suuntasi loppuvuonna runsaasti enemmän esimerkiksi sähkökoneita ja -laitteita sekä kuljetusvälineitä kuin alkuvuonna.
”Keski-Aasian viennistä 70 prosenttia oli EU:n Venäjän-vientipakotteiden alaisia tavaroita.”
Viime vuonna tavaravienti Suomesta Kazakstaniin kasvoi 143 prosenttia edellisvuodesta 248,5 miljoonaan euroon. Puolet koko viennistä oli EU:n Venäjä-pakotteiden alaisia tavaroita, kun taas heinä–joulukuussa osuus oli 68 prosenttia.
Vienti Uzbekistaniin väheni koko viime vuonna seitsemän prosenttia yli 47 miljoonaan euroon. Loppuvuonna Venäjän vientipakotteiden alaisia tavaroita oli kuitenkin suuntaamassa Uzbekistaniin paljon alkuvuotta enemmän.
Myös vienti Kirgisiaan kasvoi viime vuonna roimat 812 prosenttia liki 29 miljoonaan euroon.
””Keski-Aasian viennistä 70 prosenttia oli EU:n Venäjän-vientipakotteiden alaisia tavaroita.”
Kehitys- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari (sd) vierailee loppuviikosta Kazakstanissa kera kokoonpanon, joka aiemmin tällä viikolla kävi myös Uzbekistanissa.
Mukana on yhteensä yli 40 suomalaista yritysedustajaa ja virkamiestä. Tarkoituksena on edistää keskinäisiä suhteita ja suomalaisyritysten liiketoimintaa Keski-Aasiassa.
”Se on ihan aiheellinen vienninedistämismatka. On hyvä, jos Suomen vienti näihin maihin kasvaa. Sellaista vientiä emme halua edistää, mikä päätyisi Venäjälle”, Tullin Penttilä sanoo.
