Suomalainen autonostaja on perinteisesti arvostanut kahta asiaa: vetokoukkua ja tilavaa takakonttia.
Tilavan takakontin tarve on täyttynyt farmarimallisella autolla, mutta autojen käyttövoimamurroksen tiimellyksessä tällaisia mielihaluja ei pääse täyttämään. Sähköisiä farmarimallisia autoja ei kerta kaikkiaan ole myynnissä.
Tai onhan siellä yksi malli: jos haluaa täyssähköisen farmarin, pitää kaivaa syvälle taskuihin ja ostaa toistasataa tonnia maksava Porsche Taycan.
Lähes kaikki täyssähköautot ovat joko pikkuautoja, katumaastureita tai niin sanottuja crossovereita.
Tärkein syy farmarisähköautojen puutteeseen on käytännöllinen, sanoo Autotuojat ja -teollisuus ry:n toimitusjohtaja Tero Kallio.
”Akkupaketti on yleensä auton välipohjassa eli takapuolen alla. Sen sijoittaminen sinne tuo autoon usein korkeutta”, Kallio sanoo.
Siksi autosta on järkevää suunnitella korkeampi kuin perinteinen matala auto.
Täyssähköauton ostajan tärkeimpiä kriteereitä autonhankinnalle on se, kuinka pitkälle autolla pääsee yhdellä latauksella.
Mitä pidemmälle akun voimin pääsee, sitä suurempi akku on ja sitä enemmän se vie tilaa. Auto sen kun kasvaa korkeutta.
Toisaalta korkeus tuo autoon ilmanvastusta, mikä syö toimintamatkaa. Siksi osa uusista täyssähköautoista, joiden edeltäjät ovat olleet sedan-mallisia polttomoottoriautoja, on ”sukkulamaisen” mallisia.
Tämän muotoisille autoille on Kallion mukaan virallinen termikin.
”Se on streamliner.”
Korimallin auto on esimerkiksi tuleva Hyundai Ioniq 6.
Ioniq 6 on sukkulamainen ”streamliner”. Auto kuvattuna viime vuonna ensiesittelyssä Ruotsissa.
Perinteinen farmari olisi ilmanvastuksen kannalta maasturimuotoja parempi siksi, että se olisi matalampi. Mutta farmarimallin ilmanvastus ei ole tylpän perän takia ideaali. Perinteisen farmarin pystyperän taakse syntyy pyörteitä, mikä lisää ilmanvastusta.
Näiden käytännön syiden vuoksi täyssähköautolle ihanteellinen korimalli on crossover, katumaasturi tai streamliner.
Nissan Qashqai on vuodesta toiseen suosittu Suomessa. Siinä kohtaa monta myyntivalttia: se on pieni katumaasturi tai joidenkin mielestä crossover.
Käytännön syiden lisäksi kysymys on tunnepuolen asioista: ihmiset tykkäävät katumaasturien muotoisista autoista.
Katumaasturi tunnetaan myös termillä SUV. Autojen ”suviutuminen” alkoi toistakymmentä vuotta sitten Yhdysvalloista.
”Jenkkien farmari on aina ollut se SUV. Suviutuminen alkoi isommista autoista ja on edennyt pienempiin”, Kallio sanoo.
Tilastot myötäilevät Kallion sanomaa. Maailmanlaajuisesti katumaastureiden myynti on ollut tasaisessa kasvussa ainakin vuodesta 2010, kertoo Maailman energiajärjestö IEA.
Nykyään pienistä autoistakin tehdään SUV-mallisia: Mini-merkillä on oma SUV, Toyota Yariksesta on SUV-versio ja niin edespäin.
Autonvalmistajan näkökulmasta ensimmäisten täyssähköautojen on syytä olla korkean volyymin tuotteita: mahdollisimman monen asiakaskunnan silmissä houkuttelevia automalleja. Sellainen korimalli on SUV tai crossover.
SUV-termi on niin hyvä myyntivaltti autolle, että esimerkiksi Volkswagen on ilmaissut tv-mainoksessa ID.4-autonsa olevan ”sata prosenttia sähköinen, sata prosenttia SUV”.
SUV:n koko mielletään eduksi. Suurin osa ihmisistä ottaa mieluummin enemmän tilaa kuin vähemmän tilaa. Lisäksi isommat autot ovat lähtökohtaisesti turvallisempia.
Kyse ei ole pelkästään korimallitrendeistä, vaan kaikkien autojen mitat ovat vuosien saatossa suurentuneet.
