Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan on nyt runsas vuosi. Sota on tuonut valtavan määrän inhimillistä kärsimystä. Samalla se on käynnistänyt tai nopeuttanut tapahtumaketjuja, joiden vaikutukset tuntuvat kouriintuntuvasti suomalaisten arjessa.
HS käy viiden grafiikan kautta läpi, miten hyökkäys on suomalaisten arjessa näkynyt.
Bensan hinta ampaisi rajuun nousuun
Venäjän hyökkäys nosti raakaöljyn hintaa välittömästi. Ennen hyökkäystä Pohjanmeren Brent-viitelaadun raakaöljy maksoi noin 98 dollaria barrelilta. Pari viikkoa myöhemmin hinta oli kohonnut jo lähes 128 dollariin.
Öljyn hinta ei välttämättä suoraan heijastu bensapumpuille, mutta hyökkäyksen alussa hintanousu näkyi myös bensapumpuilla todella nopeasti. Kun vielä tammikuussa 2022 bensiinin keskihinta oli litraa kohden noin 1,88 euroa, maaliskuussa keskihinta oli jo yli 30 senttiä korkeampi. Kesäkuussa keskihinta oli jo 2,6 euroa. Tuolloin Helsingin Sanomienkin jutussa pidettiin mahdollisena, että keskihinta voi nousta kolmeen euroon.
Pahimmat pelot polttoaineiden hintanoususta eivät kuitenkaan toteutuneet, ja kesän jälkeen etenkin bensiinin hinta laski lähelle vuoden 2022 alun hintaa. Diesel on pysynyt aiempaa kalliimpana. Siihen on monta syytä.
Yksi hintaan vaikuttava tekijä on venäläiselle dieselille 5. helmikuuta asetettu tuontikielto. Venäjän osuus EU-alueelle tuodusta dieselistä on vaihdellut viime vuosina 45–75 prosentin välissä.
Sähkö kallistui rajusti
Venäjän hyökkäys laukaisi välittömästi kansainvälisen energiakriisin. Venäjä alkoi rajoittaa jo ennen hyökkäystään kaasuntoimituksiaan Eurooppaan. Sen tarkoituksena oli hajottaa Ukrainaa tukevien länsimaiden rivejä. Seurauksena maakaasun hinta ampaisi nopeasti moninkertaiseksi aiempaan verrattuna.
Etenkin elo–syyskuussa Suomessa elettiin sähkön hinnan suhteen lähes paniikinomaisissa tunnelmissa. Pörssisähkö maksoi elokuussa keskimäärin yli 280 prosenttia vuoden takaista enemmän. Samalla myös määräaikaisten sähkösopimusten hinnat nousivat ennennäkemättömän korkeiksi.
Sittemmin maakaasun ja myös sähkön hinta on laskenut merkittävästi. Esimerkiksi tammikuussa ja helmikuussa pörssisähkö on ollut vuotta 2022 halvempaa. Suuri kysymys on, mihin suuntaan hinnat kehittyvät ensi talven aikana. Esimerkiksi Kansainvälisen energiajärjestön (IEA) johtaja Fatih Birol varoitti Financial Timesissa, että ”energiasota” Venäjän kanssa on edelleen käynnissä. Hän toisti huolensa siitä, että ensi talvesta voi tulla yhä vaikea, jos talvi on kylmä.
Ruoka kallistui poikkeuksellisen nopeasti
Euroopassa ja Suomessa viime vuonna ennätykselliseen laukkaan kiihtynyt inflaatio eli kuluttajahintojen nousu johtui pääosin energian hintojen noususta. Tavallisen suomalaisen arjessa hintojen nousu näkyi karusti myös ruokaostoksilla.
Ruoka kallistui poikkeuksellisen paljon. Se sai monet karsimaan esimerkiksi tuoreen kalan, lihan ja vihannesten kulutusta. Niin sanottujen punalaputettujen tuotteiden myynti kasvoi.
Hyökkäyksen alussa pelättiin myös maailmanlaajuista ruokakriisiä, sillä Ukraina on keskeinen viljanviejä.
Pahimmat pelot ruokakriisistä on kuitenkin jäänyt toteutumatta.
Asuntolainojen korot nousivat vuodessa ennennäkemättömän paljon
Suomalaisten ostovoimaa on heikentänyt hyökkäyssodan alun jälkeen myös poikkeuksellisella tavalla nousseet viitekorot.
Korkojen nousu kytkeytyy suoraan inflaatioon. Hyökkäyssota on nostanut energian hintoja, joka puolestaan on kiihdyttänyt inflaatiota eli kuluttajahintojen nousua. Hintojen nousua hillitäkseen keskuspankit ovat nostaneet ohjauskorkojaan. Se puolestaan on heijastunut euriborien kaltaisiin markkinakorkoihin.
Esimerkiksi Suomen käytetyin asuntolainojen viitekorko, 12 kuukauden euribor, on noussut hyökkäyksen jälkeen yli 4 prosenttiyksikköä. Perjantaina, hyökkäyksen vuosipäivänä korko oli 3,662 prosentissa. Maanantaina korko nousi jo 3,68 prosenttiin.
Nousu on nostanut monien suomalaisten asumismenoja ainakin sadoilla euroilla kuukaudessa.
Toistaiseksi korkojen nousu ei ole horjuttanut suuressa mittakaavassa vakavasti suomalaisten taloutta. Tästä kertoo se, että suomalaiset ovat pankkien mukaan pystyneet maksamaan lainansa suunnitelmien mukaisesti.
Kuluva kevät kertoo paljon, mihin suuntaan tilanne kehittyy, sillä noin puolilla asuntolainojen maksajista tuntuva koronnosto on vasta edessä tänä vuonna.
Sota romahdutti hetkellisesti Helsingin pörssin
Helsingin pörssi sukelsi hyökkäyksen alettua rajusti. Helsingin pörssin yleisindeksi oli 7. maaliskuuta 2022 mennessä sulanut viime vuoden helmikuun alusta lähes 20 prosenttia.
Sota osui alkuun Helsingin pörssiin monia muita pörssejä rajummin, koska osa sijoittajista piti Venäjän naapurissa sijaitsevaa Suomea riskialttiina markkinana. Sittemmin Helsingin pörssi toipui sodan aiheuttamasta järkytyksestä.
Vuotta varjosti kuitenkin korkojen nousun ja inflaation aiheuttama epävarmuus, ja yleisindeksi on nyt noin 9 prosenttia helmikuun alkua 2022 perässä.
Erityisesti voimakkaasti Venäjään kytkeytyneet yhtiöt ja niihin sijoittaneet suomalaiset ovat kärsineet. Tällaisia yhtiöitä ovat esimerkiksi Nokian renkaat, Fortum ja Finnair. Nokian renkaiden osake on pudonnut vuoden 2022 helmikuun alusta yli 71 prosenttia, Fortumin yli 41 ja Finnairinkin yli 13 prosenttia.
Suuremmassa mittakaavassa sota ei ole heikentänyt suomalaisten sijoitusintoa. Marraskuussa julkaistun Nordean tutkimuksen mukaan sijoittavista suomalaisista 51 prosenttia sijoittaa samalla tavoin kuin ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan.
Tutkimuksen mukaan sota ja sen vuoksi kohonneet elinkustannukset ovat kuitenkin vaikuttaneet suomalaissijoittajiin enemmän kuin muissa Pohjoismaissa. Suomessa 26 prosenttia sijoittajista on pienentänyt sijoittamiaan summia. Esimerkiksi Ruotsissa vastaava luku on 22 prosenttia.