Lue lisää: HS selvitti, miksi henkilöautot ovat paisuneet niin suuriksi, etteivät ne mahdu enää kaupunkiin
Autojen kasvaessa ja suviutuessa myös neliveto on tullut verrattain yleiseksi autoissa.
”Jotain kaksikymmentä vuotta sitten neliveto oli autossa vielä marginaalinen asia”, Kallio sanoo.
SUV-mallisten autojen suosioon voi vaikuttaa myös väestön ikääntyminen.
”Kun auto on korkeampi, sinne on helpompaa mennä sisään ja helpompaa tulla sieltä pois. En vähättelisi tätä näkökulmaa etenkään länsimaiden osalta ollenkaan.”
Esimerkki isosta katumaasturista, Hyundai Santa Fe.
Autojen mittojen kasvu ja katumaasturitrendi ovat myrkkyä ekologisuuden näkökulmasta, sanoo Suomen ympäristökeskuksen (Syke) tutkija Emilia Suomalainen. Hän tekee liikennetutkimusta ilmastopäästöjen näkökulmasta.
Mitä suurempia autot ovat, sitä enemmän energiaa niiden liikuttamiseen tarvitaan, ja sitä enemmän päästöjä ne aiheuttavat, oli kyse sitten pakoputkesta tulevista päästöistä tai sähköntuotannon aiheuttamista päästöistä.
”Energiatehokkuus on kasvanut, mutta autojen massan kasvu on osaltaan syönyt energiatehokkuudesta koituneita hyötyjä”, Suomalainen sanoo.
””Eivät sähköautot ole nollapäästöisiä, vaikutukset vain siirtyvät valmistusmaihin.”
Isoihin autoihin tarvitaan valmistusvaiheessa paljon resursseja. Tämän seurauksena autot kuluttavat yhä enemmän luonnonvaroja.
”Isompaan täyssähköautoon laitetaan myös usein isompi akku, ja senkin valmistaminen vaatii paljon energiaa. Eivät sähköautot ole nollapäästöisiä, vaikutukset vain siirtyvät valmistusmaihin.”
EU-tason sääntely ei edistä sitä, että autoista tehtäisiin pienempiä. Hiilidioksidiraja-arvoasetuksissa nimittäin huomioidaan auton massa suhteessa siihen, kuinka paljon se saa päästellä: mitä suurempi auto, sitä enemmän se saa tuprutella.
”Tämä ei ohjaa kehitystä siihen suuntaan, että valmistajat tekisivät pienempiä autoja”, Suomalainen sanoo.
Yleisesti puhutaan, että SUV:t olisivat autonvalmistajille parempaa liiketoimintaa: niissä on kuulemma verrattain hyvät katteet. Kallion mukaan SUV-autojen kateasia on periaatteessa totta, mutta siinä on vedetty mutkia suoriksi.
”Mitä kalliimpi auto, sitä parempi kate sillä on, ja keskimäärin SUV-malliset autothan ovat suurempia ja kalliimpia – ei siitä pienimmästä A-segmentin autosta oikein SUV-mallia voi tehdä. Mutta kyllä niitä B-segmentistä jo tehdään, eivätkä tällaiset autot ole lähtökohtaisesti kalliimpia kuin perinteisen korimallin autot.”
Suomessa farmareita on yhä verrattain paljon teillä. Vaikka suomalaiset farmareista varmasti tykkäisivät tulevaisuudessakin, se on kärpäsen surinaa globaalissa autonvalmistuksessa, jossa Suomen merkitys on epäolennainen.
Autojen sähköistyminen on kovassa vauhdissa. Kunhan sähköautojen myyntivolyymit alkavat olla suuria, voi olla, että farmarimalleja alkaa tupsahdella, kun bisnes ei ole niin kiinni yhdessä ja ainoassa autouutuudessa.
Topelectricsuv-sivusto povaa, että suuresta osasta tällä hetkellä polttomoottoriversioina saatavista farmareista tulisi myös täyssähköisiä versioita.
Tero Kallio sen sijaan ei usko, että näemme kovin nopeasti tai paljon perinteisen farmariauton muotoisia täyssähköautoja.
”Tulevaisuudessa täyssähköautojen muoto voi mennä taas lähemmäs perinteisiä farmareita, mutta välttämättä se ei ihan siihen samaan perinteisen farmarin muotoon enää palaa.”
